Kirje tulevalle miniälleni

Rakas tuleva miniäni,

en tunne sinua vielä, mutta haluan silti jo nyt jakaa sinulle nämä ajatukseni.

paperi ja kukka

Tulee päivä, jolloin tämä ihana pieni ja suloinen poikani onkin sinun. Hän on kyllä aina minun poikani, mutta tulevaisuudessa otat paikkani monessakin asiassa. Vielä joskus kätesi kosketus korvaa minun käteni, se olet sinä joka antaa hänelle hyvän yön pusun ja jonka kanssa hän jakaa unelmansa sekä haaveensa.

Toivon, että nyt, kauan ennen sitä, vanhempasi opettavat sinut rakastamaan itseäsi ja ottamaan vastuun omasta elämästäsi. En halua, että odotat poikani olevan uljas prinssisi, joka pelastaa sinut pahalta maailmalta. En halua myöskään poikani olettavan, että sinun tehtäväsi on tehdä hänet onnelliseksi. Tästä syystä minä lupaan kasvattaa poikani niin, että hän tietää olevansa vastuussa omasta onnestaan.

Toivon, että kohtelet poikaani tasavertaisesti. Opetan sen taidon myös omalle pojalleni. Toivon, että kotinne on teidän molempien yhteinen levähdyspaikka. Mikäli saatte lapsia ja minä lapsenlapsia, toivon, että kasvatatte lapset yhdessä tasapuolisesti rakastaen, hoivaten ja suojellen. Kasvatan poikani niin, että hän voi ja osaa olla tasavertainen vanhempi sinun kanssasi.

En voi luvata, etteikö poikani joskus satuttaisi sinua, etkä sinäkään voi luvata, ettet satuttaisi poikaani. Mutta lupaan, että kasvatan poikani kunnioittamaan naisia ja seisomaan omilla jaloillaan vahvana sekä suoraselkäisenä miehenä, virheineen kaikkineen. Lupaan, että poikani ei pidä sinua äitinään, vaan tietää, että ainoa äiti, joka hänellä koskaan tulee olemaan, on täällä.

Joskus vielä sinä ja minä rakastamme samaa miestä koko sydämestämme. Molemmat omalla tavallamme. Emme kilpaile, emme vertaile, emme kadehdi. Vaan rakastamme ja saamme rakkautta takaisin, maailman ihanimmalta pojalta. <3

 

lukot roikkuvat köydessä

Lue myös: Poikien äidit kertovat, miksi pojat ovat niin ihania

  1. Nimetön kertoo:

    Ihana kirje, kyyneleet valui. Eniten ehkä siksi, että noinham se on, sitten joskus (pian 10 v päästä) sitä joutuu äitinä väistymäön pojan viereltä sylittelijänä.

    • Maria kertoo:

      Tämä on aivan ihana kirje, ja niin on blogisi ylipäätäänkin. Onnellisia ne naiset, jotka saavat jonain päivänä poikasi miehikseen! 🙂 Iloa teidän perheenne kevääseen!

      • Myöskin miniä kertoo:

        Tässä tää taas nähdään, suomalaisuus, kommenttien perusteella. Minusta kirjoitit kauniisti ja näin kyllä, mitä ajat takaa: Toivot parasta niin kuin jokainen äiti lapselleen toivoo. Ikävää, että ihmiset aina ja poikkeuksetta tuntuvat vääntävän sanoja ja etsivän rivien välistä silloinkin kun ei ole mitään etsittävää. Paljastavat kenties loukkaantuessaan tällaisesta oman epäonnistuneisuutensa 😉 Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää!

        • Tepa kertoo:

          Toiveajattelua! Minä ainakin meinaan olla ihan kauhea anoppi! Paitsi tietysti, jos poikani osaa valita vielä paremman naisen kuin minä olen. Vaan tuskinpa sellaisia edes on olemassa. Ihan shittiä tuollaiset etukäteiskirjeet.

          • Petra kertoo:

            Olisi mielenkiintoista kuulla, millainen miniä itse olet? Miten itse olet toteuttanut kirjettäsi oman miehesi suhteen? 🙂 Jos oma anoppisi olisi kirjoittanut ja antanut tämän kun tapasitte, miten olisit suhtautunut?

              1. Jonna-Emilia kertoo:

                Mielenkiintoinen kysymys. Tosin en minäkään ole miniälleni kirjettä antamassa, miniäni on luultavammin vasta pikkutyttö 🙂 Mutta eipä siinä, jos olisin myöhemmin tällaisen nähnyt, niin olisin ollut varmaankin liikuttunut ja todennut, että minun anoppini on kyllä pitänyt lupauksensa poikansa suhteen. Hän on kasvattanut loisto miehen.

              2. mammu kertoo:

                Millä varmuudella pojan kumppani on nainen? Anteeksi jos sohin ampiaispesää, mutta eikö olisi parempi kirjoittaa kumppani tai puoliso?!

                  1. Jonna-Emilia kertoo:

                    Mietin, että kirjoitanko tekstini alle:
                    Ps. kumppani voi olla myös samaa sukupuolta TAI poikani ei välttämättä koskaan edes löydä kumppania TAI poikani ei edes elä aikuiseksi asti.

                    Koska osasin jo alunperinkin odottaa tuota kommenttia, minkä sinä kirjoitit. Siinä meni kylläkin yllättävän pitkään. 🙂
                    En voi tietenkään tietää tulevaisuutta, mutta hyvin todennäköisesti joku neljästä pojastani tuo kotiin joskus miniän, joten uskallan ottaa riskin ja kirjoittaa tämän ilman jossitteluja.

                    1. Jonna-Emilia kertoo:

                      Kyllä ne aika erilaisia on ja saakin olla. Tosin ketään ei varmaan kakkoseksi tai ykköseksi arvoteta, eikä tarvikaan.

                      • Sinikka kertoo:

                        Miniältä saa erilaista rakkautta kuin äidiltä. Ei kumpikaan voi korvata toistaan. On näin varsin lyhytnäköistä arvottaa sijoja kahdelle eri tarpeita täyttävälle ihmiselle, jotka eivät ole vaihtoehtoisia keskenään. Jos miniä kilpailee asiassa ja haluaa kokea olevansa ykkönen, on hän jos ei vääränlainen, niin kasvatettu toisin kuin kirjoittajan kirjeessä toivotaan.

                      Vastaa

                      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

                      Arkistot