Onnellinen perhe syö yhdessä

Ruokaileeko teidän koko perhe samaan aikaan? Kuinka usein? Mikäli ei, niin mikä estää?

On muutamia asioita perhe-elämässä, mitkä minä koen äärimmäisen tärkeiksi ja yksi niistä on perheeen yhteiset ruokailut. Tästä aiheesta olemme välillä keskustelleet paljonkin oman mieheni kanssa, joka taas ei ihan näe samassa valossa tämän asian tärkeyttä kuin minä. Perheterapeutti Janna Rantala kirjoittaa aiheesta Kaksplussan blogissaan Samassa Pöydässä.

Kun minua pyydettiin mukaan Fazer puikulat kampanjaan, pohtimaan perheen yhteisten ruokailujen merkitystä, otin tämän tehtävän vastaan enemmän kuin mielelläni. On myös äärimmäisen mielenkiintoista kuulla teidän muiden vanhempien ajatuksia siitä, onko tällä yhdessä syömisellä niin suurta merkitystä muille äideille, kuin minulle on? Meillä asia on selvästi tärkeä, myös pojille.

Poikien ajatuksia yhteisistä ruokailuista

Ossian 10v: ”Tärkeää on syödä yhdessä. Lapsista ei ole kivaa, jos isä ei tuu pöytään ja lapsi oppii isiltä, ettei isona tarvitse syödä oman perheen kanssa”.

Oliver 8v: ”Perheen pitää syödä yhdessä. Kun me syödään yhdessä, niin se on ihan hirveetä huutoa ja muuta…”.

Oscar 6v: ”Kun perhe syö yhdessä, niin siitä tulee isompi ruokahalu. Musta se on kivaa, kun syödään yhdessä”.

Äiti lukee lehteä ruokapöydässä, vauva sylissä.
Lehteä meillä saa lukea pöydässä vain yksin ruokaillessaan. Minä ja Oliver, kun Oliver oli vielä vauva.  Photo: Brendan Delany

Perheen yhteisruokailut haasteellisia

Kun pojat olivat pienempiä, oli yhteisruokailu helpompi järjestää. Nyt kun Ossian ja Oliver kiitävät ympäri kyliä harrastuksissa ja kavereilla, on yhteisen ajan löytäminen huomattavasti hankalampaa. Aamupala meillä syödään omaan tahtiin, koska jokainen heräilee omiin aikoihinsa. Lounas syödään yhdessä, aina kun se on mahdollista (eli ainakin viikonloppuisin). Päivällinen onkin haastavampi, sillä siihen aikaan on usein poikien harrastuksia. Olemme panostaneet sitten iltapalaan, yritämme edes sen syödä yhdessä.

Käymme yhdessä syödessä läpi päivän kuulumisia ja meillä on muutama hauska ”leikki”, mitä leikimme iltapalalla. Yhdessä leikissä, jokainen kertoo vuorollaan mukavan asian päivästään kaikille. Toisessa leikissä, jokainen kertoo mukavan asian jokaisesta perheenjäsenestä toisille. Suosituin leikkimme on ”tietovisa”, jossa minä kyselen pojilta, jokaisen ikätasoon sopivia kysymyksiä elämästä. Kysymykset liittyvät aina johonkin aihealueeeseen, kuten luontoon, tekniikkaan, biologiaan, historiaan, urheiluun jne. Tästä leikistä pojat tykkäävät kovasti.

Yhdessä ruokailut rauhoittavat poikiamme selvästi. He pystyvät ruokapöydässä keskittymään keskusteluun paremmin, kuin muissa tilanteissa. Yhteinen iltapala on myös perhettä yhdistävä hetki, sillä illalla saadaan parhaat ja syvällisimmät keskustelut aikaiseksi. Pojat ovatkin jo ottaneet tavan omakseen.

20160810_212324
Iltapalalla
iloiset leivät
Meidän näköiset Puikulat

Päättyvätkö yhteiset ruokailut, kun lapset kasvavat?

Yksi iso haaveni liittyen tulevaisuuteen on, että yhteiset ruokailumme jatkuisivat vielä poikien aikuistuttuakin. Toivon, että voimme syödä perheenä yhdessä esimerkiksi joka sunnuntai. Olisi enemmän kuin ihanaa, jos poikani ja heidän tulevat perheensä, kokoontuisivat meille aina säännöllisin väliajoin syömään yhdessä ja kertomaan kuulumisiaan. Tämän toteuttaminen vaatii tietysti meiltä vanhemmilta viitseliäisyyttä. Erityisesti siinä vaiheessa, kun napanuoraa katkaistaan ja pojat lähtevät opiskelemaan/töihin kauemmaksi kotoa. Yrittänyttä ei laiteta, joten teen parhaani.

Toteutettu yhteistyössä Fazer Puikulan kanssa. Puikula.fi

 

  1. Anne kertoo:

    On todella tärkeää munkin mielestä että syödään joku ruoka joka päivä yhdessä koko perhe. Ollut itsestäänselvyys omassa lapsuudessa ja haluan että on omillekin muksuille päivänselvä toimintatapa. Minäkin toivon että lapset perheineen kokoontuu säännöllisesti mummulaan syömään porukalla myös vuosien päästä.

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

    Arkistot