• Kädetön äiti, huono äiti?

    Kaupallinen yhteistyö: HioP
    Kuuluuko äidin olla pullantuoksuinen, siivousintoilija, joka virkkaa illat villasukkia lapsilleen? Ei varmasti enää nykyaikana, mutta hassulta se silti tuntuu olla se äiti, joka on ihan kädetön tällaisissa jutuissa. Miten ne eivät edes kiinnosta minua yhtään? Onko minussa jotain vikaa?
    En pidä puutarhanhoidosta, mikä on aika iso ongelma, koska asumme omakotitalossa. En nauti leipomisesta, enkä ruuanlaitosta. Teen niitä, koska on pakko tai koska lapset toivovat pullaa. Siivoaminen on aivan kamalaa puuhaa, en ymmärrä miten joku nauttii siitä. Jos olisin rikas, niin minulla olisi täysiaikainen siivooja kotona. En saa mitään kiksejä siitä, että jynssään hyllyjä tai vaihtelen järjestystä tavaroille. Sisustaminenkin saattaa innostaa kerran viidessä vuodessa. En edes valitse materiaaleja uuteen talomme laajennukseen, sen saa tehdä Pekka. Minulle on aivan sama.
    Lapsena valitisin koulussa puukäsityöt, taisin olla tunneilla ainoa tyttö. En kyllä liiemmin välittänyt puukäsitöistäkään, mutta se oli vähemmän kamalaa kuin rättikäsitytöt. Myöhemmin äiti laittoi minut ompelemaan omaan taitoluistelupukuuni paljetit, se oli aivan hirveää puuhaa, enkä paljetteja kovin tyylikkäästi saanut ikinä kiinnitettyäkään. Sen jälkeen olen pysytellyt kaukana ompeluhommista.
    Kun odotin Ossiania joka meinasi syntyä raskausviikolla 28, jouduin sairaalaan makaamaan ja rauhoittamaan alkanutta synnytystä. Silloin sain jonkun hetkellisen mielenhäiriön ja neuloin Pekalle kaulaliinan. Se oli ehkä rumin ikinä näkemäni kaulaliina, sellainen epämuodostunut, liian lyhyt, kirkkaan oranssi ja reikiä täynnä. Pekka piti sitä urheasti muutaman kerran kaulassaankin. Jotenkin se sitten katosi 🙂
    Katson aina ihaillen kun joku äiti osaa ja jaksaa ja haluaa tehdä lapsilleen esimerkiksi vaatteita. Minusta ei olisi siihen. Kärsivällisyyteni ei riitä moiseen hommaan, vaikka uteliaisuutta välillä olisikin lähteä yrittämään…

    Kädettömän äidin ompeluhommat

    Yhteistyömme HioPin kanssa pakotti minut rohkeasti kokeilemaan ompelemista, mitä olen vältellyt pitkään. Voisinko minäkin ommella lapsilleni jotain oikeasti tyylikästä? HioP on yhdistänyt käytännöllisen designin kekseliäisyyteen ja koonnut sen helposti ommeltavaksi tee-se-itse-paketiksi.
    Miten ompelusta saisi helpompaa kaikille? Tuskin olen ainoa äiti joka haaveilee itsetehdyistä vaatteista lapsille, mutta toteutus onkin sitten haastavampaa. HioP tarjoaa meille ratkaisun. Erilaiset ompelupaketit video-ohjeineen tuovat ompelun ihmeellisen maailman meille peukalo keskellä kämmentä olevillekin helpommin lähestyttäväksi. Ohjeet ovat yksinkertaiset ja helpot seurata. Jos oman vaatteen ompelu ja kankaan tuhlaus jännittää, voi aloittaa pipon ompelusta ja edetä pikkuhiljaa vähän haastavampiin vaatteisiin kuten paitaan, housuihin ja takkiin. Ompelukone toki pitää olla, mutta sitäkään ei välttämättä tarvitse heti hankkia vaan todennäköisesti sellainen löytyy joltakin lähipiiristä.
    Minä kokeilin pipon ompelemista ystäväni luona, koska en omista omaa konetta. Ystäväni hieman joutui minua auttamaan, koska lähdin tämän kanssa ihan nollasta ja oli jo unohtunut pelkkä ompelukoneen käyttökin. Seurasin kännykältäni videon ohjeita pala palalta ja sain kun sainkin itse omin käsin tehtyä hauskan pipon Ollielle. Vauhti ei päätä huimannut, mutta onneksi ei ollut kiire.



    HiopPin kanssa yhteistyö oli erityisen mielekästä, koska Hiop korostaa toiminnallaan eettisyyttä, kotimaisuutta, toimivuutta sekä yksilöllisyyttä. Hiop-mallisto sisältää perusvaatteita alle kouluikäisille ja värin voi verkkoakaupasta valita itse sekä kankaalle että yksityiskohdille kuten resoreille. Värin valinta tuotekortilla on vielä aika harvinaista suomalaisissa verkkokaupoissa, joten tästä iso plussa. Kankaat ovat yksivärisiä ja mukana tulee myös hauskat Hiop-kangaspallot, joiden paikan vaatteessa voi itse valita. Näin omasta tekeleestä tulee uniikki. Ensikerralla leikkaan pallosta sydämen. <3 Jokaisesta pakkauksesta löytyy neljän koon kaava-arkki ja kotimaista kangasta isoimman koon mukaan. Verkkokaupasta voi tilata myös kaavoja, ompelutarvikkeita ja Hiop-tiimin suunnittelemia ja valmistamia tuotteita.
    Sujautin pipon joulupakettiin Ollielle, joten joulun jälkeen nähdään sitten miten hyvältä se näyttää päässä 🙂 jännää… minä tein ihan itse 🙂 Lupaan laittaa kuvan piposta Ollien päässä vielä Poikien Äitien Instagramiin joulun jälkeen.

    Ja tähän päästiin.

    Ehkä kädetön, mutta en toimeton

    Onneksi tiedän, että äitiys (tai isyys) ei ole tällaisten asioiden varassa. Olen ehkä vähän kädetön äiti, mutta en toimeton. Olen opettanut lapseni uimaan, juoksemaan ja luistelemaan. Olen käynyt lasteni kanssa kiipeilemässä, laskettelemassa ja sukeltamassa. Käymme lähes joka päivä kävelylenkeillä ja isompien kanssa jo juoksemassakin. Kotona tanssimme, kirjoitamme kirjeitä ja kirjoja, sekä harjoittelemme esiintymistä yleisölle.
    Teemme paljon asioita yhdessä, vaikka en perinteisen äidin tavoin osaakaan erilaisia taitoja käsilläni. Nyt tästä ompelukokemuksesta intoutuneena kokeilen tällaista helppoa versiota varmasti uudestaankin. Mietin, että ensi kerralla kokeilla pipon tekemistä poikien kanssa, jos he innostuisivat ompeluhommista. Siinä taas lisää kivaa yhteistä tekemistä. Legginsien ompeleminen houkuttaisi minua itseäni seuraavaksi. Niin se vanha koirakin oppii uusia temppuja! 🙂 Kiitos HioP!


     
     
    Lue myös: 
    Älä riistä lapselta joulun taikaa

    SOME vanhemmat listattuna

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart