• Minusta tulee isona…. toinen tietää lapsena, toinen ei koskaan

    Äiti, sitten kun olen iso mies, niin minusta tulee sankari. Jos en pääse supermieheksi, niin haluan ainakin sellaiseksi sankariksi millainen isäkin on ja aion pelastan ihmisten henkiä”, huokaisi pieni Ollie.
    Olen aina kadehtinut niitä ihmisiä jotka ovat pienestä asti tietäneet mitä haluavat tehdä ammatikseen tai tehdä muutenkin aikuisena. Yksi ystäväni halusi aina eläinlääkäriksi ja hänestä sellainen tulikin, toinen haaveili tarjoilemisesta ja nauttii nyt aikuisena tarjoilijan työstään, kolmas halusi poliisiksi ja poliisi hänestä tuli. Minä puolestani olen halunnut vähän kaikenlaista ja ollut haluamatta, mieli on muuttunut melkein yhtä nopeasti kuin päälläni olevat vaatteet.

    Oliver testaa isin vaatteita, vaikka ei samaa ammattia itselleen haluakkaan

    Voiko pitkäjänteisyyttä opetella?

    Se mitä minulta on varmastikin puuttunut on pitkäjänteisyys. Olen saavuttanut monia asioita joihin olen sen innon löytänyt, mutta hyvin nopeasti menettänyt mielenkiintoni. Sitten on tietysti niitäkin asioita joita olen kovasti halunnut, mutta valitettavasti ilman jäänyt. Aika lyhyeksi ajaksi jäin kuitenkaan koskaan tuleen makaamaan ja keksin pian uuden mielenkiinnon itselleni.
    Valitettavasti näen samaa pitkäjänteisyyden puuttumista myös esikoisellani Ossianilla. Ossian on yksi lahjakkaimmista ihmistä joita olen koskaan tavannut. Hänen luontaiset lahjansa liikuntaan, musiikkiin, taiteeseen, matematiikkaan, kieliin ja esiintymiseen ovat huikeat, mutta hänellä ei ole lainkaan pitkäjänteisyyttä hyödyntää näitä lahjojaan. Se on tietysti todella surullista näin äidin näkökulmasta nähdä kuinka lapsi toteuttaa saman kivisen tien minä on itsekin kolunnut.
    Oliver puolestaan vaikuttaa sellaiselta, että hän tietää mitä haluaa ja tekee töitä sen asian eteen. Hän tietää jo nyt haluavansa opettajaksi. Yllättävä valinta sinäänsä, mutta oikein hieno sellainen. Hän on myös hyvin tavoitteellinen harrastaja ja on näin vanhempana ihanaa nähdä itsensä vastakohta. Lapsi joka oikeasti menee  jokaisena päivänä innolla harjoituksiin ja haluaa oppia koko ajan jotain uutta ja tulla hyväksi. Kadehdittavaa. Noista pienemmistä meidän pojista on vielä vaikea mennä sanomaan millaisia heidän tavoitteistaan tulee.
    Olisi mielenkiintoista kuulla joku tutkimustulos tai muuta tietoa aiheesta, että mikä ajaa toiset meistä jo lapsena tietämään mitä elämältä haluamme ja tavoittelemaan sitä sitkeästi. Mistä taas johtuu se, että toiset meistä ovat ”tuuliajolla” ikuisesti. Ei sillä, paljon olen elämässä minäkin saavuttanut vaikka tuuliajolla olenkin ja en edes pystyisi olemaan yhdessä ja samassa työssä koko elämääni, joten tämä tällainen elämäntyyli sopii minulle oikein hyvin. En siis epäile alkuunkaan etteikö meilläkin Ossianista ja Oliverista molemmista voisi tulla yhtä onnellisia aikuisina. Tämä on silti mielenkiintoinen aihe. Mistä kumpuaa se toisten ihmisten pitkäjänteisyys, mikä toisilta ihmisiltä täysin puuttuu?
    Onko teidän muiden pojilla jo tiedossa mikä heistä tulee isona?
    Tai ovatko jo aikuiset poikanne tienneet lapsena mikä heistä tulee ja ehkä toteuttaneetkin haaveensa?
    Entä te itse?
    Lue myös:
    Näin poikaperheessä! Katso kuvat

    Mistä on pienet pojat tehty? Ei ainakaan mistään etanoista!

     
     

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart