Aika mieletöntä ja jotenkin epäuskoistakin, että olen ollut nyt vuoden yrittäjä. Tehnyt töitä kotona ja elättänyt sillä itseni. Vuoteen on mahtunut paljon onnellisia yllätyksiä, mutta myös haasteita ja jopa epäuskoa siihen, että tuleeko tästä nyt yhtään mitään.
Tässä nyt kuitenkin vielä ollaan… mennään eteenpäin päivä kerrallaan. Ei oteta mitään paineita siitä miten homma menee jatkossa, vaan katsellaan rauhassa aina idea ja toteutus kerrallaan. Tänään tuntuu hyvältä ja sillä tunteella on vain merkitystä.
Lue myös: 5+1 virhettä jotka tein uutena yrittäjänä

Pois oravanpyörästä ja yrittäjäksi
Vuosi sitten irtisanouduin vakituisesta työstäni. Se oli yhtä aikaa todella rohkeaa, että näin jälkikäteen ajateltuna myös erittäin viisasta. Siinä vaiheessa kun työpaikalle ei ole yhtenäkään päivänä kiva mennä, niin elämää ei kuulu hukata yhtään enää siihen. Me elämme vain kerran ja työpaikalla vietetty aika on joka päivä enemmän kuin hereillä olo aikamme vapaalla. Miksi viettää sitä niin, että toivoo vain koko ajan töiden päättyvän?
Lue myös: Poikien Äidit lanseeraus juhla (katso kuvat)
Silloin vuosi sitten oli jännät paikat, sillä emme osanneet yhtiökumppanini Sannan kanssa yhtään aavistaa miten homma lähtee rullaamaan. Meillä oli hyvä fiilis, mutta fiilis ei kerro vielä yhtään mitään. Molemmat teimme ja teemme töitä kotona ja lapset eivät ole olleet vielä hoidossa. Minulla täällä aluksi oli se tilanne se, että mieheni Pekka rakensi ihan kaiken vapaa-aikansa meidän laajennusta, joten pyöritettävänä oli uuden firman lisäksi myös neljä poikaa ja heidän ruokinnat, opiskelut ja harrastukset yksin.
Rankkaa oli, pakko myöntää. Välillä jopa tuntui mahdottomalta saada koko palapeli onnistumaan yhden naisen voimin. Onnistuin siinä kuitenkin, ehkä vähän rimaa alittaen mutta se on onneksi jo melkein takanapäin. Talomme laajennus ei ole enää pitkällä valmistumisesta.

Palkka epäsäännöllistä, mutta saa olla lasten kanssa
Siinä se isoin miinus ja plussa tulikin. Palkkatyössä on ihanaa tietää paljonko palkkaa saa ensi kuussa ja joulukuussa. Nyt yrittäjänä tiedän ehkä juuri ja juuri mitä ensi kuussa voi palkkaa nostaa, eikä se aina ole niin paljon kuin toivoisi. Meitä on kuitenkin kaksi yrittäjää tässä, joten firman potti menee aina puoliksi. Ihan uusina yrittäjinä voimme kuitenkin olla todella tyytyväisiä jo pelkästään siihen, että olemme joka kuukausi voineet nostaa palkkaa.
Minä tykkään tehdä töitä kotoa. Tämä sopii minulle. En tykkää aikaisista aamuista, joten nyt voin aloittamaan työt omaan tahtiini. Keittää kahvia ja avata koneen kun siltä tuntuu. Vaikka kotona olevalle Ollielle ei pysty olemaan koko ajan täysin läsnä, niin välillä käydään lenkillä yhdessä ja syödään rauhassa lounas. Kun isoveljet tulevat koulusta, niin on ihanaa olla heitä täällä aina vastassa. Pojatkin tykkäävät siitä kovasti. Huonoa on se, että työt helposti venyvät hajalleen pitkin päivää. Usein istun koneella illallakin.
Ollien kerhopaikka loppui keväällä ja haimme hänelle nyt osa-aikaisen päiväkotipaikan syksyksi. Tämä on varmasti työtäni ajatellen myös järkevä ratkaisu. Saan muutamana päivänä viikossa tehdä töitä tauotta ja aktiivisesti ilman keskeytyksiä. Ollie varmasti tykkää kun pääsee leikkimään kavereiden kanssa, mutta meitä vanhempia vähän jännittää tuo päiväuni juttu, mikä on ollut meidän perheelle aina se ainoa ongelma päiväkodissa. Pojat kun eivät ole päiväunia nukkuneet sitten kahden ikävuoden jälkeen enää.
Lue myös: Päiväkodin päiväunet lasten painajainen
Vielä jatketaan, ainakin tänään
Kivasti on mennyt vuosi ja koko ajan mielenkiintoisia projekteja on tehty ja uusia on tulossa, vielä jatkamme yrittäjinä. Oma tavoitteeni on, että voisin ainakin Ollien koulun alkuun asti työskennellä kotona. Se olisi mahtavaa. Jos sen jälkeenkin, niin se on vain plussaa.
Kotona työskentelyn lisäksi työssäni parasta on ne kaikki ihmiset ja yhteistyökumppanit joiden kanssa saa töitä tehdä. Aivan mahtavia ihmisiä tullut vastaan. Ne koskettavat palautteet mitä sähköpostiimme kilahtaa lukijoilta ja yhteisön jäseniltä ovat korvaamattomia. Välillä liikuttaa meidät ihan kyyneliin asti.
Olemme päässeet tekemään myös hyvää. Mun synttärit-projekti on ollut yksi yrittäjyyden huippujutuistani. Ja sitä jatketaan, niin pitkään kun vaan pystytään. Sillä jokainen lapsi on kaverisynttärinsä ansainnut. Mun synttärit-pilottijakso jaettiin facebookvideona yhteisöömme ja sen kattavuus pelkästään meidän yhteisössä oli 90 000. Sitä jaettiin myös paljon muille sivustoille.
Videon voit nähdä myös Youtubessa VIDEO
Kiitos teille kaikille Poikien Äidit yhteisön jäsenille, blogin lukijoille ja tapahtumiin osallistuville. Te olette tukeneet myös kotimaista pienyrittäjyyttä. Kiitos siitä, että voimme tehdä tätä teille jatkossakin.
Hip hei ja uutta vuotta kohti. Pitäkää peukkuja.
Mahtavaa rohkeutta 🙂 Juuri tuollaisia pienyrittäjiä Suomi tarvitsee. Toki yrittäjyys ja sen suoma vapaus/vastuu ei jokaiselle sovi. Tsemppiä !
Kiitos. Taitaa se silti niin olla, että parempi katsoa kuin katua.