• Ennen äitiyttä…

    Ennen äitiyttä…

    Ennen äitiyttä…sain sairastaa rauhassa.

    Täydellinen tapa sairastaa.

    Se mitä kukin kaipaa ajassa ennen äitiyttä, vaihtelee varmasti laajasti. Omalla kohdallanikin tilanne on ehkä muuttunut  äitiydenä alkuvuosista, tilanne oli melko erilainen yhden kuin kolmen lapsen äitinä. Silloin todennäköisesti kaipasin pitkään nukkumista, extemporelähtöjä ravintolaan, yöllisiä ajeluja ja yleisesti ottaen riippumattomuutta. Nyt jo useamman vuoden ajan listani ensimmäinen sija on ollut järkkymätön. Kaikkein eniten kaipaan sitä, että saisin sairastaa rauhassa. Sairastan hortonin syndroomaa ja migreeniä, mutta tässä en oikeastaan puhu niistä. Kohtauksia tulee toisinaan useita kertoja viikossa, joten niiden kanssa on elettävä ja arjen on pyörittävä. Puhun vatsataudista, kuumeesta, nuhasta, angiinasta…kaikista mukavista taudeista joita jyllää eniten alkusyksystä loppuvuoteen.

    Rauhallinen sairastaminen on historiaa

    Mitä teinkään ennen äitiyttä kun sairastuin? Sairastettiin usein synkassa miehen kanssa, ja oikeastaan aina mentiin samalla kaavalla. Viimeisillä voimilla kaupasta raahattiin kotiin kaikkea mitä seuraavien vuorokausien aikana hiukankaan voisi tehdä mieli, juostiin apteekista tropit ja kotona raahattiin patjat olkkarin lattialle. Siinä sitten vanuttiin seuraavat päivät toistemme kainaloissa ja, tuijotettiin Frendejä nonstoppina. Ehkä paremman olon tullen tilattiin jopa noutoruokaa ja pelattiin Scrabblea.

    Käytettävissä 24/7

    Ja nyt. Ensimmäinen kipeä vihlaisu kurkussa tai vatsan nurin vääntävä pahoinvointi saa aikaan hätäännyksen. Ensimmäinen ajatus on usein että mikä viikonpäivä nyt on?! Sillä Ville on kotona vain torstaista sunnuntaihin, toisinaan ei silloinkaan. Hänen kotona ollessaan saan onnekkaasti sairastaa täysin rauhassa, jos hän on terve. Muussa tapauksessa vuorottelemme, eikä sekään kovin mukavaa ole. Mutta muuten koko homma on minun varassani. Kunniaa teen teille, jotka pyöritätte perhettänne aina yhden vanhemman voimin! Rauhallinen sairastaminen Frendit-koomassa jaffaa siemaillen on vaihtunut kuumekoomassa tehtyihin ei terveellisiin eikä edes hyvänmakuisiin välipaloihin. On aivan sama yskiikö itse keuhkojaan pihalle vai halaileeko juuri vessanpönttöä, on pakko toimia kun lastenhuoneesta kantautuu huuto ”äiti mä oksensin”! Nimittäin meidän lapset oksentavat sairaina aina. Tälläkin viikolla meillä ovat sairastaneet sekä minä, että lapset. Lapsilla oli kuumetta, minulla kuumetta, keuhkoputkentulehdus, poskiontelontulehdus sekä virtsatieinfektio. Meilläpä oli kuulkaa mukavaa! Ei vaan, kyllä sitä jonkin sisäisen soturin itsestään vaan löytää, ja jaksaa pää kainalossakin.

    Valitettavan tuttu näky viimeaikoina 🙁

    Toiveissa terveempi uusivuosi

    Onneksi kuitenkin useimmiten en sairasta poikien kanssa samaan aikaan (vaan heti sen jälkeen…) Niinpä jaksan lellitellä lapsia kun he ovat sairaina – toimin tässä samalla tavalla kuin omat vanhempani. Kaupasta haetaan kaikkea mitä pienten mieli halajaa – eli enimmäkseen muumilimpparia, sipsejä ja mandariineja. Sitten tehdään pehmoinen pesä olkkariin, kirja kainaloon ja piirretyt pyörimään. Silityksiä, halauksia ja paljon suukkoja. Näistä on terveet lapset tehty. Toivon että nyt olisi sairastelut hetkeksi sairasteltu, ja saataisiin olla terveinä koko Joulu. Sairastelua menneeseen vuoteen on mahtunut, joten valan itseeni uskoa että vuosi 2019 tulee ainakin sen suhteen olemaan erilainen.

    Ennen äitiyttä en myöskään tiennyt millaisiin lukemiin onni saattaa kasvaa, ja miten sydän voi pakahtua rakkaudesta vain kun katsot lasta 💙

     

     

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart