• Olen pahoillani, että sinulla on huono mies

    Olen pahoillani, että sinulla on huono mies

    Sinulla on huono mies, mutta tiedätkö, sinä itse olet hänet valinnut, ja sinä itse pysyt hänen kanssaan parisuhteessa. 

    Olen kyllästynyt tuhansia tykkäyksiä kerääviin miesten mollausmeemeihin. Yksi niistä sanoo, että miehet vaativat kiitosta ja aplodeja pienistäkin kotitöistä. Äidit ovat samaa mieltä meemin kanssa ja haukkuvat miehiään kilpaa sen alle. Toinen sanoo, että mies riutuu pikkuflunssassa sängyssä, mutta äiti painaa kipeänäkin kotona hommia. Jälleen kerran äidit ovat yhtä mieltä (tai ainakin ne, jotka ottavat osaa keskusteluun), miehet ovat pelkkiä pieniä poikia. Yksi artikkeli kirjoittaa, että isät ovat onnellisempia kuin äidit. Sekin saadaan käännettyä äitiryhmässä niin, että äidit tekevät kaiken kotona ja siksi isät ovat onnellisempia.

    YKSI KYSMYS… Miksi tehdä kaikki yksin ja sitten valittaa? Miksi olla parisuhteessa, jossa kokee, että miehessä ei ole mitään hyvää? Miksi jatkaa parisuhteessa, jossa tarvitsee arvostella miestään ympäri nettiä? Miksi? 

    Valitse paremmin

    Tiedätkö, että sinä voit ihan vapaasti valita, kenen kanssa olet yhdessä, kenen kanssa perustat perheen ja kenen kanssa vanhenet. Kukaan ei pakota sinua olemaan huonossa suhteessa. Sinä olet vapaa valitsemaan ja voit valita paremmin. On turhaa asettua marttyyriksi ja narista siitä, miten huono mies sinulla on, sillä hän ei ole elämän sinulle valitsema. Olet valinnut hänet itse. 

    Lue myös: Tässä kotihommat, mitkä eivät ole minun hommani

    Mutta ennen kaikkea, älä syytä kaikkia miehiä huonoiksi tai oleta, että meillä kaikilla naisilla olisi huono mies kotona. Meillä ei ole. Minulla ei ole. Valitsin paremmin. 

    Monella meistä on oikeasti hyvä mies ja se ei todellakaan tarkoita sitä, että mies tekee kotona kaiken, mitä vaimo käskee tai enemmän. Se tarkoittaa sitä, että mies tekee, mitä itse haluaa, mutta HALUAA tehdä siinä missä vaimokin. 

    Hyviä miehiä riittää kyllä

    Tiedätkö, aivan kuin meitä naisiakin, myös miehiä on erilaisia. Voit halutessasi jakaa elämäsi sinulle sopivamman miehen kanssa. Tai sitten voit olla myös yksin, ei sekään huono vaihtoehto ole.

    Mutta, jos päätät olla miehesi kanssa, pitäisikö sinun ehkä hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on? Tai voit aina tehdä muutoksen. Se on sinusta kiinni. Mutta jos valitset, että et halua muutosta, elä sen päätöksen kanssa.

    Toista on turha lähteä muuttamaan, voit muuttaa vain itseäsi. 

    Lue myös: Äitien unelmien vapaapäivä. Yhteensä 17 lasta jäi kotiin.

    Mutta kaikista tärkeintä on, että ymmärrät, etteivät kaikki miehet ole samanlaisia. Kaikilla vaimoilla EI ole miestä, joka ei osallistu. Kaikki vaimot eivät voi, eivätkä halua, ottaa osaa siihen keskusteluun, missä kisataan kenellä on huonoin aviomies. Onneksi.

    Kommentit

    1. Avatar

      Haluan tähän vastata miehenä, että te naiset (ei ole nuolentaa) olette oikeasti ’toki poikkeuksiakin on’ pääsääntöisesti hyviä ja monesti, kun sinne sydämeen on päästy ni aina ensimmäinen asia mikä mielessä on mitä mies/mieheni ajattelisi tästä jutusta (ja en nyt meinaa kliseisiä meikki/shoppaus juttuja), vaan ihan aitoja ja järkeviä asioita (toki nyt joku miettii, että nehän on🙈), mutta itse teini-iässä (nyt 40v) olin kavereistani se kenellä ei ollut tyttöystävää joka sormelle (jotkut halus parikin sormee) mut joo tyhmä vitsi, vaikka eka ns.suhde kesti vuoden ja olin eka meidän lapsuudenkavereista joka seurusteli ja myös se jolla ei ollut, kuin tuulipuku tms eikä mitään -90 luvun merkkivaatteita ja ei-EI johtunut siitä ettenkö olisi voinut saada niitä, vaan yksinkertaisesti siksi etten ollut kiinnostunut katselemaan tai valitsemaan. (Myönnän alkoholistiperheen lapsena ettei niitä vaatteita olisi joka viikko kyllä ostettu, etten myöskään ole ”miljonääripiireissä” elänyt tai edes hyvin toimeentulevan joten kaupoista varastettiin ja kivaa oli. Eikä tässä mitään kehumista, mutta kyllä jo sen aikaiset tytöt katsoivat kieroon, mutta kohteliaasti toki, koska vaikutusvaltainen piiri. Mua kiinnosti vain rööki ja bissen kittaus näin pelkistettynä ja toki olin kavereistani myös mahakkain ja moni kutsui laiskaksi, mutta se oli valinnallista laiskuutta, koska joskus oli asioita mitä tein nopeammin kuin ahkerat ja varakkaat kaverini. Tämä nyt poikkesi aiheesta, mutta pointtini siis on se, että vajaa parikymppisenä intin jälkeen alkoi täysin uusi elämä, menin vakituisiin töihin jonka myötä myös tuli kiinnostavia ihmisiä elämääni (lue:naisia) ja sellasta säätöä oli minun 19-26vuodet ja tienasin rahaa ja tapasin myös elämäni rakkauden 😍 No hän oli minua muutaman vuoden vanhempi ja hänellä oli 9 ja 7v lapset edellisestä liitosta joten sitten uusioperhe kukoisti. Tasan 12v sitten syntyi myös yhteinen poika (jonka väitän olevan suurin tekoni ikinä) MUTTA sitten minäpä, joko en osannut taiko välittänyt vaan jatkoin välillä yhteyksien pitämistä vanhojen ”hoitojen” kanssa ja muutenkin rellestin vapaa-ajan aikalailla, VAIKKA mulla oli täyspotti kotona. Toki kävin töissä ja leikin hyvin heikosti Perhe-elämää. Jotain multa puuttu jokatapauksessa, koska oli rakastava puoliso ja ihana poika, mutta oli vaan pakko päästä tekemään sitä mikä oli siihen mennessä aina ollut tabu, eli yksi nainen riittää! En toki tapaillut muita, kuin päissäni vkloppuisin tai muina vapaina ja ei varmaan tarvitse selittää enempää mikä tapaamisten aihe oli, (he eivät mun yksityiselämästä tienneet, koska samassa pakkauksen hajoamisessa menivät myös ne muut, kun saivat tietää etten ollutkaan yksineläjä) mutta niinkuin äitini sanoi, että: älä ikinä päästä irti tuosta ihmisestä joka on sanonut rakastavansa mua, koska kukaan muu ei sua jaksa katsoo.. no jossain vaiheessa paljastui asioita ja nyt sitten reilu 3v eron jälkeen elämä menny alamäkeä ja lujaa. Tää ei siis ollut mikään marttyyritarina, mutta halusin vaan sanoa, että te naiset olette oikeasti fiksuja ja nyt asunnottomana idioottina sain mitä ansaitsin eli kyllä karma puree. En juo nykyisin juurikaan (tekis mieli kyllä välillä muttei vaan maistu) eli tämä oli tarina, siitä, kuinka ihminen saa jotain korvaamatonta ja menettää sen, sekä kaiken muunkin (no onneksi on edes jälkikasvu muistuttamassa hyvästä elämästä mikä ollut) ja tänä päivänä, kun tämän kirjoitin 26.4.2019 hän täyttää 12v eli näitä hyviä päiviä pitää nyt arvostaa 🙌✨ ja koska näin miten ihana äiti hän on lapsilleen ja tämä palsta, kun koskee äitejä, niin pointsit teille kaikille siitä, että jaksatte ja pitäkää poissa elämästänne saastuttajat 🌹🌹🌹🌹👌😇 P.S mä en ole hakemassa tässä mitään sääliä, vaan kertomassa miten arvokkaita äidit on (ja rakastavat puolisot) joten ei ihan aikuisten oikeesti pidä voivotella mua, vaan ajattelette niinkuin minä raiskaajista ja pedofiileista, että sain mitä ansaitsin! 🥶 Ok älkää sentään niin rajusti, koska mä haluun vielä pitää ton minkä sain maaliskuussa -79 tän hölmön yläpään lisäks ja kieltämättä se on ajatellu mun puolesta aikanaan tarpeeks. ilman sitä mulla ei olis poikaa myöskään. 😎 Olkaa ylpeitä äitejä🤩🤩🤩👌

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart