• Kun sain potkut raskauden takia

    Kun sain potkut raskauden takia

    Minä olen saanut aikanaan raskauden takia potkut. Se tuntuu vieläkin epäreilulta.

    Nyt kun olen 40-vuotias ja neljän lapsen äiti, niin väistämättäkin mietin omaa arvoani työmarkkinoilla. Minulle on aina toitotettu, että 40 vuoden jälkeen työnsaanti naisella heikkenee. Erityisesti jos on monta lasta. ihan varmasti pitää jossain määrin paikkansa. Erityisesti jos on hoitanut 10 vuotta lapsia kotona, niin tottakai työnsaanti on vaikeampaa kuin äidillä, joka on pysynyt urassa kiinni.

    Minä olen kuitenkin tehnyt koko ajan töitä. Osa-aikaisesti ainakin. Itseasiassa minulla on oikein hyvä ja kattava työhistoria. Olen opiskellut myös monta ammattia. Valitettavasti korkeakoulututkintoa en tajunnut ikinä opiskella, mutta korjaan senkin erheen vielä joskus ja opiskelen sen tässä yrittäjyyden ohella. Ihan vain sen takia, että JOS tästä vielä joskus työnhakuun joutuu, niin ilman korkeakoulututkintoa en tule pääsemään edes työhaastatteluun, vaikka työkokemukseni onkin merkittävä. Ainakaan niille aloille, minne minä haluan työllistyä.

    Raskauden takia potkut

    Pahimmat ongelmat töiden kanssa olen kuitenkin kokenut jo nuorena. Olin aloittanut uudessa vakituisessa työpaikassa kuntosalilla ja yllättäen aloin odottamaan esikoistani. Halusin olla rehti työntekijä ja kerroin pomolleni (joka oli muuten nainen ja äiti) heti, että olen raskaana ja ehdotin jopa, että vaihtaisin vakituisen työpaikkani määräaikaiseen. (Koska tiesin, että en palaa työpaikkaan enää äitiysloman jälkeen.) Pomon naamasta näki, että uutinen ei ollut iloinen. Hän ohitti keskustelun nopeasti, ei kuulemma syytä vaihtaa työsopimusta.

    Meni muutamia päiviä ja pomo pyysi minut työhuoneeseensa. Hän lopetti työsuhteeni koeajalla. Sokea lehmäkin tiesi mistä se johtui. Kysyin kuitenkin, että ”miksi?”. Pomo keksi hienoja tekaistuja syytöksiä, joissa ei ollut päätä eikä häntää. Olin jättänyt yöksi ovia lukitsematta ja muuta keksittyä. Olin ollut työssä jo yli kuukauden, eikä näistä ”virheistäni” oltu koskaan mainittu minulle mitään. Kumma juttu.

    Lue myös: Sinä pieni keskoseni

    Raskaana ja työttömäksi jäädessäni olin todella stressaantunut. Uskon, että siitä stressistä johtuen esikoiseni syntyi keskosena. Poika meinasi syntyä jo viikolla 28, mutta syntyi viikolla 33. Mietin jossain vaiheessa, että nostanko syytteen vanhaa pomoani vastaan, koska hänen tekonsa oli niin törkeä. En jaksanut. Stressi rahallisesti arjessa selviämisestäkin oli jo tarpeeksi suuri. Saati, jos olisi vielä jonkun oikeusjutun nostanut.

    Ihanaa, kun olen pomo itselleni

    Minulle on tapahtunut työelmässä yhden sun toisenkin kerran epämieluisia tapahtumia. Yhden työpaikan menetin koulutuksen aikana, kun olinkin ”liian tyttömäinen”. Tämä tuntui hassulta, koska olin kuitenkin pitkän valinnan jälkeen työhön valittu ja olin jo yli 30 vuotias, kolmen pojan äiti.

    Yhden todella lähellä olleen (olin siellä harjoittelijana ja siitä olisi voinut suoraan päästä sinne töihin) työpaikan menetin juoruilevan työkaverin vuoksi, joka oli kertonut johdolle, että minä en edes halua kyseistä työpaikkaa. Vaikka todella halusin! Tästä kuulin paljon myöhemmin, joten en päässyt ikinä edes puolustautumaan.

    Yhden työpaikan menetin niin ikään koeajalla, ihan vaan siksi, että pomo ei ollut sitten mihinkään tyytyväinen. Häntä tosin ei olisi pystynyt mitenkään miellyttää, kuulin, että joka ikinen työntekijä oli saanut potkut koeajalla samaisesta syystä. Jälkikäteen tajusin pomon olevan narsisti.

    Lue myös: Epäonninen työntekijä

    Siinä mielessä on ihanaa olla yrittäjä, että ei tarvitse pelätä yllättäviä ja epäreiluja pomoja. Kukaan ei anna minulle potkuja ja ainoa joka ruoskii minua työssä eteenpäin, olen minä itse. Tässä työssä kehittyy myös aivan järkyttävää vauhtia. On pakko oppia niin laajasti erilaisia asioita. Sitä on kohta niin monitoimiosaaja, ettei tosikaan.

    Minä nautin todella, kun olen pomo itselleni. Ja olen päättänyt, että jos ja kun meidän yritys palkkaa ensimmäisiä työntekijöitään, niin minä olen reilu ja hyvä esimies. Ketään en ainakaan raskauden takia ulos heitä.

    Kommentit

    1. Avatar
      Viiden pojan äippä

      Mulla samanlainen kokemus, odotin kaksosia ja minut irtisanottiin koeajalla huoltamotyöntekijän paikasta tekaistuin syin. Olin vielä alkupahoinvoinnin takia sairaslomalla ja pomo soitti kesken saikun irtisanovansa minut. Naivina ilmoitin heti työnantajalle ilouutisen raskaudesta ja tämän syyn sairaslomalle, jotta peli olisi kaikille reilua. No ei ollut minua kohtaan. Työnhaku raskaana tämän jälkeen oli tietysti valtavan nopeasti kasvavan vatsan takia hankalaa enkä löytänyt enää uutta työtä loppuraskauden ajaksi. Viisilapsisen perheen äidille palkkatulon loppuminen tuolloin romutti perheen taloutta kurjasti ennen kaksosten syntymää.

      1. Jonna
        Jonna

        Ihan käsittämätöntä miten törkeää. Minäkään en saanut töitä, tosin luovutin aika pian työnhaun kanssa, kun vatsa alkoi näkymään. Mutta stressaantunut olin, raha ei riittänyt sitten mihinkään.

    2. Avatar
      Konna

      Minulle sanottiin työhaastattelussa suoraan, että olisit todella sopiva tähän työhön, mutta ei oteta sen vuoksi, kun eivät voi olla varmoja lisäännynkö vielä lisää (5 lasta). En viitsinyt mainita, että kohtuni on poistettu, koska minusta nuo asiat on liian henkilökohtaisia. Olin tyytyväinen, ettei tarvinnut tuollaiseen paikkaan mennä.

      1. Jonna
        Jonna

        No johan oli kommentti. Käsittääkseni lasten lukumäärää ei saisi edes työhaastattelussa kysellä. Silti muistan, että minulta on ainakin lähes joka haastattelussa kysytty, onko lapsia ja kuinka monta? Sitten kauhisteltu määrää.

    3. Avatar
      Ingles

      Minä käytin valttina sitä että oli jo viisi lasta, sanoin etten ainakaan heti jää äitiyslomalle…kuudeskin kyllä tuli. Tietenkään tuollaista ei pitäisi joutua sanomaan missään….

    4. Avatar
      Rupsu

      Minulla oli muistaakseni 6vuotta työhistoriaa samassa työpikassavakituisena työntekijänä, olin työporukan ns vanhin työntekijä siinä mielessä. Kovasti oli kehuttu että hyvää tulosta tahkosin. Kunnes pomolle leffamaisen vahingon kautta selvisi että kävin hedelmöityshoidossa. Tulinkin siitä kerrasta raskaaksi, mutta se ei alkua pidemmälle kestänyt, ja komplikaatioiden vuoksi jouduin olemaan saikulla ja vielä viikkoja olin tuskissani työpaikalla omasta halustani etten menetä työpaikkaani. No, seuraavassa palaverissa potkut minulle sillä perusteella että halusin oman perheen. Julkisesti muiden kuullen se sanottiin. Ja minä taistelin potkut kumotuksi liiton kanssa. Nyt 2n lapsen kanssa kotiäitinä, elämäni parasta aika <3 sinne en enää koskaan palaa, nyt pohdin tulevaa ihan eri silmin. Vihdoin äitinä.

    5. Avatar
      Vuorovaikutustaidothukassa

      Mulla sama kokemus. Pomo vähensi vuorot neljästä yhteen per viikko heti sen jälkeen, kun ilmoitin että olen raskaana. Pomo oli kyynel silmässä, kun kerroin raskaudesta eikä onnitellut minua. Pomo tykkäsi lapsista muttei halunnut asiakkaaksi äiti-asiakkaita, joten esimerkiksi lastenistuinta ei asoalastiloihin halunnut ettei paikasta tule äiti/mamma-kahvilaa. Sanoin pomolle raskaisilmoituksen jälkeen, että en ole sairas että voin tehdä töitä vaikka olen raskaana. Sitten hän laittoi pariksi vikaksi viikoksi ennen äitiyslomaa pari vuoroa per viikko. Hän ei ollut kanssani yhtä aikaa enää töissä ilmoitukseni jälkeen ja kun oli yhteinen vuoro osittain, hän lähti heti kun tulin töihin. Tein pitkän iltavuoron 6-7h ilman taukoja. Viimeiset viikot olivat raskaita, koska pomo kohteli minua niin huonosti. Työsuhde loppui raskauteen vaikka halusin uskoa, että pääsisin takaisin äitiysloman jälkeen. Turha luulohan se oli, ei tarjonnut minulle tunteja enää. Pomolla oli tosin aina joku silmätikku yrityksessään, ja sitä silmätikku hän saattoi haukkua huutaen asiakkaiden edessä. Hän saattoi tykätä tässä kuussa toisesta ja seuraavassa kuussa seuraavasta työntekijästä. Työntekät vaihtuivat usein ja itkivät töissä ja voivat pahoin pomon ilkeyden takia. Pomo piti useita nollasopimuksella ja saattoi mielivaltaisesti antaa vuoroja kelle tahtoi. Kaikki työntekijät tekivät parhaansa ja yrittivät pitää tuntinsa, työntekijät olivat reippaita opiskelijoita useimmat, joten he tekivät kaikkensa aina täysillä. Pomo oli myöskin rasistinen useita ihmisryhmiä kohtaan ja hän kehoitti olemaan vähemmän ystävällinen tietyille ihmisryhmille. Rasistisuudesta olisi muitakin esimerkkejä, esimerkkejä olisi satoja.. Onneksi yritys on nyt jo lopettanut toimintansa. En olisi ikinä kuvitellut, että ihminen voi kohdella alaisiaan sillä tavalla. Ei mitään käsitystä vuorovaikutustaidoista tai kunnioituksesta.

    Vastaa