• Tunnista uupumus

    Tunnista uupumus

    Tunnista uupumus

    Ne, jotka eivät ole uupumuksesta kärsineet, ehkä ihmettelevät. Tunnista uupumus, miten sitä muka ei huomaisi? Ja toinen ajatus on, että no eikö se sitten ohi mene, kun vain lepää. No ei, ei se mene. Tämä suorituskeskeinen nyky-yhteiskunta oli näin vähällä murskata mut. Koin ja oikeastaan koen edelleenkin olevani alisuoriutuja. Katson ylöspäin ihmisiä jotka menevät kauniisti pukeutuneina ja meikattuina töihin, tekevät työnsä, käyvät lenkillä, hoitavat perheen ja kodin, harrastavat seksiä sen maagisen 1,5 kertaa viikossa ja eivät koskaan kilahda.

    Uupumus ei ole merkki heikkoudesta

    Noiden ihmisten rinnalla olin minä – aina jokin langanpätkä roikkumassa vaatteessa, hiukset harittaen, tsiljoonaa ylipainokiloa kantaen yritin rämpiä silmät ristissä tekemään töitä joista suoriuduin korkeintaan keskinkertaisesti, en liikkunut ilman autoa itseäni pidempiä matkoja, koti oli vähän niin ja näin, seksi ei todellakaan kiinnostanut ja kilahdin kymmenen kertaa päivässä. Yritin ehkä olla liikaa kuten muut, vertailin itseäni toisiin. En huolehtinut itsestäni oikealla tavalla – koitin saavuttaa asioita jotka tekisivät musta monien muiden ihmisten ja yhteiskunnan kannalta merkittävän ja hyödyllisen ihmisen.

    Haluan muistuttaa, että uupumus ei missään nimessä ole merkki kehon tai mielen heikkoudesta, huonommuudesta. Ihmiset myös kokevat asiat toisin tavoin, me kestämme kuormitusta hyvin yksilöllisesti. Se joka ajaa yhden uupumuksen partaalle, ei välttämättä hetkauta toista vielä millään muotoa. Yhteiskuntamme on tällä hetkellä hyvin, hyvin suorituskeskeinen. Multitaskaus on päivän sana, vaikka mun mielestä olisi paljon siistimpää jos se vaihtuisi vaikka downshiftaamiseen…

    Lue myös: Kun kadotin itseni.

    Omaan kokemukseeni perustuen sekä Suomen Mielenterveysseuraa lähteenä käyttäen – tunnista uupumus näistä merkeistä.

    1. Unettomuus.Omasta unensaannista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä seikoista uupumuksen ehkäisyn suhteen.  Uupuneena unenlaatu oli itselläni heikkoa. Joko en saanut nukahdettua, tai jos nukahdin niin heräilin jatkuvasti, tai viimekädessä olin uupunut vaikka olisin nukkunut miten paljon. Väsymys taas johtaa merkittävästi mielialan alentumiseen – jos ihminen ei saa riittävästi unta, aivot eivät lataudu.
    2. Vatsavaivat. Maha-suolikanavalla on oma hermostonsa, joka käy jatkuvaa kommunikointia aivojen kanssa. Keskushermosto suodattaa tästä informaatiosta osan, mutta jos ihminen on esimerkiksi uupunut ja stressaantunut, seula löyhenee ja informaatiota tulee enemmän. Näin uupumus ja stressi vaikuttavat vatsan motoriikkaan, ja saattaa aiheuttaa koviakin vatsavaivoja. Monet lähtevät tutkimaan oireita jopa keliakiana.
    3. Sosiaalisten tilanteiden välttely.  Olin ja olen todella sosiaalinen ihminen, mutta lähdin välttelemään ystävieni tapaamisia todella pitkäksi aikaa, enkä jaksanut edes soittaa. Tämä on hirveän yleinen oire.
    4. Muistivaikeudet. Tämä on yksi oireista, joka mua itseäni vaivaa edelleen pienissä määrin. Näen sen jonkinlaisena taisteluvammana. Jokainen unohtaa joskus asioita, mutta jos toistuvasti unohdat kesken lauseen mistä olit puhumassa, tavarat katoilevat tai unohdat miten jo tutuksi tullut laite toimii, kannattaa tarkastella omaa oloa syvemmin.
    5. Pessimistisyys. No kyllä, jokainen meistä tuntee toisinaan epätoivoa. Kun tunne on läsnä päivittäin, valoa on vaikea nähdä eikä iloa tunnu saavan asioista joista sitä aiemmin irtosi, avun hakeminen on tarpeen.

    Miten meillä tästä selvittiin? No ihan ensimmäisenä, hain apua. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

    1. Minun uneni on tärkeä! Nukun kunnon vuoteessa ja makuuhuone on viihtyisä. Puhelin pois makuuhuoneesta.
    2. Minun ei tarvitse olla aina tavoitettavissa. Ei, vaikka yhteiskunta arvostaakin jatkuvaa tavoitettavuutta ja se olisi työni kannalta ihanteellista. Laitan puhelimen kiinni tai lentotilaan.
    3. Kritisoin itseäni oikealla tavalla. Voinko odottaa voivani hyvin, jos minulla on valtava määrä ylipainoa ja vuorotellen palkitsen tai lääkitsen itseäni nostamalla lukua entisestään, syömällä epäterveellistä ja prosessoitua ruokaa, sekä makaamalla sohvalla? En voi.
    4. Liikun. Olen vuoden päivät tanssinut kotona, ja nyt olen uskaltautunut ensimmäisille tanssitunneille kodin ulkopuolelle. Liike on lääke.
    5. Syön hyvin. Liippaa kohtaa kolme. Dieettiä ei ole, eikä sellaista tule. Ne on nähty, eivätkä ne ole minua saaneet voimaan hyvin. Ruoka on hyvää ja syöminen kivaa – ja syödä voi myös niin, ettei kärsi huonoa oloa jälkeenpäin. Olen aktiivisesti pyrkinyt tunnistamaan ruoka-aineet jotka eivät tee mun keholle hyvää, eikä niitä juuri enää tee edes mieli (suklaa ei muuten kuulu tähän). Suosittelen myös tsekkaamaan omat vitamiinivarastot – etenkin syksyn tullen lähes kaikkien kannattaisi ottaa purkista lisävauhtia.
    6. Annoin itselleni armoa. Aloin rakentamaan itseäni juuri siihen suuntaan, joka tuntui hyvältä. Joskus tiskiallas saa olla täynnä, eivätkä päikkärit tee musta huonoa työntekijää. Tee asioita joista nautit, tanssi, laula, lue, leivo – mitä tahansa. Elämän tulee olla mielekästä, eikä kukaan tule palkitsemaan sua siitä ettet elänyt sitä. Muista myös, että uupumus ei katoa hetkessä. Anna itsellesi aikaa ja armoa.

    Jos koet itsesi uupuneeksi, hae apua! Se ei ole häpeä. Olitpa sitten lapsellinen tai lapseton, sä itse olet sun elämän tärkein ihminen. Suomalaisessa yhteiskunnassa on tällä hetkellä hirveän vaikeaa sekä rumasti sanottuna epämuodikasta myöntää, että on uupunut. Lisänä ovat vuosien varrella arkeen pysyvästi tulleet sähköpostit, tekstiviestit, jatkuva uutisvirta ja tietenkin some.

    Monilla työpaikoilla työ on hyvin intensiivistä, eikä monellakaan ole mahdollista vähentää töidensä määrää vaikka se olisi oman jaksamisen vuoksi ehdotonta. Väestötutkimuksen mukaan joka neljäs työikäinen kokee uupumuksen oireita, ja määrän odotetaan nousevan.

    Oletko kärsinyt uupumuksesta? Mitkä on sun keinot sen ennaltaehkäisyyn?

     

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart