Lapsettomuus on suurin ilmastoteko. Pienempi perhe kuluttaa luontoa vähemmän kuin suurempi.
Minulla on neljä lasta, en siis voi omalla kohdallani olla kovinkaan ylpeä siitä, että jokainen lapseni on nostanut päästövaikutuksiani reilusti. Suomalaiset kun aiheuttavat vuosittain henkeä kohden keskimäärin noin yhdeksän tonnin päästöt. Vai voiko lapsiani luokitella minun päästöikseni? He eivät kuitenkaan ole minun omaisuuttani, vaan omia yksilöitään.
Tieteen Kuvalehden uusimmassa numerossa (13/2019) esitellään eri keinoja, joilla omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää. Niistä tehokkaimmaksi mainitaan se, että ei hanki lapsia. Muita esiteltyjä keinoja ovat lihansyönnin lopettaminen, autosta luopuminen ja lentämisen välttely. No tämähän on täysin totta. Muutama vuosi sitten tehdyn ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan pienempi määrä lapsia on ylivoimaisesti tehokkain keino vähentää päästöjä.
Lue myös: Tuunattu makaronilaatikko -10 erilaista vaihtoehtoa
Tieteen kuvalehden kansikuva, jossa oli kuvattu erilaisia keinoja vähentää hiilijalanjälkeä, oli osalle ihmisistä ja kansanedustajista liikaa. Kannessa komeili vauva, jonka yli oli vedetty henkselit. Eikö totuutta saa tuoda julki?
Pitää hyväksyä oma vajavaisuutensa
Minun mielestäni asioista pitää pystyä puhumaan ja tiedottamaan reilusti ja aidosti. Joten hienoa Tieteen Kuvalehti! Jos tutkimusten mukaan, lasten hankkimatta jättäminen, tai niiden vähempi hankkiminen on ekoteko, niin se sitä sitten on. Vaikka se meistä perheellisistä pahalta tuntuisikin. Sama juttu kuin lihan syönnin kanssa. Lihansyöjiä tuntuu välillä todella suuresti ahdistavan se, että lihansyönti nostetaan otsikoihin epäekologisuutensa vuoksi. Se ei silti muuta faktaa taruksi, sillä epäekologista se on. Halusimme tai emme.
Lapsia tarvitaan. Meidänkään valtiomme ei pyöri, jos sinne ei synny lisää lapsia. Lasten tekemättä jättäminen tuskin siis on oikea ratkaisu. Järkevintä olisi hankkia niitä vähemmän. Jos on suunnitellut todellista suurperhettä, niin tekee muutaman lapsen vähemmän. Jos on ajatellut neljää, niin tekee vaikka kolme? Pienillä valinnoillakin voi olla jo suuria vaikutuksia kokonaiskuvassa. Me emme voi suomalaisina vetäytyä vastuusta. Maapallo kuuluu meille kaikille.
Jokainen tehkööt parhaansa
Sitten tullaan siihen tosiasiaan, että minä olen jo ne neljä lasta tehnyt. Mitä voin nyt tehdä luonnon hyväksi? Voin ainakin yrittää kasvattaa näistä neljästä pojastani fiksuja nuoria ja aikuisia, jotka ymmärtävät oman kulutuksensa ja koittavat parhaansa mukaan keventää päästövaikutuksiaan. Suurin ilmastoteko omalla kohdallani, on jotain muuta.
Lue myös: Poikien värikkäät ja kestävät kumisaappaat
Tarvitsemmeko autoa? Autoton elämä säästää vuosittain 2,4 tonnin päästöt. Onko meillä oikeanlainen sähkö käytössä? Ekosähköön vaihtaminen säästää 1,5 tonnia. Kuinka moni meillä syö lihaa? Lihaton ruokavalio säästää 0,8 tonnia. Voimme myös kierrättää ja vähentää ruokajätettä. Voimme tehdä paljon asioita ja opettaa poikiamme valitsemaan paremmin. Voimme itsekin valita paremmin. Meillä hiilijalanjälkeä pienennetään näillä muilla keinoilla.
Loppujen lopuksi tärkeintä on, että jokainen tekee jotain. Vähentää niissä asioissa kulutusta, missä pystyy ja missä se tuntuu mahdolliselta.
Minulla tahallinen lapsettomuus ei olisi ollut ikinä vaihtoehto. Entä sinulla?
Niin, nyt vaaditaan aikaisempien sukupolvien päitä vadille. 16-vuotias ilmastolähettiläs Greta Thunberg kävi henkilökohtaisesti YK.ssa asti haukkumassa vanhemmat ihmiset pystyyn ja syytti heitä ankarasti nuorten tulevaisuuden tuhoamisesta.
Greta osuu eräässä mielessä aivan keskelle maalitaulua syytöksiä ampuessaan, nimittäin siinä että aiempi sukupolvi on pahentanut maailman liikakansoitusta tekemällä Gretan ja häntä yhä vaan nuorempien sukupolvien lapsia. Lasten tekeminen ja yhdyntä on toki varmasti ihanaa. Mutta seurauksena on ilmaston kannalta ylivoimaisesti pahin haitta, eli liikakansoituksen jatkumo. Eikä ongelma rajaudu siihen, sillä uusi sukupolvi kuormittaa ekosysteemiä aikaisempia enemmän.
Siinä missä 1970-luvulla perheessä oli yksi väännettävä puhelin, kodinelektroniikka käsitti puuviilutelkkarin ja radion, nykymeno on sitä että huusholli tursuaa vaikka minkälaisia elektronisia älyvempeleitä, puhelin on jokaisella taskussa ja se vaihdetaan uuteen kerran parissa kolmessa vuodessa.
Uusi ”vihreä” teknologia ei tuo Etelä-Suomeen talvea takaisin, sillä tuo uusi vihreä teknologia (Made in China) valmistetaan fossiilisista raaka-aineista. Sähköauton laskettu hiilijalanjälki on noin kolminkertainen verrattuna tavalliseen bensalla tai dieselillä käyvään autoon.
Meitä manipuloidaan kaikenlaisilla mielikuvilla ja siihenhän suurten ihmismassojen ohjailu ja alistaminen perustuu, mutta metsän näkeminen puilta olisi nyt han välttämätöntä.