• Äidit ihmettelevät -nytkö voitontahto on kiellettyä lapsilta?

    Äidit ihmettelevät -nytkö voitontahto on kiellettyä lapsilta?

    Voitontahto tuntuu olevan kiellettyä nykyään kouluissa oppilailta. Erityisesti poikien äidit ovat törmänneet tähän poikiensa kohdalla. Erikoista on, että miksi voitontahto on huono asia, nimenomaan, jos se liittyy urheiluun?

    Eräs äiti kirjoittaa seuraavaa: ”Monet lapset haluaa voittaa! Niin ei…tänään wilmassa -XXX osallistui aktiivisesti liikunta tunnilla MUTTA yritti huijata kokoajan viestissä kun halusi voittaa. Tää on tuhannes kerta ku Wilma saa mut tuntemaan kiukkua. Voisko toi koulumaailma lopettaa kokonaan raportoinnin, kun ei löydy järkevää sanottavaa.”

    Huijaamisella tarkoitettiin niinkin hurjaa asiaa, kuin varaslähtöä. Oliko tämä taas asia, mistä piti vanhemmillekin ihan posti laittaa? Eikö tämän tyyppisen jutun olisi voinut käsitellä vain koulussa, koska loppujen lopuksi, hyvin usein lapset koittavat huijata tämän tyyppisissä jutuissa. Erityisesti kun on sitä voitontahtoa niin kovasti.

    Voitontahto ei lähde pois puhumalla

    Meillekin kävi aikanaan niin, että liikunnaopettajan vaihtuessa yhden poikani todistuksen 10 liikunnannumero tippui numeroon 8. Tietysti halusin kysyä opettajalta, että mistä näin iso liikunnannumeron tiputus johtui? Opettaja vastasi, että pojan liikunnalliset taidot ovat kyllä 10, mutta hän ei esimerkiksi syöttele joukkuepeleissä heikoimmille pelaajille, vaan haluaa aina syöttää parhaimmille tai tekee itse.

    Lue myös: Poika, joka uskaltaa rohkeasti olla erilainen

    Nyt on pakko itsekin kovin kilpailuhenkisenä ihmisenä todeta, että eikös se ole siinä pelissä idea, että tehdään niitä pisteitä ja voitetaan? Olisi minullekin tuottanut lapsena ongelmia tieten tahtoen syötellä koko ajan huonoille ja tietää, että hävitään sen takia. Se voitontahto vain ON niin kova.

    Ketään heikompaa ei tule tietenkään haukkua tai arvostella ja opettaja voisi omalla taidollaan tehdä pelailusta mielenkiintoisempaa myös niille, joilla on kova voitontahto. Esimerkiksi antamalla lisää pisteitä syötöistä ja samalle pelaajalle ei saa syöttää kahta kertaa peräkkäin. Tai vielä parempaa, tehdä kaksi eritasoista pelailuryhmää. Ainakaan liikunnannumerossa voitontahdon ei tulisi mielestäni näkyä negatiivisesti.

    Käännetäänpä ajatukset

    Jos et oikein ymmärrä ajatustani, niin mieti tilannetta näin. Luokalla on eritasoisia lukijoita. Toinen lukee nopeasti ja virheettömästi, pitkiä ja paksuja kirjoja. Toinen lukee kömpelösti, tekee paljon virheitä ja kirjatkin ovat vielä paljon helpompilukuisia.

    Mitä jos tämä lukutaidoltaan edistyneempi joutuisi tasapuolisuuden nimissä heikentämään omaa lukemistaan? Hänen pitäisi lukea huonommin ja tehdä enemmän virheitä, jotta ei erottuisi edukseen muiden lukijoiden joukossa. Tämä siksi, ettei muille lukijoille tulisi paha mieli, kun eivät ole yhtä hyviä. Miten helppoa lapsen olisi tällaista sääntöä noudattaa? Mitä vekkaatte? Ja jos tämä edistynyt lukija pyynnöistä huolimatta haluaisi edelleen lukea oman tasoisiaan kirjoja, hän saisi todistukseen äidinkielestä muutaman numeron alle oman osaamisensa, koska ei osaa ottaa muita lukijoita ja heidän tasoaan huomioon.

    Huomaatko nyt, kuinka hullunkuriselta tuo voitontahdon kieltäminen kuulostaa?

    Kolujen ajatus voitontahdon tappamisesta on viety niin pitkälle, että koulujenvälisiin kilpailuihin ei valita enää parhaita edustamaan, vaan kaikista halukkaista äänestetään mukaan lähtijät. Tämä on voitontahtoiselle, ja monelle muullekin lapselle, kamalaa kidutusta. Katsele nyt vierestä, kun oma koulu häviää kisoissa. Parhaimmat juoksijat seisovat katsomossa ja kisassa on mukana ketä sattuu.

    Ehkä tämän tyyppinen vapaaehtoisuuteen liittyvä kisailu voisi olla sitten ihan erikseen. Mutta jos kisataan koulujen välisestä mestaruudesta, niin mikä mestaruus se on, jos kaikilta kouluilta ei saa parhaat osallistua?

    Lue myös: Neljän pojan äitiyskö rankkaa? PYH sanon minä

    Tähän taas vertailua tuomaan seuraavanlainen tilanne. Luokka on menossa esiintymään kaupungintalolle koulun kanssa. Esiintymisessä soitetaan ja lauletaan. Mukaan mahtuu vain osa. Sen sijaan, että sinne lähtisi soittotaitoiset ja laulutaitoiset oppilaat, sinne äänestetään ihan ketä sattuu. Pahimmillaan siellä olisi kitaran ääressä lapsi, joka ei ole koskaan eläissään soittanut kitaraa. Mikrofoniin hoilaamassa lapsi, jonka ääni rikkoisi salin ikkunatkin. Soitto- ja laulutaitoiset oppilaat katsoisivat katsomossa.

    Ymmärrätkö nyt, kuinka hassulta tämä äänestämällä edustamaan ajatus kuulostaa?

    voitontahto

    Voitontahto voi viedä elämässä eteenpäin

    Voitontahto ei suinkaan ole mikään turha kapistus, se voi viedä myös elämässä pitkälle. Se on yksi luonteenpiirre, mitä voisi hyvinkin pitää myös positiivisena luonteenpiirteenä. Pisimmälle usein elämässä pääsee ne, joilla on tahtoa olla paras. Onko se huono asia? Miksi se yritetään tyrehdyttää nyt koulumaailmassa ja nimenomaan pojilta.

    Omassa lapsuudessani en ainakaan tyttönä joutunut voitontahtoni kanssa tämän tyyppisiin ongelmiin. Siinä vain kannustettiin niin koulussa, kuin kotona. Toki oma kokemukseni on jo pitkän matkan takaa, en tiedä mikä on asenne tyttöjen voitontahtoon kouluissa nykyään?

    Ratkaisuna näkisin kahdentasoiset ryhmät. Liikuntatunnit voitaisiin jakaa parempiin liikkujiin ja heikompiin liikkujiin, aivan kuten moni muukin kouluaine jaetaan. Näin ne lapset, jotka haluavat urheilla täysillä ja haluavat pelata voitosta, voisivat toteuttaa itseään tässä ryhmässä. Toisessa ryhmässä olisi erilainen meininki, niille joita voittaminen, kilpaileminen ja täysillä urheileminen ei niin kiinnosta.

    Onko teillä muilla kokemusta poikien voitontahdon kieltämisestä koulumaailmassa tai muualla? Kerro kokemuksesi meille muillekin.

    Kommentit

    1. Avatar

      No todellakin on kokemusta! Meillä ollaan. menossa juuri tapaamaan opettajaa, koska opettajan mielestä poikamme välitunti pelaaminen on liian totista. Pojat pelaavat porukalla ja mitä ilmeisemmin kaikki siitä tykkäävät, Kuitenkin välituntivalvojien mukaan poika on kovin innokkaasti tekemässä maaleja eikä anna palloa muille. Ollaan kyllä pojan isän kanssa tässä vähän ihmeissämme, että onko tämä nyt tapaamisen arvoinen ongelma. Ei varmaankaan yllätä, että opettajana nuori nainen.

      1. Jonna

        Juuri tämä! Ei päätä eikä häntää.

    2. Avatar

      Koululiikunta on tarkoitettu tasapuolisesti kaikille. Voitontahtoaan voi mennä kehittämään liittymällä johonkin seuraan.

      1. Jonna

        Ei voitontahtoa kehitetä, se joko on tai ei. Se on osa ihmisen persoonaa. Sanoisitko musikaalisesti lahjakkaalle lapselle, että koulumusiikki on kaikille tasapuolisesti, menkööt lauleskelemaan kunnolla muualle! ??

    3. Avatar

      Tulee muistaa,mikä on koulun perimmäinen tehtävä, eli sivistää ja kouluttaa lapsistamme yhteiskunnassa pärjääviä yksilöitä.Neljän lapsen isänä en ole koskaan nähnyt heidän kilpaurheiluharrastustaan pelkästään kilpailullisesta näkökulmasta,vaan korostanut myös seurojen kasvatuksellista vastuuta. Itsekin kilpaurheilua pitkään harrastaneena koen, ettei lasten urheilussa tule mennä voittaminen edellä, vaan tekemisen riemu ja sosiaaliset taidot tulee olla tärkein tavoite liikunnallisen elämäntavan ohella,ja tätä viestiä myös entinen maajoukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund on nostanut esiin. Suomalainen peruskoulu on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen ja tasa-arvoisen yhteiskuntamme peruspilareita,joten sitä ei tule uhrata yksilöllisten ambitioiden alttarille..Minä toivonkin, että opettaja puuttuu asiaan,mikäli oma lapseni pelaisi joulkuepeliä syöttelemättä muille tai yrittäisi voittaa epärehellisin keinoin.Siten hän toteuttaa sitä tärkeää kasvatuksellista työtä,johon hänet koulutettu ja palkattu.

      1. Jonna

        Ensinnäkin, on pakko heti korjata seuraava lauseesi: ”Suomalainen peruskoulu on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen ja tasa-arvoisen yhteiskuntamme peruspilareita” , mahdatko olla tietoinen, että tällä hetkellä se on kaukana tasa-arvoisesta. Poikien oppimistulokset laahaavat tyttöihin nähden pahemmin kuin suurimmassa osassa maista. Pahemmin kuin koskaan.

        Mutta sitten itse aiheeseen. Kyse ei missään nimessä ollut siitä, etteikö lapsia kuuluisi opettaa liikuntatunnillakin ottamaan huomioon muita. Mutta koko liikuntatunti ei voi mitenkään perustua vain muiden huomioon ottamiseen. Jokaisessa aineessa, jokainen lapsi varmasti haluaa tehdä parhaansa. Miksi ihmeessä liikunnassa pitäisi jarrutella omaa osaamistaan? Ketään muuta ei tietenkään tule ikinä haukkua tai mollata ja yhteisiä pelisääntöjä pitää ehdottomasti noudattaa. Yhteisten pelisääntöjen tulisi silti olla muutakin, kuin oman taitotasonsa jarruttelua tunnista toiseen.

        Eli sinulta meni ehkä vähän kirjoituksen pointti ohitse. Ehkä selitin sen huonosti.

        Ongelma ei ole se, että opettaja puuttuu, vaikkapa varaslähtöön. Pitääkin puuttua. Mutta se on ongelma, että yksi ja sama äiti saa koko lukuvuoden viestejä opettajalta, että pitäisi puhua pojalle, kun se on niin voitontahtoinen. Voitontahto on asia mikä ei poistu puhumalla. Äiti ja isä ei pysty mitenkään kotona puristamaan voitontahtoisesta lapsesta ulos voitontahtoa. Se ei ole mahdollista. Opettajan itse pitäisi kyetä keksimään keinoja, miten lapsen voitontahto ei koidu ongelmaksi liikuntatunneilla. Se vaatii tietysti opettajalta hurjasti ammattitaitoa.

        Olin kerran katsomassa koulun yleisurheilukisoja. Siellä oli pikajuoksua ja lähes jokainen lapsi varasti lähdössä. Pääasiassa heikoimmat juoksijat, mutta todella moni lapsi kuitenkin. Opettaja ei puuttunut siihen… epäilen, että ei lähtenyt wilmaviestejäkään kotiin kenellekään. Kyseessä ei ole sama koulu, mutta pistää silti miettimään, että onko kilpailussa huijaaminen suurempi rikos vain taitavalle urheilijalle? Mitä tämä opettaa lapsille?

        Olen minäkin ollut liikunnanopettajana koulussa, olen myös valmentanut yleisurheilua sekä taitoluistelua. Ohjannut myös muuten paljon lapsia. Kaikki lasten ja liikunnan kanssa työskennelleet ihmiset tietävät, että lapset usein koittavat huijata urheilupeleissä ja kisoissa. Se on voitontahtoisille lapsille hyvin tyypillistä. Sitten niitä lapsia ohjataan ja neuvotaan ja ensi kerralla sujuu paremmin. Mutta ei ne ole asioita mistä huolissaan lähetetään viestiä kotiin…

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart