• Miehelläni on huono vaimo

    Miehelläni on huono vaimo

    Miehelläni on huono vaimo

    Käydään läpi osa eilistä päiväämme minun näkökulmastani – joka johti tämän päivän lopputulemaan: miehelläni on huono vaimo.

    Mieheni tuli eilen kotiin töistä kuuden maissa illalla. Hän heitti työtakkinsa naulakkoon ja rojahti keittiön pöydän ääreen syömään tekemääni ruokaa. Ei olisi millään kiinnostanut tehdä, mutta pakkohan se oli. Olin itse saanut päivän työt päätökseen, siivonnut, pyykännyt, tiskannut, käynyt kaupassa ja tehnyt ruokaa – eli vähintään yhtä paljon kuin hän. Vertailu kannattaa aina, sillä saa hyvää boostia omaan raivoon. Hitto miten saamaton mies.

    Tiskien kolinan yli kuulin hänen sanovan jotain. Vitutti, tiskit kolisivat entistäkin enemmän. Ei voinut edes halata, kysyä miten päivä oli mennyt? Nappasin tyhjän lautasen hänen edestään ja vippasin sen tiskikoneeseen. Pyyhälsin huoneesta toiseen, lämmitin saunaa ja keräilin lasten leluja. Ärsytti ihan hemmetisti, miksei se mies voinut auttaa? Muakin väsytti! Olin vihainen ja katkera, täydellä kiukulla tungin saunan pesään puita kun kuulin hänen jälleen sanovan jotain. En jaksanut vastata. Eikö se nyt oikeasti voinut vaikka tarttua imurin varteen? Sohvankin alla varmaan kilo pölyä! Saunaan en voi mennä muun perheen kanssa, koska on niin saatanasti muuta hommaa – kyllä jääkaapin hyllyt pitää pestä perjantai-iltana.

    Illalla viimeiseksi avaudun miehelle miten paskaa on, kun joudun tekemään kaiken yksin, eikä hän huomioi tai tarjoa apuaan.

    Kelataan taaksepäin, miltä tämä näytti miehen näkökulmasta?

    Hän oli tehnyt koko viikon pitkää työpäivää, perjantaina 14 tunnin mittaisen. Kotiin tullessaan hän raahautui kaupan kautta, tuoden sieltä täsmälleen ne mitä vaimo pyysi – ja oli käynyt vielä toisen kaupan kautta jotta vaimo sai haluamansa lehden. Kotioven avatessaan hän ei saa kiitosta, vaan pitkän mulkaisun vaimolta joka marssii ohi pyykit sylissään. Keittiössä on ruoka valmiina, hän syö samalla kun vaimo paiskii tiskejä koneeseen niin että Arabian kupit rytkyy. Iloisena hän alkaa syömään ja kiittää, sillä hän oli tarjoutunut hakemaan matkalla itselleen einestä ettei vaimon tarvitsisi kokata. Kilinän yli hän yrittää kysyä miten vaimon päivä on mennyt, mahtaako häntä harmittaa jokin. Ei vastausta. Ruokailuvälineet katoavat edestä vihaisesti viuhahtaen ja vaimo pyyhältää huoneesta toiseen kiukusta kihisten.

    Koska vaimo ei vaivaudu kertomaan mikä on ongelmana vaan pyyhältää hurrikaanin lailla ympäri taloa, mies olettaa että kyse on todennäköisesti siivoamisesta. Hänen mielestään ei ole mitenkään sekaista, ja mikä järki edes on siivota viimeiseksi perjantai-illalla kun molemmat ovat väsyneitä? Samalla kun vaimo runnoo puita saunanpesään, hän koittaa ehdottaa että josko hän lämmittäisi sen saunan loppuun ja vaimo voisi levätä. Siivottaisiin huomenna aamulla yhdessä. Ei vastausta, hän toteaa että ehkä on parempi olla hiljaa. Muiden käydessä saunassa vaimo muuttuu entistäkin vihaisemmaksi. Kaupasta tuotu lehti ja suklaa ovat hävinneet keittiöstä.

    Illalla viimeiseksi vaimo avautuu miten paskaa on, kun hän joutuu tekemään kaiken yksin, eikä mies huomioi tai tarjoa apuaan. Vaimo ei ehkä kuitenkaan muista että senkin kuluneen viikon aikana mies on vaimon tavoin imuroinut, tehnyt ruokaa, kuskannut lapsia, siivonnut, pyykännyt, tiskannut ja mennyt joka päivä vielä tuntia aiemmin töihin kuin vaimo. Hän alkaa nukkumaan hiljaisuuden vallitessa ja ihmettelee, mitä olisi pitänyt tehdä kun ei itse edelleenkään näe mihin olisi pitänyt tarttua, eikä vaimo avannut suutaan pyytääkseen apua?

    Sitten voidaan kelata seuraavaan päivään, kohtaan jossa vaimo istuu töissä ja sisäistää tämän kaiken, häpeän punan hiipiessä poskille.

    Onkohan tämä epämukava tunne mahdollisesti häpeää? Jösses. Huonon vaimon lisäksi mieheni vaimo taitaa olla suhteellisen egoistinen ja hemmoteltu urpo. Anteeksipyyntö on eturintaman hommia, mutta tuntuu ehkä siltä että nyt olisivat muutkin toimet paikallaan.

    Miten vielä 16 vuoden jälkeenkin teen typeriä olettamuksia siitä, että minä ja mieheni ajattelemme samalla tavalla asioista. Ylipäätään, miesten ja naisten aivoissa on eroja! On toki toisinaan harmittavaa jos toinen ei koe nurkassa pyöriviä pölypalloja yhtä relevantteina kuin minä, mutta hei me ollaan erilaisia ihmisiä – miksi ei voi avata suuta ja sanoa, mikä on hätänä.

    Sanokaa pliis että joskus joku muukin on näin käsittämättömän typerä? Oisko jonkun muunkin miehellä huono vaimo?

     

     

     

     

     

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart