• Kuka korvaa, jos lapsi rikkoo jotain koulussa? Tapaus lusikka

    Kuka korvaa, jos lapsi rikkoo jotain koulussa? Tapaus lusikka

    Tiedätkö, että kuka korvaa, jos lapsi rikkoo jotain koulussa? Mikähän tähän mahtaa olla virallinen käytäntö? Tapoja tuntuu olevan yhtä useita, kuin kouluja! Tämä ajatus nousi taas pintaan, kun eräs äiti kertoi koulun vaativan rahaa lapsen rikkomista sälekaihtimista.

    Jos tiedät tähän oikean vastauksen, niin kerro ihmeessä meille vanhemmillekin, sillä jokainen koulu tuntuu noudattavan tässä ihan omia sääntöjään.

    Minusta jotenkin kummallista, jos kouluja ei ole vakuutettu koulun aikana rikkoutuviin tavaroihin? Lapset ovat kuitenkin koulussa aikuisten valvovan silmän alla…tai pitäisi olla.

    Lapsi väänsi lusikan. Kuka korvaa?

    Tapahtuipa aikanaan niin, että poikani (ADHD) väänsi ruokatunnilla lusikkaa. Lusikka saatiin väännettyä takaisin normaalin malliseksi, mutta sain silti rehtorilta perästä postia, että meidän tulee ostaa koululle uudet lusikat. Uudet lusikat myös niiden lasten puolesta, jotka olivat ottaneet mallia pojaltani ja vääntäneet omat lusikkansa perässä. Eikä lusikoiksi kelvannut mitkä vaan lusikat, vaan rehtori ilmoitti minulle, että Iittalaa pitää tuoda.

    Lue myös: Kiitos poikani opettaja

    Lusikat tosiaan saatiin väännettyä takaisin käyttökelpoiseksi heti tapahtuman jälkeen. En oikein päässyt heti jyvälle miksi uudet lusikat piti ostaa, jos lusikat olivat yhä käytössä. Kysyinkin tätä rehtorilta ja vastaus oli, että uusien lusikoiden hankinta on perusteltavaa siksi, että lapseni oppii rahan arvon.

    Tämäkin selitys mielestäni ontui. Lapseni on ala-asteella, hänellä ei ole omaa rahaa. Joten uudet lusikat olisin ostanut minä. Mitä poika siinä olisi oppinut? Ehkä enintään, että äiti maksaa, kun jotain hajottaa.

    Lapset hommiin korvaukseksi

    Paljon parempi idea olisi, että lapset joutuisivat tekemään jotain korvatakseen vahingon. Mikäli, sikäli koulut on vakuutettu tämän tyyppisiä juttuja varten (kun jotain oikeasti ja pysyvästi hajoaa), ei rahaa oikeasti tarvita. Mutta lapsi voidaan vaatia työllä korvaamaan vahinko.

    Juu toki tämän meidän olisi voinut laittaa menemään niin, että minä olisin kaivanut kuvetta ja pistänyt pojan kotona työllä maksamaan vahingon. Mutta mistä koulukaan silloin tietää kuka lapsi joutuu lopulta vastuuseen ja kuka pääsee kuin koira veräjästä. Varmaan hyvin pitkälle vanhemmista kiinni.

    Lue myös: Elämäni ADHD-pojan äitinä

    Väännetyt lusikat voisi mielummin korvata vaikka tiskaamalla koulun keittiössä tunnin koulun jälkeen. Rikkoutuneet verhot voisi korvata pesemällä luokan ikkunat. Siinä lapsi oppisi tuhat kertaa enemmän, kuin siinä, että äiti kaivaa kuvetta. Tai kotona sitten käskytetään hommiin…jos käskytetään.

    Miksi näin ei sitten tehdä?

    Onko opettajilla ja rehtoreilla enää valtuuksia tämän tyyppiseen käskyttämiseen? Osaako joku lukijoista kertoa? Vai onko kyse siitä, että opettajien pitäisi tehdä se omalla vapaa-ajallaan (työn vahtiminen) ja se ei tietenkään ketään kiinnosta. Ihan ymmärrettävästi.

    Olisi joka tapauksessa suotavaa, että joku yhteinen linjaus tämän tyypisiin juttuihin tulisi. Ei voi olla niin, että toisessa koulussa vanhemmat maksavat pahimmillaan kalliit asiat (kuten vahingossa pulpetilta tiputettu i-pad) takaisin koululle ja toisissa homma hoidetaan muulla tavalla (rikottu aita, ja lapset rakensivat opettajan avustuksella uuden).

    Siitä olemme varmasti samaa mieltä, että jos toisen omaisuutta tuhoaa, niin vastuuseen siitä pitää joutua lapsenkin.

    Tapaus lusikka

    Tapaus lusikassa minua häiritsi monikin asia. Miksi meidän olisi pitänyt korvata toisten lasten vääntelemät lusikat? Eikös jokainen lapsi ole vastuussa ihan omista tekemisistään?

    Miksi lusikat olisi pitänyt yleensäkin korvata, kun ne olivat yhä käytössä? Ja jos olisivat menneet rikki, niin eikö vakuutus olisi korvannut ne? Ehkä ihan keskustelu olisi voinut riittää, kun kyse oli ensimmäisestä kerrasta.

    Miksi rehtori ei ladellut pojalleni (ja muille lusikoita vääntäneille lapsille) rangaistusta ihan siinä tilanteessa ja heti, jos tilanne rangaistusta vaati. Siitä olisi varmasti ollut eniten hyötyä. ”Koulun jälkeen…sitä ja tätä.”

    Me toimimme sitten näin: Pojan kanssa juteltiin kotona, hän ymmärsi tehneensä väärin. Poika korvasi minulle kotitöillä sen yhden lusikan arvon, minkä oli vääntänyt itse. Muiden vääntelemiä lusikoita en laittanut häntä minulle korvaamaan. Poika ei ole sen koommin väännellyt lusikoita koulussa tai muuallakaan.

    Menin ja ostin kesälomilla lusikoita. Niitä sen merkkisiä lusikoita, mitä rehtori pyysi. Koulun alettua syksyllä menin keittäjien juttusille, kerroin tilanteesta ja kerroin poikani tuovan lusikat huomenna mukanaan. Keittäjät eivät halunneet ottaa niitä vastaan.

    Sen pituinen se.

    Kommentit

    1. Avatar
      opeope

      ”Lapset ovat kuitenkin koulussa aikuisten valvovan silmän alla…tai pitäisi olla.”

      Tämä sai vähän hymähtelemään. Kuinkahan monella vanhemmalla on kokemusta siitä, millaista se meno luokassa ja koulussa on nykyään. Puhumattakaan 20 lapsen kaitsemisesta yhtä aikaa yksin. Ei ne lapset tönötä sievästi pulpetissa läheskään koko aikaa (eikä heidän kuulukaan). Ja kun ei olla holhous asenteella, niin meillä ei lapsia talutella vessoihin tai muutakaan. Ei siellä riittäisi aikuisetkaan siihen. Monestihan vanhemmat jo kahden kolmen lapsen kohdalla sanoo, että kun yhtä hoidat niin toinen ehtii tekemään sitä sun tätä. Ei tuo todellisuus muutu mihinkään kouluympäristössä, melkeinpä pahenee vain kun kaikilla lapsilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta opettajaan tai auktoriteetteihin yleisesti. Tilanteita tulee ja menee, eikä sillä opettajalla riitä kädet tai silmät näkemään ja puuttumaan kaikkeen ihan heti. Kyllä valvotaan ja ehkäistään kaikki tapaturmat, mitä vain keretään. Muistutettaan turvallisuudesta ja kasvatetaan myös silloin kun on hiljaista eikä kukaan tee mitään ikävää. Ei ne opettajatkaan yli-ihmisiä ole. Helppoahan se olisi jos kyse olisi vain tiedon siirtämisestä eteenpäin, mutta siihen kuuluu myös se luokanhallinta (joka ei oikeasti ole aina helppoa, menkääpä vaikka kokeilemaan), välien setvimistä, lohduttamista, käytännön järjestelyjä ja mitä pienemmät oppilaat sen enemmän kasvatustyötä siihen kuuluu. Voin kokemuksella sanoa, että etenkään pienten oppilaiden opettajia ei paljoa opettajainhuoneissa näy, kun siihen ei vain ole aikaa. Isompien kanssa saattaa jo hetken hengähtääkin.

      1. Jonna
        Jonna

        Kyllä olet ihan oikeassa, ei ne opettajat, eikä vanhemmatkaan täällä kotona joka paikkaan aina ehdi. Välillä sattuu ja tapahtuu, väistämättäkin. Eikä varmasti tuollaisissa pienemmissä jutuissa kukaan niin odotakaan, että lapsia olisi pitänyt valvoa. Tuossa sälekaihdin juttussa oli käynyt niin, että erityisoppilas oli jätetty yksin luokkaan, kun hänellä oli ollut meneillään raivari. Hajoitti sitten kaihtimet yksin raivotessaan. Siinä ehkä olisi ollut sellainen tilanne, missä oppilasta ei olisi saanut jättää yksin. Mutta ei tietenkään opettajat mitään yli-ihmisiä ole, eivätkä joka tilannetta voi nähdä. Silloin toivoisikin, että jos eivät tilannetta ole omin silmin nähneet, niin eivät myöskään tekisi päätelmiä kertomusten perusteella. Olenpa nähnyt tilanteen missä opettaja antoi ihan väärälle lapselle nuhteet, kun toinen oppilas selitti satuja. Satuin näkemään mitä tilanteessa todella kävi. Nuhteet saanut oli tainnut jo tottua rooliinsa, kun ei edes sanonut vastaan mitään. Aika surullista 🙁

        1. Avatar
          opeope

          Tuota yksin jättämistä vaikea kommentoida, kun ei tiedä miten tilanne kokonaisuudessan mennyt, mutta aivan totta ettei saisi nuhdella ketään tai antaa rangaistuksia ilman täyttä varmuutta. Itse aina yritän selvittää useamman näkökulman tilanteesta, ennen mahdollisia nuhteita.

          Sehän noissa korvaus jutuissa tietenkin on, että kouluilla ja päiväkodeilla on todella korkea omavastuut ja eihän lapsia muutenkaan kannata totuttaa siihen, että kyllä muiden omaisuutta saa rikkoa kun vakuutus korvaa. Ja noissa korvaus asioissahan opetetaan lapselle myös se korvausvelvollisuus, joka tulee voimaan jo ennen kun on muuten rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Kyllähän sitä itsekin korvaa kaverille vahingossa rikki menneen astian, vahingoittuneen vaatteen tms. jos tilanne tulee. Ja pianhan ei olisi monellakaan koululla varaa sitten ostaa tarvikkeita tai järjestää mitään oikeasti mukavaa lapsille, jos kaikki aina menisi sieltä omasta kassasta. Että sitäkin kannattaa pohtia haluaako ennemmin lasten saavan jotain kivaa kouluun uusia pelejä/kirjaston kirjoja/ padejä tms. vai meneekö se raha sitten niihin tahallaan tai tahattomasti rikottuihin asioihin.

          1. Jonna
            Jonna

            Niin, ihan hyvää pohdintaa varmasti jokaiselle vanhemmalle. Minä tässä ajoin takaa ehkä sitä, että mitä lapsi oppii siitä, että vanhemmat maksaa? Tärkeämpää olisi laittaa lapsi esim työllä korvaamaan rikkimennyt asia, jolloin sen rahan arvon ehkä ymmärtää erilailla. Sitten taas se korvauspuoli vanhempien toimesta tulisi olla yhtenäinen. Eikä niin, että toisessa koulussa joutuu maksamaan ja toisessa ei.Pohdin myös sitä, että jos on erityislapsi, joka hajottaa jotain, niin kuinka pitkälle vanhempien lompakon pitää venyä?

        2. Avatar
          Äiti

          Olen samaa mieltä kanssasi siitä että hajoittaa ei saa ja se täytyy lapsille opettaa just sillä että jäädään itse korvaamaan se asia johonkin sellaiseen aikaan jolloin joku pystyy valvomaan. Esim tiskaamaan kun keittäjä on töissä tai läksykerhon aikaan oikomaan kaihtimia. Varmasti keinot löytyy jos tahtoa on. Toki täytyy vanhempien kanssa tehdä yhtristyötä koska nykyään valitettavan moni vanhempi taitaa vetää herneet nokkaan jos oma kultamussukka laitetaan vastaamaan tekemisistään.
          Ehkäpä siksi vanhemmat ovat vastuussa ja ostavat ne uudet lusikat. 😂

          1. Jonna
            Jonna

            No tämä se syy varmaan on 🙂

    2. Avatar
      Niina

      Käsittääkseni näissä jonkunlainen perussääntö on se, että perhe korvaa TAHALLAAN tai huolimattomuuden vuoksi hajotetun omaisuuden. Sitten taas puhtassti vahingot ovat eriasia. Tuon erkkalapsen tilanteessa on voinut olla väkivallanuhka. Kouluikäiset ovat jo sen verran isoja, että opettaja on saattanut joutua päätöksen eteen siitä, ottaako turpiinsa vai poistuuko paikalta. Tällöin tietenkin täytyisi olla sovittuna asiasta vanhempien kanssa ja mietittynä myös hajotetun omaisuuden korvaamista, jos esim. vakuutus ei sitä kata. Kuinka silloin toimitaan? Jälki-istunnot täytyy nykyään kirjata järjestelmiin kurinpidollisina toimenpiteinä ja niitä saa antaa vain painavilla perusteilla. Uskoisin, että väännetty lusikka tai raivarin aikana hajotetut sälekaihtimet eivät ehkä tällaisiin syihin sisälly. Joskin tätäkin asiaa kyllä kierretään kouluissa.

      Nämä asiat siis täällä meidän koululaisen asioissa kuultuja. Ei ole omakohtaista kokemusta, joten absoluuttista totuutta en tiedä.

    3. Avatar
      Äiti 74

      No huh huh, en olisi ostanut. Olisin ollut ylempään tahoon yhteydessä. Totta kai lapsen kanssa asia selvitetään, mutta minulla ei olisi ollut edes varaa mihinkään merkki lusikoihin. Kyllä koululla on vakuutus ja todellakin lapset ovat koulussa opettajien vastuulla. Ihan natsi rehtori.

      1. Avatar
        Koululla töissä

        Ei, kouluilla ei ole esineitä vakuutettuna. Tapaturmavakuutus kyllä on.

    4. Avatar
      Annemamma

      Minunkin poikani väänsi lusikkaa ala-asteella, taitaa olla suosittukin harrastus. Iittalaa vaadittiin, pyysin näyttämään lusikan mallia ja höh, olivat jotain halpiksia heposti taipuvia (Iittalaahan ei pysty edes taivuttelemaan) Sanoin, että voin tuoda Tokmannilta samanlaisen 50 sentin lusikan tilalle, niin yhtäkkiä ei tarvinnutkaan ja pojat on poikia 😁

      1. Avatar
        Puuha

        Mitenkäs kun korona aikaan koulusta annettiin läppäri kotiin etätöihin ja koulutehtäviä tehdessä se putosi lattialle ja särkyi kuka on korvaus velvollinen?

    5. Avatar
      Virpi

      Valitettavasti koulu ei saa antaa muuta rangaistusta kuin jälki-istunto tai korvaaminen. Hyväksi koettua ”työrangaistusta” käyttänyt rehtori haastettiin oikeuteen, sai huomautuksen ja joutui palaamaan jälki-istuntoihin. Laki on hölmö, eivätkä kaikki vanhemmat arvosta kasvatuksellisia rangaistuksia. Harmillista, mutta totta. Voisiko joku kirjoittaa aloitteen Li Anderssonille ja ehdottaa lain järkeistämistä?

    6. Avatar
      Riiviömummu

      Monilla tuntuu menevän rangaistus ja vahingonkorvaus sekaisin. Rehtori on tässä tulkinnut väärin vahingonkorvauslakia vai liekö edes tarkistanutkaan. Sitäpaitsi on viranomaisen esitettävä korvausvaatimus kirjallisesti ja osoitettava siinä, mikä on vaatimuksen oikeuttamisperuste ja mihin lakiin vaatimus perustuu.
      ” Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412
      2§: Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.”

    7. Avatar
      Opettaja

      Oppilaan kuuluu tosiaan korvata aiheuttamansa vahinko, jos se on tehty tahallaan tai huolimattomuuttaan. Väännetty lusikka on selkeästi tahallaan rikottu, tosin muiden vääntämät lusikat taas kuuluvat heidän itsensä korvattaviksi. Sälekaihtimetkin toki siis kuuluu korvata, jos oppilas on niitä mennyt tahallaan vääntelemään. Jos on vastuuvakuutus, vakuutusyhtiö korvaa nämä lapsen aiheuttamat vahingot.

      Lapsen aiheuttama vahinko ei toki lankea vanhemmille, ellei kyse ole ollut vanhemman kasvatusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Tämä tarkoittaa sitä, että heti, kun lapsi saa tuloja (vaikkapa tulevaisuuden kesätöistä), peritään sieltä näitä lapsen aiheuttamia vahinkoja. Toki vanhemmat voivat halutessaan maksaa nämä jo aikaisemmin pois.

      Täällä opetushallituksen ohjeet korvausvelvollisuudesta:
      https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/vahingonkorvaus-oppilaan-aiheuttamasta-vahingosta

      Perusopetuslaissa muuten mainitaan, että mikäli lapsi rikkoo tai sotkee jotain, hänet saadaan määrätä siivoamaan tai korjaamaan aiheuttamaansa vahinkoa. Tätä ”rangaistusta” saa käyttää ainoastaan lapsen aiheuttamaan vahinkoon/sotkuun, eli esimerkiksi rikotuista kaihtimista ei saa määrätä siivoamaan koulun lattioita, vaan lapsi voidaan määrätä siivoamaan lattiat koulupäivän jälkeen vain, jos hän on ne myös sotkenut. Tämä ei myöskään saa kestää kahta tuntia kauempaa. Rikottuja kaihtimia ei siis lain mukaan voi korvata työllä, vaan ne korvataan rahalla.

      1. Jonna
        Jonna

        Okei, kiitos tästä. Eli periaatteessa korjaushommia ja siivoushommia voi tehdä vain siltä osin mitä on rikkonut tai sotkenut.

    8. Avatar
      Maiju

      Meillä poika keikkui tuolilla ja se kaatui ja tuoliin tuli vaurio. Rehtorilta tuli maksuvaatimus. Itse koululla työskelleenä tiesin varastossa olevan lisää rikkinäisiä tuoleja. Tarjouduimme korjaamaan tuolin. Eipä kuulunut rehtorista enää muuta kuin että poikani oli hänelle silmätikku koska kaverinsa olivat hankalia oppilaita.

    9. Avatar
      Kielten ope

      Itsellä 250 oppilasta alakoulussa, kun olen kieltenmaikka. Jos yksi saa raivarit ja jättäisin luokkaan, syy saattaisi esimerkiksi olla se, että on myös be 26 oppilasta, joista olen vastuussa. Mihin ne laitan, kun henkilökuntaa on rajallinen määrä… Valitettavasti opettaja ei saa antaa fyysisiä rangaistuksia, kuten laittaa siivoamaan ruokalassa jotain ei samaisiin lusikoihin liittyvää. Olisi hyvä, jos voisi, mutta laki on mikä on, ja valitettavasti opettaja ja rehtori istuisivat oikeudessa, jos näin loogisen rangaistuksen antaisivat. Opettajan ja reksin työ on muuttunut tässä 12 työvuoden aikana ihan hullun hommaksi, että antakaa kaikki tukenne heille, jotka teidän lapsianne yrittävät kasvattaa. Joskus teemme mekin virheitä, mutta varmasti tekee myös kotiväki. Omat lapseni korvaavat minulle viikkorahoistaan ihan joka pennin, jos kotona jotain hajottavat ja jos ope pyytää samaa, kiitän, että hän kasvattaa lapsiani.

      1. Jonna
        Jonna

        Onpa kurja tuo, ettei voi laittaa mihinkään hommiin lapsia. Sen olen kyllä huomannut, että vaikeaksi on homma opettajilla mennyt. Kerran yksi opettaja laittoin pojastani Wilma-merkinän, että poika on puhelimella tunnilla. Vastasin opettajalle, että ottaa sen pois. (koulussa se on oltava mukana, kun tarvitsevat opiskelussa sitä). Tähän opettaja vastasi, että ei saa ottaa. Aikamoista! Meillä ei pojilla ole viikkorahaa mistä maksaa. Mutta tosiaan työtä tekemällä poika sitten tienasi oman lusikkansa verran raha.

    10. Avatar
      Matti

      Tuohon on olemassa hyvä ja yksinkertainen yleisohje: vahingonkorvauslaki. Koulujen käytänteet itse toiminnassa vaihtelevat toki, mutta hyvin yksinkertaisesti vahingosta on vastuussa aina vahingon tehnyt. Kun kysellään vakuutuksen perään niin pitää kysyä vahingon tehneen vakuutusta, ei koulun.

      Opettajalla on valvontavastuu, mutta ei vastuuta oppilaan tekemisistä. Jos Matti heittää lumipallolla Pekan silmän sokeaksi, Matti on vastuussa teostaan. Opettaja voi saada jonkun pienen rangaistuksen, jos ei ole valvontaa suorittanut kunnolla ja/tai rehtori, jos valvontaa ei ole järjestetty asianmukaisesti. Jokainen vastaa omista tekemisistään.

    Vastaa