• Aikaa ystäville

    Aikaa ystäville

    Tiistai 17. joulukuuta. Viikko jouluun!
    Joulustressiä – ei! Aikaa ystäville – kyllä!

    Syksy on ollut työntäyteinen ja yhtäkkiä joulukuukin vetelee viimeisiään! Mulla ei ole moneen vuoteen oikein ollut joulufiilistä. Liekö se johtunut siitä, että olen menettänyt oman äitini juuri joulun alla 15 vuotta sitten.

    Äitini ei koskaan saanut mahdollisuutta tavata lapsenlapsiaan, eivätkä pojat mummiaan.  Tämä tapahtuma on varmasti ollut yhtenä osasyynä siihen, ettei joulufiilistä oikein ole ollut.. Jostain syystä tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Jo lokakuun lopulla kaivoin ensimmäisiä kausivaloja esiin ja minut valtasi tunne, että haluan jopa hankkia vähän uusia valoja ja koristeita.

    Lapsuudenkodissani äiti aina vaihtoi jouluna keittiöön jouluverhot ja asetti ikkunaan sen perinteisen kynttelikön, jonka valossa aattoaamuna syötiin riisipuuroa ennen kuin telkkarista alkoi Joulupukin kuumalinja. Katsoimme myös joka joulu yhdessä Lumiukko tarinan. Sen samaisen tarinan, joka edelleen tulee jouluaattona telkkarista ja jonka ääreen edelleen istahdan tunnelmoimaan. 

    Meidän kodin joulu koostuu tänä vuonna muutamasta paperitähdestä siellä täällä, erilaisista valoista, kuusenoksista maljakoissa ja viimeisimpänä tulokkaana hurmaavan tuoksuinen joulukuusi, jota en ehtinyt vielä kuvata!

    Viikko jouluun! Nämä päivät tulevat koostumaan kaikesta muusta paitsi joulustressistä. Toki aikataulut määrittelevät paljolti viikon ohjelmaa, mutta sen sijaan että stressaisin siivoamatta olevia nurkkia, olen päättänyt tavata mahdollisimman montaa ystävää ja sukulaista ja viettää heidän kanssa aikaa kahvikupillisten ääressä.

    -Sarianna

    Seuraa myös instagramissa

    Vastaa