• Mitä ammattia toivot lapsellesi?

    Mitä ammattia toivot lapsellesi?

    Mitä ammattia toivot lapsellesi?

    Kysymys `mitä ammattia toivot lapsellesi`, nousee esiin etenkin äideille suunnatuilla keskustelupalstoilla ja FB-ryhmissä tuon tuosta. Oikeasti mulla ei ole mitään erityistä toivetta sille, mihin ammattiin toivon mun poikieni päätyvän, mutta jotain ajatuksia toki. Erityisen monilla vanhemmilla toiveet tuntuvat liittyvän mahdollisimman hyväpalkkaiseen, korkeasti koulutettuun ammattiin. Teen tässä ehkä jonkinlaisen poikkeuksen? Mulle on todellakin aivan se ja sama, että tuleeko heistä kirurgeja, siivoojia, myyjiä, raksamiehiä, laivan kapteeneja, kokkeja tai vaikkapa tehdastyöntekijöitä. Julkisuudessa on ollut runsaasti keskustelua siitä, miten vanhempien valinnat viitoittavat myös lapsen tietä. Meillä ei onneksi ainakaan valiteta töistä, toki toisinaan todetaan että jumaliste miten väsyttää.  Siinä olemme melko ehdottomia, että ammatti tulee olla. Yhteiskunnan tuilla hengaillu ei ole tapa elää, vaan viimeinen turvaverkko, ja sekin vain tilapäisesti. Kaikkein tärkeintä on, että olipa ammatti mikä tahansa, he nauttivat työstään.

    Lue myös: Nämä asiat teen toisin kuin omat vanhempani.

    Olen kovasti pohtinut, että mitä pojista mahtaa tulla sillä perusteella, millaisia heidän luonteenpiirteensä ovat.

    Esikoinen on hyvin analyyttinen tapaus, lapselle ominaista mielikuvitusta hänellä toki on, mutta hän ei ole erityisen luova. Hänellä on todella hyvä kielitaito sekä matikkapää, tehtävien suhteen hän on pitkäpinnainen ja jaksaa keskittyä. Hän on todella tiukka ja ehdoton. Näkisin hänet jonkinlaisissa henkilöstön rekryhommissa, opettajana tai insinöörinä.

    Keskimmäinen on luova. Hän rakastaa esiintymistä, musiikkia, tanssia. Sosiaalinen multitalentti, ja todella luova. Hänelläkin on hyvä kielitaito sekä matikkapää, mutta tehtävien suhteen hän ei ole yhtä pitkäpinnainen kuin isoveljensä. Veljensä tavoin hän on ehdoton, mutta enemmän perässä vedettävä. Hänet voisin kuvitella näyttelijäksi, valokuvaajaksi tai graafikoksi.

    Kuopus on tulta ja tappuraa. Isoveljet ovat merkittävästi häntä sosiaalisempia. Pienimmälläkin on kavereita, mutta hän on sosiaalisesti huomattavasti rajoittuneempi, eikä nauti suurista ihmismääristä. Hän jaksaa nypertää ja näpertää pienten juttujen kanssa, toisinaan pitkäkin aikoja yksin. Hän rakastaa numeroiden ja kirjainten pyörittelyä. Hänet näkisin kirjanpitäjänä tai esimerkiksi kääntäjänä.

    Toisinaan mietin, että voi toivottavasti he eivät päädy mihinkään kovin kuormittavalle alalle, jossa työntekijöiden selkänahasta revitään alati enemmän.

    Kuten hoitoala. Mun itseni on myös vaikeaa kuvitella, että miten joku voi nauttia esimerkiksi tehdastyöstä, sillä se on itselleni ihan kauhistus. Tai voi miten raskasta olisikaan olla opettaja? Tai esimiestehtävissä? Entä onko siivooja jonkun unelma-ammatti? Tai roskakuski? Varmasti on. Pitää muistaa, että me ihmiset nautitaan niin eri asioista. Itse ilmoitin jo aikoinaan yhdeksännen luokan yhteishaussa, että haluan ammatin jossa voi kirjoittaa. Halusin toimittajaksi ja kirjailijaksi. Opinto-ohjaaja naurahti tuolloin ja sanoi, että voi ei sellaisilla elä, kyllä pitää olla oikea ammatti. Miten tyhmä olinkaan, kun en pitänyt päätäni? Hain aivan toisenlaiselle alalle, keskeytin koulun – ja keskeytinpä toisenkin. Onneksi kuitenkin suoritin itselleni tutkinnon – kaksinkin kappalein. Sitten 25-vuotiaana päätin että paskat, kyllä mä voin ammatikseni kirjoittaa jos sitä haluan. Ja tässä ollaan! Nyt olen viisi vuotta työskennellyt toimittajana, ja mun ensimmäinen kirjaprojekti julkaistaan Storytel-palvelussa 4.3. Opiskelen tällä hetkellä myös ammattikorkeakoulussa.

    Tottakai realiteetit on otettava haltuun – mutta ideaalia on kuitenkin pyrkiä työhön, jossa saa mahdollisimman paljon toteuttaa itseään ja taipumuksiaan. Jokaista ärsyttää välillä avata työpaikan ovi, mutta vakituinen olotila sen ei tulisi olla.

    Mitä ammattia sä toivot sun lapselle?

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart