• Kun on tosi paska päivä… (niin kun mulla)

    Kun on tosi paska päivä… (niin kun mulla)

    Tiedätte varmasti sen fiiliksen, kun on tosi paska päivä? Tai oikeastaan paskoja päiviä useampia eli sellainen yleisvitutus. (Onko se edes sana?) No mulla on nyt ollut sellaisia tässä viime päivinä, enemmän ja vähemmän.

    Rehellisyyden nimissä olen odotellut näitä päiviä, vähän kauhuissani, koska niin pitkään on ollut ylävireistä, että alkoi tuntumaan jo epätodelliselta. Miten voi olla niin kivaa koko ajan?

    Mutta tulihan se sieltä… Ensimmäinen paska päivä pitkästä aikaa. Ja toinen ja kolmaskin. Jostain syystä ne tulee aina yhteen syssyyn sitten kaikki. Mitään erityistä ei ole käynyt, vaan pieniä ärsyttäviä juttuja koko ajan. Harmituksia, takapakkeja ja pettymyksiä. Siitä se kokonainen vitutuksen resepti sitten syntyy.

    Mitä teen, kun oikein vituttaa?

    Mulla ei ole tapana kiroilla blogissani, mutta tähän kirjoitukseen ne ikään kuin tulee väkisin mukaan. (Ja ehkä vähän helpottaa oloa) Sillä nyt on sellainen yleisvitutus päällä. Sen seurauksena  on tullut ärsyttävä päänsärky ja sumea-fiilis.

    Kuinka nopeasti tähän mielentilaan joutuu?

    No varmasti hyvin nopeasti, jos käy jotain tosi ikävää. Mutta näköjään myös helposti ihan pikkujutuista, kun niitä vaan sattuu useampi samaan kasaan. Vai nouseeko vitutuskäyrä helpommin vanhempana? En muista vituttiko nuorena oikein mikään?

    Lue myös: Näin tulet onnelliseksi -5 vinkkiä

    Kaikilla on ne omat juttunsa, miten vitutuksen saa pois. Joskus siihen auttaa vain aika. Mulla auttaa urheilu ja herkut. Nyt on ollut niin kiirettä arjessa, että urheilemaan ei ole ehtinyt, toisaalta en herkkuostoksillekaan. Lomaa minä varmaan tarvitsisin, lomaa  vähän kaikesta.

    Loma onkin tulossa toukokuussa, sinne on vielä aika pitkä aika. Ja koska kohteena on Italia, niin saas nähdä toteutuuko koko reissu. Siinä olisikin sitten lisää syitä olla vittuuntunut.

    Ystävät ja rakkaat ”sulattaa” vitutuksen

    Mutta se, mikä toimii aina on ihmiset. Ne rakkaat ja tärkeät ihmiset. Kuten paras työkaveri, kummityttö ja serkkutyttö kylässä. Puhelu siskon kanssa ja illalla kainaloon kömpivät pojat. Ne on lääkettä vitutukseen. Ja oli eilenkin. Sillon se oma paska fiilis unohtuu, kun on seuraa ja saa muuta ajateltavaa.

    Pitäisikin aina paskimpina päivinä ottaa puhelin käteen ja soittaa jollekin ystävälle pitkästä aikaa. Ei siksi, että oksentaisi pahan olonsa ulos, vaan siksi, että saisi muuta juteltavaa ja ajateltavaa.

    Lue myös: Säätäjä tässä hei

    Ei se olo sillä parane, että asioita muljuttaa edes takaisin omassa päässään. Se vaan pahentaa omaa oloa. Se on sellaista ”uhriutumista”, kun mulla on nyt NIIN huonosti kaikki. Ja TAAS meni tämäkin pieleen. Ja voi voi.

    Paskat päivät takana, mutta tänään taas otan itseäni niskasta kiinni ja näytän niille keskaria.

    Miten te muut karistatte alavireisen tunnelman?

    Vastaa