• Nyt saa surutta haukkua ikäihmisiä ja teinejä -Mutta missä apu?

    Nyt saa surutta haukkua ikäihmisiä ja teinejä -Mutta missä apu?

    Ikäihmisiä ja teinejä on nyt arvosteltu kovalla kädellä somessa, sekä muuallakin mediassa. Ikäihmisiä on nähty ostoksilla ja teinejä keskenään kokoontuneena kaupungilla.

    Samaan aikaan kun on ollut ihanan virkistävää, että poliittinen taistelu on hetkeksi rauhoittunut ja sukupuolten välinen köydenveto tasoittunut, niin saadaan taas uudet ryhmät, joita haukkua ja arvostella. Nyt ne on ikäihmiset ja teinit.

    Jotenkin tosi pettyneenä olen lukenut ihmisten kirjoituksia, tai enemmänkin tapaa, miten he kirjoittavat nyt yli 70 -vuotiaista, joiden pitäisi hallituksen ohjeistuksen mukaan pysytellä kotona. Teinit ovat varmaan jo tottuneet ikävään kommentointiin ennen tätä pandemiaakin, mutta heidänkään arvostelu ei todennäköisesti vie asiaa yhtään eteenpäin tai parempaan suuntaan.

    Miksi on niin vaikeaa keskustella asiallisesti?

    Se on totta, että ihmisten välisiä kontakteja rajoittamalla voidaan vaikuttaa sekä koronavirusepidemian kestoon että päivittäisten tartuntojen määrään. Kesto väistämättä pidenee, mutta on tärkeää hidastaa epidemian kulkua ja madaltaa tartuntahuippua, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää vakavasti sairastuneiden hoitamiseen.

    Asia ei siis missään nimessä ole turha. Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekatsauksesta.

    teini korona

    Mitä jos koitettaisiin toista tapaa?

    Ikäihmiset

    Ensinnäkin, on tottakai nyt suotavaa, että riskiryhmään kuuluvat yli 70 -vuotiaat pysyttelisivät kotona, MUTTA se on monelle heistä täysin mahdotonta. Osa ikäihmisistä ei omista sellaista tukiverkkoa, joka hakisi heille apteekista lääkkeet, kaupasta maidon tai uudet silmälasit rikkoutuneiden tilalle. Heidän on aivan pakko hakea ne itse.

    Monella ikäihmisellä ei ole nettimahdollisuutta tai tietoa tilata netistä esimerkiksi ruokaa. Isojen varastojen kantaminen saattaa olla mahdotonta ja kaupoille on mentävä useammin kuin kerran kuussa. Usealle ikäihmisille kävely saattaa olla ainoa tapa pitää terveyttä yllä. Hei eivät tiedä tai osaa liikkua kotikonstein. Heillä ei ole taitoa tai tietoa mihinkään kotijumppaan.

    Miksi ikäihmiset sitten nähdään juttelemassa toisille ikäihmisille? Ehkä he haluavat nopeasti vaihtaa kuulumisia, kun törmäävät kaupoilla. Osa ikäihmisistä ei ole sosiaalisessa mediassa, heillä ei ole paikkaa, missä jutustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja saada näin vertaistukea. Heille toinen yli 70 -vuotias kauppareissulla vastaan tullut henkilö saattaa olla ainoa kontakti toiseen samassa tilanteessa olevaan ihmiseen koko viikon aikana. Se ei ole oikein, mutta ymmärrettävää, että he niin tekevät.

    Mitä jos tämän sättimisen sijaan autettaisiin ikäihmisiä? Olisiko se mahdoton ajatus?  Kysyttäisiin siltä naapurin ikäihmiseltä, voisiko häntä auttaa hakemalla ruuat kaupasta. Tai annettaisiin ikäihmisille lainaan moderneja mahdollisuuksia nähdä, mitä maailmalla tapahtuu esimerkiksi lainaamalla siihen sopivat välineet. Jotenkin tällainen haukkuminen ja nimittely on minusta tosi mautonta ja surullista.

    Teinit

    Kaikki. jotka ovat joskus olleet teinejä, tietävät miten teinin aivot toimivat. Mitä enemmän me aikuiset valitamme siitä, että teinit kokoontuvat keskenään yhteen, sitä enemmän he haluavat sitä tehdä.

    Onko kenelläkään käynyt mielessä sekään, että kun koulut muuttuivat etäkouluiksi ja osissa kouluista se ei tarkoita mitään etänä tapahtuvaa opetusta, vaan itsenäistä kirjojen täyttelyä kotona, niin kuka nyt valvoo teinejä? Vanhemmat ovat todennäköisesti töissä päivällä, teinit pyörivät keskenään. Kukaan ei tiedä missä tai kenen kanssa.

    Lue myös: Tältä näyttää meidän kotikoulu

    Teinit pystyvät pitämään yhteyttä melko hyvin toisiinsa virtuaalisesti, mutta he kaipaavat varmasti fyysisesti toisten ikäistensä seuraa jatkuvasti. Tämän kaipuun vähättely ja arvostelu pistää teineillä vain kapinarattaat pyörimään. Pienemmät lapset tottelevat kyllä vanhempiaan ja me aikuiset ymmärrämme pääsääntöisesti tilanteen vakavuuden, mutta teinit ovat siinä välillä.

    Voisiko teineille järjestää jotain virtuaali tapahtumia, jolloin he saisivat yhä sitä kokoontumisen tunnetta, mutta etänä? Miten voisimme haukkumisen sijaan auttaa nuorisoa ja tukea heitä näinä vaikeina aikoina?

    yhdessä korona

    Ollaan tukena mielummin

    Minä olen sitä mieltä, että tämän pandemian aikana saatetaan unohtaa ihmisten henkinen hyvinvointi ja aiheuttaa paljon muuta hallaa meidän yhteiskunnalle, mikäli emme kohtele toisiamme nyt jatkossa paremmin.

    Mitä tämä tekee meille ihmisille? Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, yhdessä taistelu, on se juttu mikä kantaa usein vaikeiden aikojen yli. Nyt olemme toistemme kimpussa, kyyläämme minkä ikäinen missäkin liikkuu ja katsomme miten naapurin lapset ulkoilevat ja viekö tuttava lapsensa päiväkotiin, vaikka voisi tehdä töitä etänä.

    Lue myös: Nyt vedetään kaikki ”kalsarikännit”

    Pitäisikö jokaisen nyt keskittyä siihen, että hoitaa oman tonttinsa mahdollisimman hyvin ja tukee lähimmäistään ja sitäkin, joka ei välttämättä lähipiiriin kuulu. Tällä tavalla me varmasti saataisiin yhdessä enemmän aikaiseksi.

    Ihan vain tällaisen ajatuksen heitin tähän väliin. Mitä muut olette mieltä?

    Vastaa