• Nyt ei saisi kuulemma valittaa. Valitan silti!

    Nyt ei saisi kuulemma valittaa. Valitan silti!

    Osa ihmisistä on sitä mieltä, että nyt ei saisi valittaa! Paitsi ehkä ne jotka tekevät kuolemaa.

    Minulla tämä ajatus menee vähän ohitse, koska normaaleissakin olosuhteissa ihmiset valittavat. Muutkin kuin kuolemaa tekevät.

    Minä olen ollut se, joka on kuunnellut muiden valituksia kaikesta koko ajan. Kuka on mielestään liian lihava, kenellä on liian pienet tissit, kuka on vailla kumppania tai masentunut muuten vaan.

    Minä olen se, joka on kuunnellut itkuvirsiä menetetyistä työpaikoista, valvotuista vauvavuosista ja uuvuttavasta uraputkesta. Minä olen se, joka on kuunnellut ja tsempannut muita, välillä silloinkin, kun on ollut itsellänikin vaikeaa.

    Samalla minä olen se, joka on ottanut lapset kotiin, paljon ennen kuin se oli edes toivottavaa ja tehnyt töitä kotoa käsin, jotta saan olla enemmän lasteni kanssa. Vaikka se ei aina maailman helpointa olisikaan. En mielestäni valita usein, enkä helposti, mutta enkö saa siksi valittaa ikinä?

    Nyt kun korttipakka tällä päässä kaatuu totaalisesti, niin minulle sanotaan että ei saisi valittaa ja harmitella? Miksi?

    Tunneryöppy auttaa minua selviämään

    Me kaikki käsitellään erilailla vaikeat tilanteet. Minulla sellaiset todella isot kriisit usein lyö päälle aika voimalla. Käyn läpi vauhdilla sellaisen määrän tunteita, että sillä energiamäärällä sytyttäisi kokonaisen kaupungin valot.

    Se on minun tapani ja mielestäni se on toiminut minulle hyvin. Olen tämän oman tapani voimalla pysynyt erittäin hyvässä kunnossa henkisesti. Olen kriisien jälkeen voinut tosi hyvin, en ole tarvinnut ikinä mielialalääkkeitä tai muitakaan apuja mieleni kunnossa pitämiseen. Olen siis varmasti tehnyt jotain itseni hyväksi oikein!

    Lue myös: Tältä näyttää meidän kotikoulu

    En siis aio muuttaa toimintatapaa nytkään. Minusta on ihan hyvä, että kaikenlaiset tunteet pääsevät pinnalle näiden päivien, viikkojen ja kuukausien aikana. Jos jollekin tämä tilanne on hauska pieni muutos elämään, niin hyvä sille. Minulle se ei sitä ole.

    myrskyn jälkeen
    Tiedän, että myrskyn jälkeen on poutasää. Mutta nyt olen vielä myrskyssä.

    Positiivisuutta on vaikea repiä, jos sitä ei ole

    Meillä tämä vaikuttaa aivan kaikkeen. Meillä tämä vaikuttaa erittäin rajusti talouteen, lasten oppimiseen ja terveyteen.

    Minä en tule saamaan kuukausiin palkkaa, nuori yrityksemme kärsii väistämättäkin. Poikani (erityisesti erityisoppilas) tulee tippumaan koulun kelkasta aivan varmasti, aikani täällä ei riitä opettamiseen. Mieheni tulee tekemään yhteiskunnallisesti tärkeää työtään yhä enemmissä määrin. Hän saa siellä todennäköisesti jossain vaiheessa tartunnan ja kantaa sen meille kotiin, joten meillä tämä toiminta ei edes voi estää sitä, ettemme sairastuisi. Tuntuu todella turhauttavalta. Meillä ei ole tässä tilanteessa positiivisia puolia, ei kertakaikkiaan ole.

    Lue myös: Kysely paljasti poikien lempikasvikset. Katso tulokset

    Ja sama se, vaikka tilanteemme olisi kevyempikin. Minusta silti ihminen saa murehtia ja valittaakin jos siltä tuntuu. Tietenkään siihen olotilaan ei tule jäädä vellomaan, se käsitellään ja jatketaan elämää. Kaikki kyllä varmasti järjestyy, mutta se ikäväkin tunne pitää käydä läpi ensin. Ainakin minun pitää.

    Joten kiitos ja anteeksi, minä valitan. Mutta iloitsen, olen onnellinen ja nauran, myös silloin, kun siltä tuntuu. Sanotaan, että ei saisi valittaa, mutta minulle se on itseni eheyttämistä. Elän täysillä kaikki elämän tunteet, se on minun tapani selvitä.

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart