• Olen ruskea kuin papu, enkä voi sille mitään

    Olen ruskea kuin papu, enkä voi sille mitään

    Olen ruskea kuin papu, mutta en voi sille mitään!

    Rusketus ja sen ”epämuodikkuus” on puhuttanut jonkin verran sosiaalisessa mediassa viime aikoina. Pääsanoma niissä on ollut, että ruskettumisen ei tulisi enää olla muodikasta ja jokainen moderni ihminen tämän ymmärtää.

    Kyllä, se on totta, itsensä paahtaminen auringossa ei varmasti ole nykytiedon puitteissa lainkaan järkevää. Ihosyövistä melanooma on yksi merkittävimmistä syistä tähän. Melanoman ilmaantuvuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi.

    Ihosyövän riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on vaalea ja herkästi palava ihotyyppi tai paljon luomia. Palaminen lisää ihosyövän riskiä. Riski on kohonnut myös paljon auringossa aikaa viettäneillä tai solariumissa käyneillä. Riskiä kasvattaa myös aiemmin itse sairastettu tai lähisukulaisen sairastama ihosyöpä.

    Rusketus ei kerro välttämättä itsensä paahtamisesta

    Aiheena tämä on tärkeä ja ehdottomasti myös keskustelun arvoinen seikka on se, että kannattaako aurinkoa palvoa enää siinä määrin, kuin ennen on totuttu tekemään?

    Mutta minusta keskustelusta voitaisiin jättää kokonaan pois se puoli, että onko ruskea iho muodikas vai mauton. Oli se ruskea väri hankittu sitten auringosta tai purkista.

    Ensinnäkin, moni meistä ei voi valita sitä, että iho on kesällä ruskea (sen enempää, kuin sitäkään, onko se vaalea). Kun minun ihoni näkee ensimmäiset keväiset auringonsäteet, niin se ruskettuu välittömästi. Ihoni ruskettuu jopa varjossa.

    Lue myös: Pumpulikammo ja muut omituiset juttuni

    En enää pitkiin aikoihin ole pitänyt auringonotosta. Tykkään kyllä lämmöstä ja nautin esimerkiksi kirjan lukemisesta varjossa, mutta sellainen auringossa löhöily ei enää juurikaan maistu. Silti olen ruskea kuin papu, välittömästi kesäkuun kynnyksellä.

    Joskus minulle muodostuu heti keväällä niin vahvat rusketusrajat, esimerkiksi hameesta tai topista, että minun on pakko rajoja tasatakseni oleiltava auringossa välillä uikkareissa. Silloin joudun ”ottamaan aurinkoa”, mutta en tee sitä suinkaan siitä ilosta, että olisi kiva olla ruskeampi. Teen sen siksi, että en olisi monenkirjava.

    aurinko

    Rusketussheimaus

    Nyt kun kaikki toisen arvostelu pitää sanoittaa jollain ”hienolla sanalla”, niin onhan tällekin löytynyt nimi. Rusketussheimaus tarkoittaa sitä, että arvostellaan toisten rusketusta, tavalla tai toisella. Rusketussheimauksen kohteeksi on joutuneet myös feikkirusketusta käyttäneet ihmiset.

    Minusta tämän tyyppisiä sheimaus sanoja ei tarvita. Toisten ihmisten ikävästi arvostelu ei ole tietenkään ikinä kivasti tehty. Toisaalta, ei me voida kaikenlaista arvostelua aina kieltääkään, koska sitä tulee varmasti aina tapahtumaan ja toisaalta, millaista on keskustelu, jos kenellekään ei voi sanoa yhtään mitään?

    Lue myös: Lauseet, jotka poikien äiti sanoo JOKA PÄIVÄ

    Siksi olisi aika hienoa, jos keskustelu rusketuksesta ja ihan kaikesta muustakin, olisi sellaista asiallista, mutta kuitenkin jokainen voisi ihan rohkeasti sanoa oman kantansa. Sanoa sen kantansa, vaikka se ei sitä yleistä mielipidettä ihan myötäilisikään. Kunhan sanoo sen asiallisesti, tahallisesti toisia loukkaamatta.

    Minulle saa ainakin sanoa, että ruskettuminen ei ole muodikasta, enkä ota siitä itseeni. Mutta haluan myös kertoa, että kaikki meistä ei valitse ruskettua. Kaikki meistä ei voi valita sitä, että ovat kesällä ruskeita kuin pavut. Kuitenkin ulkoilmasta ja lämmöstä on ihana nauttia ihan meidän kaikkien, ihonväristämme huolimatta.

    Ihanaa kesää!!!

    Kommentit

    1. Avatar
      Aleksi K

      Hei,
      Ns. ”rusketussheimaamisessa” on mielestäni nimenomaan kyse auringonoton/palvomisen mielekkyyden kyseenalaistamisessa.
      En osaa sanoa miksi se on uudelleen noussut puheenaiheeksi mutta mielestäni ihan aiheellista siinä mielessä että tällä pyritään edelleen muistuttamaan auringonoton liittyvistä terveyshaitoista, jotka eivät välttämättä nuorisolla, eikä välttämättä vanhemmillakaan, ole vielä hyvin hallussa.
      Haittoina on nimenoman mainitsemasi ihoongelmat ja syövät.
      Miksi halusin tulla kommentoimaan oli postauksesta ilmikäyvät muutamat erheet ruskettumisesta.

      Ruskettuminen tapahtuu ihon reagoidessa auringon UV-säteilyyn. Ei esimerkiksi lämpöön(tai valoon), mikä voisi ehkä ensin tulla mieleen. UV-säteily läpäisee pilvet ja puun lehdet, joten kesällä ulkona, vaikkakin varjossa tai pilvisellä säällä, ollessa tulee säteilyn vaikutuksesta joko ruskettumaan tai palamaan, ihotyypistä riippuen.
      Tietyssä mielessä siis ruskettuminen on aina vaihtoehto. Sisällä pysyminen/ pitkät vaatteet ovat ainoa keino suojatua säteilyltä ja välttää siitä aiheutuvia terveyshaittoja.
      Toiseksi huomioksi haluan sanoa sen että ruskettuminen, rusketus rajat on mielipidekysymys, kuten siis se että t-paidan hihoista tulee epämiellyttäviä rusketus rajoja. Mielestäni ja terveyden kannalta paras vaihtoehtohan on tietysti tulevaisuudessa pitää pitkää paitaa eikä siis ottaa sitä t-paitaa pois, jotta koko loppu keho ruskettuu..
      Ruskettuminen suojaa vain hieman UV-säteilyltä, suunnilleen 3 kertoimen luokkaa (verrattuna esim aurinkovoiteissa olevaan 30kertoimeen), turvalliseksi suojaksi sitä ei siis voine sanoa.

      Sheimaaminen on tietysti väärin mutta niin on mielestäni myös terveyttäuhkaavien asioiden suosiminen/ihannoiminen ja tällä tavalla vääränlaisen esimerkin näyttäminen / vääränlaisen tiedon levittäminen tietämättömille.

      Mielestäni ruskettumista voi verrata alkoholin käyttöön siinä miten ne, ainakin suomalaisessa kulttuurissa on näennäisen hyväksyttäviä ja akuutteja terveysvaikutuksia ei näy vaan terveyshaitat ilmenevät vasta myöhemmin ja runsaan altistumisen myötä (vähäkin altistus voi myös aiheuttaa ongelmia). Molemmat ovat kuitenkin terveydelle haitallisia ja kulttuurissa jostain kumman syystä hyväksyttyjä.

      Kootakseni vielä yhteen, ruskettuminen tapahtuu aina (siis luonnollinen) auringon UV-säteilyn kautta.
      Säteily on pahimmillaan aurinkoisella säällä mutta se läpäisee myös pilvet ja lehdet, joten myös varjossa säteilyä saa.
      Ruskettuminen on siis valinta mutta se miten helposti ruskettuu tai palaa niin se riippuu yksilön ihotyypistä.
      Muodikkuus ja ihannointi on mielestäni kieroa siinä mielessä että ruskettuminen sinällään viittaa aina ihovaurioon ja kohonneeseen esim syöpäriskiin (en tässä näe mitään ihannoitavaa).
      Sheimaaminen ja syyllistäminen on väärin ja turhaa eikä vie mitään eteenpäin.
      Kuten itsekin tällä viestillä yritän niin faktoilla lisätä tietoisuutta.

      Jokainen päättää itse kehostaan mutta tämä pitää tehdä mahdollisimman hyvien tietojen pohjalta!

      Lopuksi voisin heittää pohdinnan: miksi ei voitaisi ihannoida omaa luonnollista ihonväriä?

      Hyvää kesää!

      1. Jonna
        Jonna

        Hei,kiitos kattavasta vastauksesta, josta varmasti moni muukin saa arvokasta tietoa.
        En kuitenkaan mielestäni johtanut kirjoituksella harhaan ketään, puhuin siitä, että ruskettunut iho ei aina tarkoita sitä, että ihminen olisi grillallut ulkona. Sama juttu siihen muuhunkin ulkona oleiluun. Kuten kerroin, niin rusketun kevällä 10 minuutissa ulkona. On täysin mahdotonta olla ulkoilematta koko kevät+kesä 10 minuutin vertaa. Aurinkorasvaa toki käytän jos joudun oleilemaan pitkiä aikoja auringossa, mutta minulla on aurinkorasvankin vähän kyseenalainen suhde. Ne kerrat elämässäni kun olen palanut, minulla oli aurinkorasvaa ja paloin juuri niistä kohdin missä oli aurinkorasvaa. Mielummin olen siis varjossa.
        Sanot lopuksi: miksi ei voitaisi ihannoida omaa luonnollista ihonväriä?
        Se olisi hyvä idea, mutta pitää muistaa, että toisten ihan kantasuomalaistenkin ihonväri on hyvin ruskea. Ja vaikka uisi aurinkovoiteissa, niin joillain meillä iho saa väriä keväällä ja kesällä. Mutta toisaalta, silloinhan se on se ihon oma luonnollinen väri? Eikö?

    Vastaa