• Teinipoika ei saa todellakaan arvostusta yhtään sen enempää, kuin teinityttökään!

    Teinipoika ei saa todellakaan arvostusta yhtään sen enempää, kuin teinityttökään!

    Raisa Omaheimo kirjoitti Yle:n kolumnin teinityttöjen vähättelystä, jota Omasalon mukaan tehdään tässä naisvihamielisessä yhteiskunnassa, ihan meidän huomaamattakin koko ajan. Minä haluan vastata tähän, sillä mielestäni teinipoika saa osakseen ihan samaa vähättelyä. Tällöin kyse ei varmastikaan ole naisvihasta, vaan ihan yleisestä teinien vähättelystä, sukupuolesta riippumatta.

    Hän kirjoittaa: Suurin osa asioista, jotka ovat teinitytöille tärkeitä, ovat maailman mielestä tyhmiä ja turhia, jopa naurettavia: Twilight ja K-pop, TikTokin tanssihaasteet, kymmenen sentin korkkarit arkikenkinä, höpöttely ja hihittely, kavereiden jatkuva kaulailu, ilmastolakkoon osallistuminen tai keppihevosilla ratsastaminen – väärin fanitettu, väärin tykätty, väärin tehty.

    En tiedä onko Omaheimo elänyt täysin eri todellisuudessa kuin minä, mutta uskallan väittää, että teinipojat ovat joutuneet yhtälailla saman tyyppisen vähättelyn ja arvostelun kohteeksi. Teinipojille tärkeät asiat ovat usein konsolilla tai tietokoneella pelaaminen, mopoilu, TikTok ja Youtube, huppu päässä sisälläkin hengailu ja roikkuvat housut. Yhdessä koheltaminen ja kentille kokoontuminen. Onko näitä asioita muka katsottu aikuisten toimesta jotenkin suopeammin kaikki nämä vuodet, kuin tytöille ominaisia piirteitä? Ei varmasti ole.

    Omaheimo kirjoittaa: Jo alakouluikäisenä tiesin, mitä tarkoittaa ”heittää kuin tyttö”. Se tarkoittaa, että heittää tosi huonosti.

    Omaheimo on ehkä sitten kuullut myös siitä, kun pojalle ja miehelle huomautetaan putkiaivoista ja siitä, että mies ei pysty keskittymään kahteen asiaan yhtä aikaa. Tämänkin kommentin on moni teinipoika jo kuullut.

    teinipoika

    Totta vai tarua?

    Ihmettelen Omaheimon kirjoituksessa myös sitä, että teinipoikien kerrotaan puristelevan teinityttöjen rintoja koulussa, missä ihmeessä tällaista tapahtuu? Omassa nuoruudessani en ole ikinä moiseen törmännyt. Nopean kyselykierroksen mukaan, ei kukaan ystävänikään. Olisi mielenkiintoista tietää missä Omaheimo kävi koulunsa. Toki aina joukkoon mahtuu niitä, jotka käyttäytyvät huonosti, mutta se ei tarkoita, että kaikki teinipojat käyttäytyisivät niin.

    Meilläkin yläasteella jotkut pojat arvaili, onko tytöillä jo rintsikat päällä. Aikaisemmassa koulussa tytöt puolestaan piiritti poikia välitunnilla ja pussasi väkisin. Myöhemmässä koulussa tytöt tiiraili liikkatunnilla, kenellä pojista pullottaa eniten housut.

    Omaheimo toivoo kolumnissaan, että teinityttöjä kehuttaisiin enemmän, latistamisen ja nihkeyden sijaan. Mahtava toive ja tätä kannatan minäkin, ihan kaikkien nuorten kohdalla, sukupuoleen katsomatta. Outoa on, että samaan hengenvetoon Omaheimo kuitenkin latistaa ja nihkeilee teinipojista julkisesti kolumnissaan. En ymmärrä, eikö hän itse edes huomaa mitä tekee?

    Lue myös: Suosivatko opettajat tyttöoppilaita?

    Minusta oikeasti tuntuu, että tosi moni on jämähtänyt jonnekin menneisiin aikoihin ja toistelevat samaa mantraa ikuisesti. Ei huomata lainkaan sitä, että poikia kohdellaan nykyään aika kurjasti, sen voi jopa tehdä ihan avoimesti kolumnissa, eikä sitä kyseenalaista juuri kukaan. (Paitsi minä.)

    On tottakai ihan tosi hyvä juttu, että kirjoitetaan teinitytöistä ja siitä miten meidän aikuisten pitäisi teinitytöt kohdata paremmin, mutta en näe ollenkaan hyvänä, että samassa kirjoituksessa vääristellään teinipoikien asemaa yhteiskunnassa ja maalataan heidät kaikki tissienpuristelijoiksi. Aika mautonta.

    Omaheimo linkkaa kyllä kolumniinsa uutisen poikien kapeista rooleista, ikään kuin kuitatakseen poikien osuuden sillä. Toisaalta siinäkään linkatussa jutussa ei kerrota alkuunkaan siitä, miten ikävästi poikiin nykyään monesti suhtaudutaan. Eikä puhuta sanallakaan teinipojista tai miesvihasta. Ehkä olisi ollut hyvä mainita kolumnissa, että myös teinipoikiin kohdistuu ikävää arvostelua ja latistamista, vaikka kyseisessä kolumnissa käydäänkin läpi tyttöjen kokemuksia.

    teinityttö

    TikTok paljasti poikien ahdingon

    Tein TikTokkiin videon, jossa kerroin, että me poikien äidit olemme poikien puolella. Selitin siinä tietysti sen, että olemme myös tyttöjen puolella ja meille molemmat ovat yhtä tärkeitä, mutta haluamme poikien äiteinä nimenomaan ajaa poikien asioita yhteiskunnassa eteenpäin. Pojilla kun on paljon vähemmän puolestapuhujia.

    Kommenttikenttä täyttyi poikien surullisista tarinoista, joita ei oltu kuulemma ikinä ennen kuunneltu aikuisten suunnalta. Moni poika koki, että tyttöjä suositaan nykyään todella paljon koulumaailmassa. Tätä viestiä olen saanut ennenkin pojilta. Yksi poika kertoi, että hän ei ole koskaan aiemmin kuullut yhdenkään aikuisen kertovan hänelle, että olisi hänenkin puolellaan. Moni kertoi, että heistä tuntuu, kuin kaikki nostaisivat tyttöjä ylös ja heidät on unohdettu ja latistettu. Yksi pojista kertoi, että ei saanut apua koulusta masennukseensa, koska oli poika, eikä tyttö. Minusta tällaisten kommenttien lukeminen on kamalaa. Ja ne on ihan oikeita kokemuksia meidän lapsilta.

    Lue myös: Ei PLIIIIIISSSSS enää etäkoulua

    Omaheimo puhuu kolumnissaan yhteiskuntamme naisvihasta, minä sanon, että miesvihakin on käsinkosketeltavaa. Vai pitäisikö puhua jo ihmisvihasta? Mitä tämän tyyppinen kirjoittelu tuo tullessaan? Hämmentyneitä ja kiukkuisia poikia sekä miehiä. Tyttöjä ja naisia, jotka uhriutuvat jatkuvasti kaikesta. Parantaako se yhteiskuntaa? Ei varmasti. Lisää vaan nais- ja miesvihaa entisestään. Mitä jos koitettaisiin kohdella ihan kaikkia teinejä (ja muitakin ihmisiä) paremmin?

    Mutta siitä olen samaa mieltä Omaheimon kanssa, että teinitytöt ovat ihania, niin ovat myös teinipojat.

    Kiitos ja anteeksi.

    Kommentit

    1. Avatar
      KOLMEN ÄITI

      Ei vitsi kiitos tästä kirjoituksesta. On ihanaa, että joku uskaltaa olla poikienkin puolella. Omat teinipoikani ovat saaneet todella paljon negatiivista sanomista lähes kaikesta mitä tekevät julkisesti. Teinityttöni on saanut puolestaan selvästi enemmän positiivista kommenttia ja tsemppiä ulkopuolisilta aikuisilta. Kotona yritämme olla tasa-arvoisia.

      1. Jonna
        Jonna

        Kiitos ja ihanaa kuulla, etten ole ajatuksineni yksin. Kaikkea hyvää teidän perheelle.

    2. Avatar
      SIIRI

      Sinä sen sanoit. Huvittavinta on, että todennäköisesti tämäkin kommenttikenttä tulee täyttymään vihaisista naisista, jotka ihmettelevät, miksi otit pojat nyt mukaan keskusteluun. Puhe oli nyt tytöistä. Heiltä jää todennäköisesti ihan tahallaan huomaamatta, että kolumnisti repi mukaan juttuunsa pojat useampaankin kertaan, mutta ei kovin positiivisessa valossa. Tätä tämä nykyään on.

      1. Jonna
        Jonna

        Ihan samaa mieltä olen kanssasi. Usein tuntuu. että keskustelu pojista koitetaan hiljentää sillä. että ”nyt puhuttiin tytöistä”. Kuitenkin esimerkiksi tässä kolumnissa tuotiin teinipoikien käyttäytymistä ikävämielisesti esiin ja puhuttiin naisvihasta, mikä jo tekee selvän ajatuksen siitä, että tästä ”vihasta” kärsii nimineomaan vain teinitytöt, eikä pojat. Näin erheellisen asian, saan kyllä mielestäni korjata. No mutta kommentteja odotellessa… 🙂

    3. Avatar
      vv

      Hyvä kirjoitus!

    4. Avatar
      RJ

      Hei,

      Minusta on erikoista, että sinä olet oikeutettu julkisesti valitsemaan puolesi poikien puolestapuhujana (täysin ymmärrettävästi toki jälkikasvusi sukupuolen perusteella), mutta Omaheimon olisi täytynyt tasapuolisesti käsitellä kaikkia sukupuolten ongelmia? Kirjoittajan valitsee aiheeseen näkökulman, jonka perusteella kirjoittaa tekstinsä, tällä kertaa näkökulma oli tyttöjen, se on kolumnin idea. Minä en (lapsettomana ihmisenä) nähnyt tekstissä minkäännäköistä poikien vähättelyä, sillä Omaheimo toteaa pojilla olevan omat ongelmansa, jotka eivät nyt olleet tällä kertaa kolumnin teemaan liittyviä. Se ei ole poikien ongelmien vähättelyä. On myös yleinen ongelma, oli aihe mikä tahansa, kun kirjoittaja avautuu johonkin ihmisryhmään liittyvästä epäasiallisista asenteista tai käyttäytymisistä, tullaan siihen kertomaan sitten että on täällä muuallakin ongelmia, katso vaikka. Kaikkia maailman ongelmia ei voida käsitellä samassa keskustelussa, joten voisiko tälle teinityttökeskustelulle antaa tilaa ja aloittaa teinipoikakeskustelun sen jälkeen? Molemmille on tarvetta, mutta ei toisiaan vähätellen.

      Omaheimon kolumnin pohjimmainen tarkoitus on herätellä lukijaa huomaamaan, miten naisviha koskee jo teini-ikäisiäkin naispuolisia ihmisiä, ja miten myös naiset sortuvat tähän. Valitettavasti misogyniaa aivan toden teolla esiintyy yhteiskunnassamme edelleen ja se on yhteiskunnallinen ongelma – kaikkien sukupuolten kannalta. Ja valitettavasti asia on niin, että vaikka pojat ja miehet kohtaavat omat vaikeatkin sukupuoleensa liittyvät ongelmansa ja heidätkin lokeroidaan ahtaasti, on silti tässä yhteiskunnassa toistaiseksi tilastollisesti helpompi menestyä miehenä. Siksi tyttö- ja naisnäkökulman esiintuominen on tärkeää. Tarvitaan tietysti myös toki poikien näkökantaa ja ongelmallisia ajattelumalleja poikia kohtaan esitteleviä tekstejä, mutta nämä eivät ole millään lailla toisensa poissulkevia eikä keskenään kilpailevia. Tasa-arvo, jota feminismikin ajaa, hyödyttää ihan meitä kaikkia ihmisiä.

      1. Jonna
        Jonna

        Kiitos pitkästä ja asiallisesta vastauksestasi,
        olet oikeassa, Omaheimo saa kirjoittaa itseään kiinnonstavasta aiheesta ja juuri sillä näkökulmalla kuin valitsee. Sitä teen tsekin ja välillä saan kirjoituksiini hyvin tuohtuneita kommentteja, että ”entäs tytöt”. Joten siinä mielessä voin katsoa peiliin, että tein nyt itse vähän samaa.

        Se ero mikä näissä kuitenkin selvästi on, jos itse kirjoitan pojista, niin en oikeastaan sivua tyttöjä jutuissani lainkaan. Omaheimo vetää kuitenkin keskusteluun mukaan ikävämieliset teinipojat, enemmän vapauksia saavat päiväkotipojat ja naisvihan. Silloin keskustelu on viety mielestäni jo seuraavalle askeleelle. Se ei enää koske vain tyttöjä. Ja erityisesti tuo sana naisviha on tässä nyt se mitä kritisoin. Koska teinit yleensäkin joutuvat, sukupuolestaan riippumatta, hyvin saman tyyppisen arvostelun, latistamisen ja samanikäisten seksuaalisen huomion kohteeksi. Silloin ei kyseessä voi olla naisviha, vaan yleinen asenne teineihin. Vaikka naisviha kuinka hienolta kuulostaisikin. Se onko se käytös oikein, niin ei tietenkään.

        Itse en koe, että poikien ja miesten ainoa ongelma olisi suinkaan mikään lokerointi, miehillä on yhtälailla ulkonäköpaineita, nuoria miehiä yhtälailla pojatellaan ja vähätellään, pojat kokevat väkivaltaa tyttöjä enemmän jne. On mielestäni hyvin naislähtöistä ajatella poikien ongelmien pääydin olevan vain ahdas lokerointi, mistä omituisinta tekee se, että nimenomaan maskuliinen mies tuntuu häiritsevän nyt naisia. Vaikka maskuliinisuus on asia, mitä mies monesti luonnostaan on.

        Ja pakko sanoa, naiset sitä lokerointia pojille ja miehille eniten tekevät. Jos miettii nyt kasvavia poikia, niin taas heitä tungetaan muottiin. Nyt ei saisi enää olla vilkas ja vallaton poika, koska se on ihan tosi huonosti kasvatettu poika. Pojan pitäisi itkeä, pojan pitäisi olla herkkä ja poijan pitäisi leikkiä nukeilla. Kyllä, tätä odotetaan pojilta. Ja jälleen kerran käy samanalailla, kuin ennenkin, poikia tungetaan muottiin. Minun on tosi vaikea ymmärtää, miksi poikien ei vaan anneta olla juuri sitä mitä itse haluavat? Koska ihan oikeasti, myös se ”perinteinen” villi ja vauhdikas poika, on ihan ihana. Siinä missä kaikki herkät ja aratkin.

        Ps. Vielä tuohon elämässä menestymiseen, olen kanssasi siitä eri mieltä. En tiedä mitä tilastoja käytät tässä tukenasi, mutta jos puhutaan kotimaasta, niin homma ei todellakaan mene noin. Tietysti jos koetaan elämässä pärjäämiseksi se, kumpia on enemmän johtajan pallilla ja kumpien kukkarot on paksumpia, niin ehkä siinä miehet vielä johtaa. Mutta ei se kerro elämässä pärjäämisestä mitään. Elämässä pärjäämiseen pitäisi huomioida ihmisten hyvinvointi, esimerkiksi nuoret syrjäytyneet. Erotilanteessa huoltajuuden jakaantuminen ja ihan perheen sisälläkin se, kuinka paljon saa viettää aikaa omien lastensa kanssa. Eliniän odote olisi ehdottomasti myös tärkeä osa sitä, miten hyvin kukakin pärjää, tapaturmaiset kuolemat ym. Kun tällaisia elämän tärkeitä asioita aletaan laskemaan mukaan, sen johtajuuden ja rahan lisäksi, niin kas kummaa…

        1. Avatar
          Maija

          En ota nyt kantaa tähän nimenomaiseen blogipostaukseen vaan näihin väärinkäsityksiin tai -tuntemuksiin tasa-arvoasioista, joita tässä yhteisössä aika usein tuodaan esiin ja aika painokkain sanankääntein. On tietysti selvä asia, että jokainen saa internetissä kirjoittaa mitä tahansa, mutta tämä on Suomenkin mittakaavassa aika iso yhteisö, joten soisi, että sen perustaja olisi jollakin tasolla kartalla ja tietoinen asioista, joista kirjoittaa. Ymmärrettävästi poikien äitinä tuntosarvet tarttuvat jokaiseen merkkiin, joka näyttää siltä, että poikia sorretaan tai kohdellaan huonosti, mutta oma tai edes kymmenen muun Pojan Äidin subjektiivinen tuntemus siitä ei ole totta, siis totta siinä mielessä, että _suomalaisessa yhteiskunnssa sorsittaisiin poikia_. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Monet teidän kokemukset liittyvät lapsiin, ja lapsia kohdellaan nyrpeästi ja huonosti, ja usein juuri sukupuolittuneesti, koska se on ollut tapana. Nämä asiat kuitenkin muuttuvat hyvin nopeasti, kun pojat kasvavat. Tasa-arvoasioista puhuminen tuntuu triggeröivän sinulla niin voimakkaasti, että olisi hyvä ottaa selvää, mistä on kyse historiallisesti, yhteiskunnallisesti ja muun kuin oman välittömän kokemuspiirin ulkopuolella. Olisi hyvä myös erottaa omat tunteet (”ei minun pojat ainakaan”) siitä, mitä tutkimukset ja tilastot näyttävät. Osaat varmasti halutessasi löytää näitä tietoja itsekin, mutta lyhyesti tasa-arvon tilasta Suomessa: naiset tienaavat Suomessa 80 % siitä minkä miehet. Syynä ovat Euroopan sukupuolittuneimmat työmarkkinat: naiset ovat hoitoaloilla ja samalla koulutustasolla (esim. AMK) miehet tienaavat teknisillä aloilla selkeästi enemmän. Tämä ei ole henkilökohtainen valinta -kysymys, sillä lukuisten tutkimusten mukaan hyvin varhaisesta vaiheesta tyttöjä ohjaillaan hoivaan ja poikia kannustetaan tekniikkaan, usein tätä tehdään myös tiedostamatta. Se, että hoivatyöstä maksetaan huonommin, kertoo siitä pitkästä historiallisesta perinteestä, että naisten työtä on pidetty vähemmän arvokkaana (näitä on lailla korjattu vasta 1970-luvulla). Tytöillä on tutkitusti huonompi itsetunto ja he päätyvät hyvällä koulumenestyksellä huonommin palkattuihin töihin kuin keskinkertaisesti menestyneet pojat. Ulkonäkö, sen arvosteleminen ja ulkopuolisten kommentointi on tytöillä aivan eri mittakaavaluokan ongelma ja vaikuttaa pitkälle naisen koko elämään. Ns. miesten aloilla saman koulutuksen saanut samassa asemassa oleva nainen saa Suomessa sukupuolensa takia yhä 5-10 % huonompaa palkkaa kuin mies. Ammattiurheilu, joka sivupolkuna tässä, on täysin miesvaltainen ammatti, naisten urheilua ei pidetä ”yhtä hyvänä”, tuloksia verrataan miesten tuloksiin ja naisilla on hyvin vähän mahdollisuuksia urheilla ammattimaisesti. Nämä asiat, ihan vain muutamia mainitakseni, ovat rakenteellisia tasa-arvo-ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa, ja niin on toki myös muun muassa miesten suurempi riski syrjäytyäkin, tosin vähän pienemmässä mittakaavassa. (Mutta esimerkiksi asepalvelus on iso tasa-arvo-ongelma ja se pitää korjata.)
          Naisviha, misogynia, on yhteiskuntatieteellinen termi, joka tarkoittaa syvällä yhteiskunnan rakenteissa olevaa ajatusta siitä, että nainen on vähemmän arvokas ihminen kuin mies, se perustuu lukuisiin tutkimuksiin eikä ole mikään kolumnistien keksimä muotisana. Koska miehet ovat kautta ihmiskunnan historian olleet paremmassa ja johtavassa asemassa, ilmiselvästi aina kaiken keskiössä ja äänenlausumaton ihmisen normi, nyt monista asiaan perehtymättömistä näyttää siltä, että poikia/miehiä sorretaan. Ei sorreta, nyt vain puhutaan muista ja muita ihmisiä koskevista epäkohdista enemmän ja näkyvämmin. Puhut usein täällä, että koulu suosii tyttöjä. Se ei myöskään pidä paikkaansa. Pojat viihtyvät koulussa huonommin ja menestyvät siellä huonommin, se on eri asia. Lisäksi aiheesta puhutaan valtavasti ja sitä tutkitaan ja selvitetään koko ajan. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160787/36-2018-Tytot%20ja%20pojat%20koulussa.pdf

          1. Jonna
            Jonna

            On aika eriskummallista, että avaudut minulle siitä, että en ole kartalla asioista ja sitten luettelet itse monta sellaista asiaa, mitkä on liitoteltuja ja selvää propagandaa.

            1. Palkka.

            Tosiaan naisten ja miesten palkkaeroa ei ole olemassa, vaan kyse on ansioeroista. (Suomessa) Kohta. minkä kirjoitat: Ns. miesten aloilla saman koulutuksen saanut samassa asemassa oleva nainen saa Suomessa sukupuolensa takia yhä 5-10 % huonompaa palkkaa kuin mies. on vale. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuvittele jos pitäisi, eiköhän jokainen työnantaja palkkaisi naisia, sillä saisit yhtä taitavan työntekijän halvemmalla.

            Kuten sinäkin tuossa sanot, niin kyse on osittain uravalinnoista. Onko uravalinnat asia, mihin me oikeasti halutaan puuttua? Onko tärkeämpää tasapäistäminen vai se, että ihmiset saavat oikeasti tehdä sitä työtä mitä haluavat? Kai tiedät myös sen, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä enemmän naiset ja miehet hakeutuvat niille ”naisvaltaisille ja miesvaltaisille” aloille. Kun ihmiset saa valita vapaasti, ilman epätasa-arvoa, on valinta jopa enemmän sukupuolittunut.

            Usein esille nostetaan naisvaltainen ala: sairaanhoitajat. Kuitenkin kätevästi jätetään mainitsematta miesvaltaiset alat: Palomiehet ja Poliisit, joiden palkkataso on aikalailla samalla tasolla ja työn vaativuus vähintääkin yhtä korkea. Se on kumma homma. Tai ei kumma, mutta typerä.

            Tiedät varmasti, että ansioiden ero määräytyy ureavalintojen lisäksi myös sillä, että perhevapaat ovat jakautuneet epäreilusti. Ei suinkaan epäreilusti naisia ajatellen, vaan epäreilusti miehiä ajatellen. Kyllä minä koen olleeni etuoikeutettu, kun olen saanut olla lasteni kanssa kotona. Moni mies ei ole saanut tätä mahtavaa tilaisuutta ikinä. (meillä kyllä on mieskin ollut kotona). Tähän onneksi on tulossa pikkuhiljaa muutos ja se toki muuttaa ansioita enemmän tasaiseksi.

            Ansioihin vaikuttaa yllämainittujen lisäksi myös esimerkiksi ylitöt. Hyvin usein työyhteisöissä naiset eivät halua tehdä ylitöitä, joten ne jäävät miehille. Onko sekään reilua? No mutta vapaa valinta tässäkin asiassa on parempi, kuin pakotettu tasapäistäminen. Ainakin minun mielestäni.

            Mainitset urheilun. Urheilussa palkat määräytyvät hyvin pitkälle sen mukaan, miten suuri yleisö on kiinnostunut lajeista (lippu+ sponsoritulot). On lajeja missä nimenomaan miesten suoritus kiinnostaa, koska se on fyysisempää ja vauhdikkaampaa, kuten jalkapallo ja jääkiekko. Tosin sielläkin kiinnostus naistensarjoihin on kasvussa, mikä on hieno juttu. Jokatapauksessa on hölmöä kuvitella, että palkat voisivat olla samalla tasolla jos toisella on niin laaja maailmanlaaljuinen kiinnostunus ja toisella ammottaa katsomot tyhjyyttään. Ei muuta kun katsomoon katsomaan jos tähän toivoo muutosta, kuinka monessa naisten jääkiekko tai jalkapalloottelussa olet ollut katsomassa?

            Mallimaailmassa asetelma on toisinpäin. Naismallit tienaavat paljon enemmän kuin miesmallit. Taas kysynnän ja rahan sanelemaa. Oletko ollut vaatimassa miesmalleille samaa palkkaa naisten kanssa, jotta eivät tule syrjityksi? Tuskin.

            .

            2. Tyttöjen itsetunnosta.

            Oletko koskaan miettinyt, että viekö tämä nykyinen tyyli tyttöjen itsetuntoa eteenpäin? Ei varmasti vie. Puhutaan, että naisia ei arvosteta ja naisia vihataan, vaikka meillä suomessa todellakin naisia arvostetaan, eikä vihata yhtään sen enempää kuin miehiäkään. Tutkimustekin mukaan tytöt voivat koko ajan huonommin. Ihmekös tuo, kun joka tuutista työnnetään sitä, että he ovat sorrettuja, uhreja ja vihattuja ja miehet vain käyttää heitä hyväkseen. Miten tämän tyyppisessä ajatusmaailmassa voisi kasvaa onnelliseksi ja hyvällä itsetunnolla varustetuksi naiseksi? Ei mitenkään.

            Mitä jos tytöille sanottaisiin, että he eivät ole mitään uhreja, eikä heitä vihata. Kovalla työllä tytöt voivat saavuttaa mitä vain (niin kuin kaikki miehetkin kovalla työllä) ja tekemällä niitä asioita mistä itse tykkäävät, he tulevat onnelliseksi. Heitä arvostetaan ja heidän tulee yhtälailla arvostaa muita. Uskon, että näin saataisiin paljon paremmin voivia tyttöjä ja naisia tähän maailmaan. Niin minut on kasvatettu, enkä ole koskaan kokenut olevani uhri, olen ollut toimija. Oman onneni seppä.

            3. Miesten syrjäytyminen

            Se, että sanot miesten syrjäytymisen olevan pienemmän mittakaavan ongelma, paljastaakin todelliset karvasi. Ei sinua kiinnosta tasa-arvo tai ihmisten hyvinvointi. Olet vain päättänyt toisella samaa mantraa, niin kuin moni muukin nykyään. Tämä on kuin päälle jäänyt levy, mitä pyörii ja pyörii ja pikkuhiljaa ette näe enää metsää puilta. Teette naisillekin enemmän hallaa kuin hyötyä.

            Meisten syrjäytyminen on iso yhteiskunnallinen ongelma. Se ei kosketa vain miehiä, se on yhtälailla iso asia naisille. Syrjätyvä nuori on yhteiskunnalle iso taakka. Masennuksen ja työttömyyden lisäksi, syrjäytyminen lisää riskiä erilaiseen ei-toivottuun käytökseen. Tässä astuu naiset kuvaan. Tämä on tosi iso tekijä, millä voidaan estää sitä naisiin kohdistuvaa väkivaltaakin. Sillä sitä se syrjätyminen ja turhautuminen, sekä yhteiskunnasta ulos jääminen valitettavasti lisää.

            Syy on koko yhteiskunnassa ja erityisesti koulutuslaitoksessa. Kun pienet pojat ja tytöt menee kouluun, niin heidän osaamistasonsa on aika tasoissa. Jostain syystä nykyinen opetusmalli tekee sen, että poikien kouluosaaminen tippuu reilusti tyttöjen alapuolelle. Tämä lisää syrjätymisriskiä suuresti. Meidän aikuisten pitäisi nyt miettiä, että mitä tehdään väärin?

            Kouluun palatakseni, poikia todella syrjitään koulussa. Mikäli tutkimuksiin on luottaminen. Oli tehty tutkimus, missä opettajat joutuivat arvioimaan oppilaiden kokeita nimettömänä, eli eivät tienneet tarkistivatko tyttöjen vai poikien kokeita. Poikien numerot nousivat. Tämä oli havaittavissa erityisesti nuorten naisopettajien kohdalla. Ja ajattele, puhutaan VAIN kokeista. Opettajalla on aika valta numeroihin nykyään. Erän poika kertoi minulle opettajan sanoneen avoimesti, että antaa tytöille todistukseen poikia paremman numeron. Ajattele!

            Armeijasta olemme sentään kanssasi samaa mieltä. 🙂 Toisaalta olen huomannut, että tämä on helppo kortti heittää, kun oikeasti poikien oikeudet ei kiinnosta ja halutaan vaan kiillottaa omaa sädekehää, niin heitetään tämä armeija-kortti ilmaan, että on tullut edes jotain sanottua ”poikien puolesta”. Sitten kun sen on heittänyt, niin voikin taas jatkaa saman ”naisvihan” jauhamista hyvällä omallatunnolla.

            Tällä hetkellä poikia sorretaan suomessa ihan samanlailla kuin tyttöjäkin, ehkä hieman eri asioissa. Molemmat tarvitsevat puolestapuhujia, eikä sitä, että toiset koitetaan epätoivoisesti hiljentää. Kuitenkin toivoisi, että puhutaan faktoista, eikä lisäillä maustetta tarinaan, jotta saadaan omalle asialle enemmän vauhtia. Todellisuudessa saatetaan tehdä enemmän haittaa, kuin hyötyä.

            Oma mielipiteeni on, että tasa-arvo on tärkeää, mutta tasapäistämiseen ei tulisi lähteä.

            Ps. Ai niin ja se pitää vielä mainita, että Poikien Äidit yhteisössä julkaisut ovat hyvin laajasti erilaisia. Siellä ei todellakaan ole poliittisesti tai aatteellisesti mitään kantaa tuotu toinen toistaan enemmän esille. Pääasiassa julkaisut ovat yhteisön äitien lähettämiä ja minun mielestäni ne ovat olleet mukavan monipuolisia. Tämä blogi sitten taas on henkilökohtaisesti minun blogini, jossa jokainen kirjoitus on minun omani, eikä liity yhteisöön oikeastaan mitenkään. Eihän Kaksplussan bloggaajan kirjoituskaan kerro Otavamedian ajatuksista yhtään mitään. Nämä kaksi pitäisi nyt ensin erottaa, ennen kun alkaa avautumaan siitä mitä yhteisössä on. Blogiini saan toki kirjoittaa niitä asioita, jotka ovat minulle poikien äitinä tärkeitä ja tieysti tänne tulee myös paljon omaa kokemustani omien poikieni kanssa. Sehän se blogin ideakin on 🙂

            1. Avatar
              Maija

              Vastauksesi on hieno esimerkki siitä, kuinka teet erikoisia ja aggressiivisia oletuksia ja johtopäätöksiä motiiveistani ja ajatuksistani (keitä ovat ”te”, joihin tekstissä viittaat?), tuot esiin totaalisen tietämättömyytesi lähes kaikista kirjoittamistasi asioista ja lisäksi edustat oppikirjaesimerkkiä naisesta, joka ylläpitää naisvihaa. Mutta näitähän kaikkia tosiaan omassa blogissaan saa tehdä. Hyvää jatkoa.

            2. Jonna
              Jonna

              Te= sinä ja muut, jotka väitätte ajavanne tasa-arvoa, mutta todellisuudessa katsotte asiaa täysin naislähtöisesti.

              Minusta sinä tässä enemmän naisvihaa esität kuin minä, ihan vaan aliarvioimalla minun kirjoitustani, johtuneeko siitä kun olen nainen? Ehkä mukana jopa ikärasismia, koska olen jo keski-ikäinen? Mene ja tiedä. Hyvää (tai oikeastaan parempaa) jatkoa sinnekin 🙂

          2. Avatar
            Äiti kuudelle

            Tämä on kuin komediaa parhaimmillaan. Yksi tulee avautumaan niin tietäväisenä toisen ihmisen blogiin ja kompastuu omaan ”nerokuuteensa”. Väittämäsi eivät pidä alkuunkaan paikkansa, kannattaisi varmaan ihan itsensäkin vuoksi avartaa tietämystään, eikä uskoa sitä kaikkea mitä joka tuutista nyt työnnetään. Haluatko olla tyhmä narun perässä vedettävä lammas, ja uskoa mitä sinulle syötetään, vai ottaa oikeasti asioista selvää ja tietää enemmän?
            (Tämä siis Maijalle)
            Jonna, olen lukenut blogiasi pitkään ja tykkään tosi paljon siitä. että et nöyristele. Sinulla on tärkeää sanottavaa ja kirjoitat asiaa. Kuitenkaan et provosoidu näistä Maijoista, Pojat ja me poikien äidit, todella tarvitsemme sinua. Kiitos kun olet.

            1. Jonna
              Jonna

              Kiitos itsellesi kun olet. En todellakaan provosoidu, vaikka välillä on hyvin vaikea ymmärtää miten joku näkee maailman niin mustavalkoisesti. Olisi kuitenkin mahtavaa jos tämä vastakkainasettelu pian jo vähenisi, muuten me kasvatetaan kauhean vihaisia nuoria aikuisia tänne kotimaahamme. On tärkeää tottakai puhua tasa-arvosta, sitähän teen minäkin, mutta ihan kaikkea ei voi aina työntää naisvihan ja tasa-arvon polkemisen piikkiin. Siitähän tämäkin vääntö tässä lähti. Minusta teinit kohtaavat tietynlaista asennetta aikuisilta ja toisiltaan, ihan sukupuolesta riippumatta. No mutta, tätä tämä nyt on, minulla on kuitenkin suuret toiveet tulevista sukupoolvista, että he tasoittavat tätä meininkiä ja alkavat vetämään taas enemmän yhtä köyttä.

    5. Avatar
      EM

      Minua harmittaa tässä kirjoituksessa, että vähättelet ja kiellät seksuaalisen häirinnän olemassaolon koulumaailmassa. Sitä on ollut, on nykyisin ja tulee aina olemaan. Toki kaikki eivät sitä tee, mutta tiedän useita eri ikäisiä, jotka ovat sitä teininä kohdanneet. Raskainta häirinnän kokeneelle on se, että asiasta ei puhuta esim. koulukiusaamisenkaan yhteydessä. Häirintää katsotaan olevan vain aikuisten maailmassa. Häiritty teini ei saa mahdollisuutta puhua kokemuksestaan. (Nyt puhun omasta kokemuksestani n. 20 vuoden takaa, toivon että asiat ovat muuttuneet.. ) Toki häirityksi tulee myös poikia ja miehiä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että suurin osa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohteista on ja on aina ollut naisia ja tyttöjä.

      1. Jonna
        Jonna

        En minä kiellä mitään, toin vain esille sen, että A) kaikki tytöt eivät ole kokeneet tai nähneet minkäänlaista seksuaalista häirintää koulumaailmassa B) osa pojista on kokenut sitä.

        Mistä tiedät, onko koulumaailman seksuaalisen häirinnäin kohteista suurin osa pääasiassa tyttöjä? Kunhan vaan oletat. Tuskin sinulla on mitään faktaa tuon väitteesi taustalla. Itseasiassa tilastot puhuvat muuta.Kuten itsekin sanoit, suurin osa näistä jutuista jää kertomatta ja voit kuvitella, että kertominen on vielä vaikeampaa pojille. Kurkkaappa tämä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005443461.html

        ”Tulosten mukaan seksuaalista häirintää koulussa tai oppilaitoksessa (joko muilta oppilailta tai oppilaitoshenkilökunnalta) oli kokenut peruskoulussa 5 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Lukiossa häirintää oli kokenut yksi prosentti sekä tytöistä että pojista. Ammatillisessa oppilaitoksessa häirintää oli kokenut 3 prosenttia pojista ja 2 prosenttia tytöistä.”

    6. Avatar
      Niina

      Lueskelin tuossa Tilastokeskuksen sivuilta, että ”Tehostetun tuen oppilaista poikia oli 64 prosenttia ja tyttöjä 36 prosenttia. Erityistä tukea saaneista poikia oli 71 ja tyttöjä 29 prosenttia. Syksyllä 2017 oppilaita peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksessa oli 556 700, joista poikia 51 prosenttia ja tyttöjä 49 prosenttia.”
      Pojat saavat koulussa enemmän huomiota, enemmän tukea, enemmän kaikkea mahdollista apua kuin tytöt. Juuri äsken katselin dokumenttia, jossa kerrottiin, että tyttöjen ADHD ja ADD jäävät usein huomaamatta ja tytöt eivät siten saa yhtä varhain apua ongelmiinsa. Tyttöjen oletetaan pärjäävän ja heidät jätetään selviytymään yksin.

      1. Jonna
        Jonna

        Miten ihmeessä käänsit poikien EDUKSI sen, että pojilla on enemmän diagnooseja 🙂 Se ei ole millään muotoa hyvä asia. Voin sanoa, että kun omista pojistani yksi on tehostetulla tuella, niin hän ei todellakaan saa koulussa mitään erityishuomiota. Tehostettu tuki tarkoittaa että MINÄ äiti istun muutamassa palaverissa vuodessa ylimääräistä, juurikaan mitään muuta iloa siitä ei ole. Useat opettajat eivät huomioi opetuksessa millään muotoa tukea. Ne jotka huomioi, niin antavat ehkä lapselle sopivamman istumapaikan tai stressilelun käteen, mutta ei se lapsi itsestään aikuisen huomiota enemmän saa jos sitä kuvittelet. (Paitsi ehkä negatiivista)
        Eikö se ole vähän kummallista, että pojilla on noin paljon enemmän tarkkaavaisuushäiriötä ja muuta ongelmaa kuin tytöillä? Kertoisiko siitä, että nykyinen opetusmalli ei sovi pojille, sillä jostain kumman syystä niitä diagnooseja alkaa tippumaan kuin sieniä sateella kun mennään kouluun… Varmasti on niitä tyttöjä (ja poikiakin) jotka eivät pääse tuen piiriin, mutta ei se nyt herran jesta tavoiteltavaa sentään ole, että saadaan tytöillekin yhtä paljon diagnooseja. Tämä on sitä tasapäistämistä, mikä lähtee jo lapasesta. Mitä jos koitettaisiin mielummin saada sitä poikien diagnoosien määrää laskuun, mikäli halutaan tasoittaa lukemia?

    7. Avatar
      Niina

      Tässä faktaa seksuaalisesta häirinnästä:
      https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/vakivalta-ja-hairinta/seksuaalinen-hairinta

      Jännä juttu muuten, että itsekin kyselin lähipiiristäni, ja KAIKKI naiset ovat kokeneet sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja häirintää ala-asteelta lähtien koulussa, kadulla, julkisissa liikennevälineissä, työpaikoilla, baarissa jne.

      Huutelu, lääppiminen, ulkonäön kommentointi sopimattomissa tilanteissa, tytöttely, vähättely jne. ovat tytöille ja naisille arkipäivää.

      Se ei tarkoita, että jokainen poika ja mies on ahdistelija (kuten luit Omasalon tekstiä virheellisesti), vaan että edelleen liian moni poika ja mies on kasvatettu siihen, että nainen on vähemmän arvokas ja häntä voi kohdella alentuvasti.

      1. Jonna
        Jonna

        Ehkä nämä kokemukset sitten riippuvat myöskin paljon lähipiiristä, ystävistä ja asuinseudusta. Meillä ei tällaista elämää ole eletty, eikä poikia opetettu tai kasvatettu siihen, ettei naisia arvostettaisi. Uskon, että kyse on jostain tällaisesta (lähipiirin koostumuksesta) jos omissa tutuissani kokemukset eroavat noin vahvasti esimerkiksi sinun tuttujesi kanssa.
        Seksuaalista häirintää on koulkumaailmassa esimerkiksi kokenut enemmän pojat kuin tytöt. https://thl.fi/fi/-/pojat-ja-tytot-kokevat-seksuaalista-hairintaa-kouluissa-ja-oppilaitoksissa-lahes-yhta-paljon Eivät nämä asiat ole niin yksiselitteisiä, kuin annetaan välillä ymmärtää. (Että aina mies ahdistelee ja nainen on uhri).
        Omat poikani kasvatan kohtelemaan kaikkia ihmisiä tasapuolisesti, niin naisia, kuin miehiäkin. Toisaalta myös odottamaan arvostusta niin naisilta kuin miehiltäkin.

    8. Avatar
      Niina

      Minun ystävieni ja tuttujeni vähättely- ja häirintäkokemukset ovat eri puolilta Suomea, erikokoisista kaupungeista ja kylistä.
      Täällä pääkaupunkiseudulla kun asuu porukkaa, joka on lähtöisin kaikkialta Suomesta ja hyvin erilaisista taustoista. Olemme kaikki korkeasti koulutettuja, älykkäitä naisia. Ehkä sellaisten on helpompaa nähdä sortavat ja eriarvoistavat rakenteet.

      Pojilla ei ole diagnooseja enemmän siksi, että pojilla olisi ADHD:ta tai ADD:ta enemmän, vaan siksi, että pojat ja heidän vaikeutensa huomataan koulussa. Myös diagnostiikka on tehty poikia varten – siksi tyttöjen oireet ja ongelmat jäävät huomaamatta. Nämä oireet kun saattavat näyttäytyä eri tavoilla tytöillä ja pojilla. Moni tyttö saa diagnoosin vasta 18-20-vuotiaana, jolloin apu tulee koulun kannalta auttamattoman myöhään. Siinä vaiheessa diagnoosin 7-vuotiaana saaneet pojat ovat saaneet tukea ja apua vuosikausien ajan.

      Tuosta naisten syrjinnästä ja häirinnästä vielä. Nämä eivät ole siinä mielessä mielipidekysymyksiä, että esimerkiksi naisten syrjinnästä työelämässä, esimerkiksi rekrytoinnissa ja uralla etenemisessä on valtavasti tutkimusta ja faktatietoa. Naisia syrjivät sekä miehet että naiset.

      Sitten tuo ylityöasia: naiset tekevät miehiä vähemmän ylitöitä, koska kasvatus- ja hoivavastuu on Suomessakin suurelta osin perheissä yhä naisten vastuulla. Naiset eivät voi samalla tavoin jäädä ylitöihin, koska lapset ja koti on hoidettava. Mies ehtii sinä aikana tehdä ne ekstratunnit. Jos juuri sinun perheessäsi ei ole näin, se ei tarkoita, etteikö ilmiö olisi todellinen.

      Samalla tavalla, jos et ole kokenut seksuaalista häirintää tai syrjintää sukupuolen perusteella, et voi sanoa, ettei ilmiötä ole. Meidät naiset on vain opetettu siihen, että häirintä kuuluu elämään ja sen kanssa on vain opittava selviämään. ”Älä sellaisesta välitä” on edelleen käytössä oleva tyttöjen lohdutuskeino, kun tämä saa osakseen vähättelyä, lääppimistä ja ulkonäön kommentointia tilanteessa, johon se ei kuulu.

      1. Jonna
        Jonna

        En tiedä huomaatko itse, kuin vähättelevästi kirjoitat muista ihmisistä? Suorastaan rasistisesti. Väitätkö sinä, että koska olette korkeasti koulutettuja ja älykkäitä naisia, niin siitä syystä huomaatte sortavat asenteet paremmin? Eli ikään kuin halvennat vähän koulutettuja naisia, sanomalla, että he eivät edes huomaa jos heitä sorretaan? Yllätykseksesi voin kertoa, että omatkin ystäväni koostuvat pääosin korkeasti koulutetuista naista, silti kokemukset erit kuin teillä siellä. Ihan turhaa vääntämistä minusta, meillä saa olla eri kokemukset ja teillä saa olla eri kokemukset.

        Ikävää tietysti, että olette eläneet niin ikävissä olosuhteissa, että teitä on ahdisteltu ja sorrettu ja yhtä ikävää, että teidän piireissä pojat on kasvatettu vähättelemään naisia.

        Mutta haluan palata tuohon rasistiseen kommenttiisi. Ensinnäkin, korkea koulutustaso ei kerro ihmisen älykkyydestä mitään. Älykkyyttä on monenlaista, on ”kirja-älykkyyttä”,mikä näyttäytyy usein hyvänä kykynä opiskella. Hyvin koulussa menestynyt ei välttämättä ole kuitenkaan muuten älykäs. Sitten on älykkyyttä, mikä kertoo hyvistä hoksottimista ja se selviää äo- testillä. Sitten on sosiaalista älykkyyttä, mikä taas näyttäytyy siinä, että osaa ottaa muita ihmisiä huomioon ja vähän kyseenalaistaakin asioita, eikä vain mennä ”massan mukana” tyhmänä. Osaa lukea tilanteita ja ottaa oman elämänsä haltuun, eikä uhriutua. Mitä näistä älyyksistä koet, että teillä erityisesti on ja miten se teidän ystäväpiirissä näyttäytyy?

        Kirjoitat: Pojilla ei ole diagnooseja enemmän siksi, että pojilla olisi ADHD:ta tai ADD:ta enemmän, vaan siksi, että pojat ja heidän vaikeutensa huomataan koulussa.

        Olen samaa mieltä, pojilla tuskin on enemämn ADHD:tä kuin tytöillä, mutta syy siihen on eri, kuin minkä sinä mainitset. Poikien ”vaikeutta” (kuka viitsii kutsua erityispiirteisiä lapsia vaikeiksi?) syntyy, kun pojat eivät sovi nykyiseen opetusmalliin. Koko koulutusjärjestelmä suosii tytöille tyypillisempää itseohjautuvuutta, mikä tulee pojille usein biologisen kypsymisen vuoksi vuoden kaksi myöhemmin kuin tytöille. Oppilailta vaaditaan kuitenkin tyttöjen tahdissa kypsymistä. Tästä ikävästä syystä, keskittymiskyvyttömälle pojalle on helppo lätkäistä ertyisen leima otsaan ja niin usein tehdäänkin. Sen sijaan, että muutettaisiin. koko koulutusjärjestelmää pojille sopivammaksi ja diagnoosit taatusti vähenisivät. Minä en henkilökohtaisesti tunnista väitettäsi, että tyttöjen ongelmia ei tunnistettaisi. Itse pääsin ADHD tutkimuksiin ala-asteella levottomuuteni vuoksi, ihan hienosti tunnistettiin ja sain asianmukaiset tutkimukset, vaikka olenkin tyttö. Toki olen vain yksittäistapaus, mutta kuitenkin.

        Millä tavalla nämä faktatidedot naisten syrjinnnästä työpaikalla ovat tulleet esiin? Onko sinulla jotain linkkiä faktasta? Vai onko nämä samaa luokkaa, kuin ne naistoimittajat, jotka kapinoivat kun eivät päässeet urheilusuoritusten jälkeen miesten pukukoppiin haastattelemaan, mutta mies toimittajat pääsivät. Se oli nimittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka kaikessa voidaan kääntää nainen uhriksi halutessaan. Voisitko kuvitella, että miestoimittaja voisi vaatia oikeutta, kun ei pääse naisurheilijoiden suihkutiloihin heilumaan naisten suorituksen jälkeen, vaikka naistoimittajat pääsevät? No et tietenkään, tämä on tätä outoa kaksinaismoralismia, mitä en vaan pysty ymmärtämään ja surullista on, että ette edes itse huomaa sitä.

        Naiset eivät voi jäädä ylitöihin? Ovatko naiset siis jotenkin tahdottomia olentoja, joilla ei ole lainkaan valtaa omiin tekemisiinsä? Mikäli on eronnut nainen ja lapset ovat jääneet äidille, niin silloin voi olla vaikea jäädä ylitöihin MUTTA onko se reilua, että lapset ovat jääneet äidille ja isä on menettänyt erossa lapsensa? Edelleen erotilanteissa miehet ovat altavastaajia, vaikka lain edessä vanhempien pitäisi olla tasa-arvoisia. Näin ei kuitenkaan ole. Eron jälkeen naiset käyttävät myös paljon vieraannuttamista isää kohtaan, mikä on nykyään rikos. Jos erotilanteissa saataisiin tasa-arvoa molemmille sukupuolille, niin se voisi lisätä tyota ylityön jakautumista. Jos taas pariskunta on yhdessä, niin luulisi olevan pariskunnan itse päätettävissä, kumpi lapset hoitaa.

        Me elämme kanssasi selvästi niin eri maapallolla, että keskustelu on hyvin vaikeaa. Suomessa on naisilla tosi hyvä olla. täällä ei todellakaan nainen kohtaa päivittäin mitään lääppimistä ja ulkonäön kommentointia, mitä tuossa mainitset. Saan niin varmasti sanoa, koska olen nainen ja olen täällä 40 vuotta asunut. Pakko ihmetellä välillä niitä tarinoita, että ikinä ei päivääkään saa kävellä rauhassa kun koko ajan joku puristelee ja ahdistelee. Olen ollut nuorena todella kaunis tyttö/nainen ja ihan olen rauhassa saanut olla, kuten saan edelleenkin, vähemmänkin kauniina. Joskus joku vislaili perään, useimmiten ulkomaalaiset miehet. Se ei minua haitannut, vaikka ilmeisesti sekin on nykyään kauhea rike.

        Mutta jos nyt jätetään vääntäminen tähän. Sinä voit jatkaa siellä älykkäässä seurassasi keskustelujanne, voitte olla kaikesta samaa mieltä, uhriutua, syyttää miehiä ja poikia kaikista maailman ongelmista ja elää onnettomana elämänne loppuun asti. Minä jatkan täällä, en niin äylykkäänä ja onnellisena, hyvien miesten ympäröimänä ja oman itseni herrana tätä elämääni.

        Kaikkea hyvää sinulle.

    Vastaa