• Mille vuosikymmenelle palaisin, jos voisin?

    Mille vuosikymmenelle palaisin, jos voisin?

    Mille vuosikymmenelle palaisin, jos voisin?

    Mä olen vuoden 1989 tuotos, milleniaali. Kuulun Y-sukupolveen joka on luovinut tiensä läpi lapsuuden rätisevien modeemien joukosta, ottaen haltuun somen ja tottuen muutoksiin yksi toisensa jälkeen. Sukupolveani kutsutaan nirsoimmaksi sukupolveksi, joukoksi joka arvostaa vapautta ja joustavuutta.

    Totuus siellä ja toinen täällä.

    Minusta tuli äiti vuonna 2010. Esikoispoikani kuuluu Z-sukupolveen, swaippaajiin. Kyseessä on ensimmäinen täysin diginatiivi sukupolvi. Tämä porukka on kasvanut tekniikan ympäröimänä, heille maailma ilman älypuhelimia ja internetiä on tuntematon. Siinä missä me milleniaalit olemme taitavia digiosaajia, Z-sukupolven ihmiset ovat synnynnäisiä digiosaajia.

    Nautin nykyteknologiasta, sen tuomista helpotuksista ja etuoikeuksista. On ollut hienoa kasvattaa lapset 2000 luvulla – mutta jos voisin valita, valitsisin toisin. Soisin myös heille lapsuuden kultaisella 90-luvulla. Olen itse viisivuotiaan lapsen silmin nähnyt 90-luvun laman ja muut vaikeudet – silti vaihtaisin. Oikeasti tämä lista on loputon, mutta nostan esiin muutamia suuria ja muutamia pienempiä juttuja, joiden vuoksi mun mielestä elämä ysärillä oli simppelimpää ja mukavampaa.

    Miksi?

    1. Tieto lisää tuskaa.  Älkää ymmärtäkö väärin, on upeaa miten tiedonkulku nykypäivänä toimii, ja se on tuonut muassaan huomattavia parannuksia. Silti näen ongelmana sen, että jokaisessa kodissa on netti, älypuhelimet, pelit ja vehkeet. Saamme reaaliaikaisen tiedon kaikesta, eikä se mielestäni ole pelkästään jees. Jatkuva tietotulva on raskas ja ahdistava, ja nykyihmisen on siitä vaikeaa myöskin jättäytyä pois.  Ysärillä tätä ongelmaa ei ollut, elämä oli vähemmän stressaavaa. Tutkimuksen mukaan ihmiset olivat 90-luvulla keskimäärin onnellisempia kuin nyt, ja uskon että tällä on suurin vaikutus asiaan.
    2. Ei ollut sosiaalista mediaa. Tämähän on vinkeää, koska omakin duuni on osittain sen varassa – mutta pitäydyn silti mielipiteessäni. Sosiaaliset tapaamiset olivat oikeasti sosiaalisia. Kukaan ei elänyt elämäänsä somen välityksellä.
    3. Vähemmän arvostelua. Erilaiset vertaistukiryhmät ovat mahtavia, mutta nykyaikana vanhemmuus ei ole pelkkää onnea ja auvoisuutta. Ysärillä äidit saivat olla enemmän pimennossa sen suhteen mitä kenenkin mielestä olisi pitänyt tehdä, ja he saivat rauhassa luottaa omaan intuitioonsa.
    4. Kaikki ei ollut saatavilla. Verkkokaupat tekivät vasta tuloaan, kukaan ei swaippaillut älypuhelimensa näyttöä pohtien, mitä haluaisin tänään tilata. Kertakäyttörättivaatteita oli vähemmän, tavaraa arvostettiin enemmän.
    5. Suuruuden ekonomia ei ollut vielä ottanut valtaa. Nyt halutaan kokoajan isompaa, suurempaa ja mahtailevampaa. Hankkeita verhotaan korulausein ja kieroin väittämin – nostaen esimerkiksi vaikka suuren buumin kyläkoulujen sulkemisesta. Asiantuntijat toisensa jälkeen ovat kertoneet miten suuret massakoulut eivät ole hyväksi lapsille, ja siitä huolimatta lapsia ahdetaan näihin betonikuutioihin.
    6. Lastenohjelmat olivat parempia. Ja ihan hitosti olivatkin. Lauantaiaamun piirretyt olivat ysärillä parhautta.
    7. Videovuokraamot. Enpä käytä moista enää itsekään – koska niitä ei meidän kaupungissa ole. Ihmiset näpyttelevät läppärillä, puhelimella tai älytelkkarilla leffatilauksen sisälle – ei tarvitse poistua kotoa ollenkaan. Mun mielestä oli ihanaa poiketa leffavuokraamoon valkkaamaan viikonlopun elokuva, ja tietenkin valita pussillinen irttareita.
    8. Kaikilla ei ollut edes puhelimia. Aina ei tarvinnut olla tavoitettavissa.
    9. Elämä oli mielestäni yleisesti ottaen vakaampaa. Vaikka lama ja muut ikävät tapahtumat ravistelivat myös Suomea, nykyistä epävarmuuden ilmapiiriä ei ollut. Uskon että tämä korreloi suoraan 1. kohdan kanssa – saamme liikaa tietoa.
    10. Duunareita ja ylipäätään osaamista arvostettiin enemmän. En vähättele digiosaamisen, somemarkkinoinnin tai kuvanmuokkauksen taitajia (todellakaan), mutta aiemmin ihmiset osasivat itse paremmin ns. hanttihommat, pienet korjaustyöt ja remontit. Tiedot siirtyivät äideiltä tyttärille, iseiltä pojille, ja niin edelleen. Tämä on vähentynyt roimasti.

    Mille vuosikymmenelle sä itsesi sinkauttaisit, jos voisit? Miksi?

     

     

     

     

     

     

    Vastaa