• Noloimmat ensitreffit -hikiset kainalot ja huoltoasema

    Noloimmat ensitreffit -hikiset kainalot ja huoltoasema

    Ensimmäisenä on kerrottava, että minun noloimmat ja oudoimmat ensitreffit, eivät ehkä ole hurjimpia treffitarinoita, joita olet kuullut. Tämä johtuu siitä, että olen oikeastaan lähes koko elämäni ollut pitkässä parisuhteessa, eikä tässä paljon treffeillä ole siis käyty.

    Kaverini kuitenkin kysyi minulta yksi päivä, että mitkä on olleet minun noloimmat ja oudoimmat treffit, joilla olen käynyt. Kun lähdin muistelemaan treffihistoriaani läpi, niin kyllähän sieltäkin muutama hassu tarina löytyi.

    Olisi tosi hauska kuulla teiltä muiltakin teidän noloimpia ja oudoimpia ensitreffejä. Ei nyt mitään perinteisiä miesten haukkumis kertomuksia, vaan enemmänkin muunlaisia kommelluksia ja tapahtumia.

    Tässä minun…nämä on siis kaikki koettu joskus parikymppisenä.

    noloimmat ensitreffit

    Noloimmat ja oudoimmat ensitreffit

    Hikiset kainalot…ja ne olivat minun

    Eräs kiva tyttöjen/naisten piirittämä poikamies oli iskenyt silmänsä minuun, kun olin vielä parisuhteessa. Kun sitten erosin poikaystäväni kanssa (kylläkin vain hetkeksi), niin päädyin vihdoin treffeille tuon tumman komistuksen kanssa.

    Kävimme leffassa, missä huomasin, että haisin hielle. Se oli erikoista, sillä en normaalisti hikoillut edes urheillessa, eikä hikeni yleensäkään haissut (pystyin olemaan jopa ilman dödöä vähäisen hikoiluni vuoksi, vaikka näillä treffeillä minulla sitä kyllä oli). Minulla ei ollut edes mitään syytä hikoilla, treffit eivät minua jännittäneet.

    Menimme leffan jälkeen vielä istumaan baariin. Huomasin baarin vessassa, että oudon hajun lisäksi, kainaloissani oli jättikokoiset hikiläiskät. Niitä ei voinut mitenkään piilotella. Ilmapiiri oli siitä eteenpäin kiusaantunut. Minä yritin piilotella epätoivoisesti kainaloitani ja treffikumppaniani ne selvästi häiritsivät.

    Olin lainannut treffeille ystävättäreni paitaa, mikä osoittautui vika valinnaksi. Paita ei hengittänyt yhtään ja siihen tuli ihan käsittämättömät isot hikiläiskät kainaloihin ja outo haju. Tämä ei voinut olla yllätys ystävälleni, sillä en ole koskaan ennen sitä, enkä sen jälkeen, pitänyt päälläni mitään tuon tyypistä paitaa, mikä käyttäytyisi päällä noin. Ehkä ystävättärenikin oli kiinnostunut tuosta samasta kundista ja maksimoi treffien epäonnistumisen?

    Treffien jälkeen en kuullut tuosta kundista enää koskaan. Kerran törmäsin häneen vaatekaupassa, mutta jätkä luikki kaverinsa kanssa vaaterekin taakse piiloon. Kai se reppana ajatteli, että minulla on joku hikitauti 🙂 No asia ei jäänyt minua kaivelemaan, lähinnä vain huvitti ja huvittaa vieläkin. Taidan olla kainaloideni kanssa tämän miehen ”noloimmat treffit” listalla.

    Treffikumppani vei syömään… Shellille

    Näitä treffejä en muistanutkaan, ennen kun lähdin ystäväni pyynnöstä vanhoja treffejä kaivelemaan. Tutustuin yhden työjutun kautta kundiin, joka oli hyvin rahakas ja sen lisäksi myös esitteli taloudellista menestystään hyvin avoimesti. Siitä huolimatta, suostuin aktiivisen rukoilun jälkeen treffeille hänen kanssaan, koska olin kokenut juuri todella musertavan eron poikaystävästäni ja tarvitsin muuta ajateltavaa.

    Lähdin siis treffeille tämän kundin kanssa, joka ei ollut millään muotoa makuuni. En tykkää rahalla rehentelijöistä ja itseasiassa, en ole koskaan toivonut itselleni rikasta miestä. Minusta on paras, kun toisiaan tapailevien ja erityisesti seurustelevien tulotasot ovat kutakuinkin samat. Kyseinen kundi oli muuten kuitenkin ihan mukava ja söpö, ehkä rahalla leveily tasapainotti jotain muuta epävarmuutta? Tiedä häntä?

    Treffiseurani haki minut hienolla autollaan taloni pihalta ja lupasi vielä minut syömään. Hänellä oli päällään puku, niin kuin aina ja puheet rahassa, niin kuin aina. Ajelimme ympäriinsä ja hän ei millään tuntunut löytävän kivaa paikkaa syömiselle. Osa oli kiinni ja osa ei kelvannut. Lopulta hän ajoi auton Shellille ja menimme sinne munkkikahville.

    Minua ei sinäänsä haittaa se, vaikka treffit olisivatkin Shellillä, mutta jos on luvattu viedä syömään ja päädytäänkin munkkikahville, niin kyllä se vähän ärsytti. Siinä sitten vedettiin munkkia typötyhjään vatsaan. Ja olihan tuo kieltämättä vähän huvittavaakin, että tullaan puku päällä ja ”vien sut syömään” asenteella, sitten mennäänkin bensa-asemalle kahville. Treffiseurani heitti minut treffien päätyttyä kotipihalle, missä väistin tyylikkäästi pusun. Ei tavattu treffien puitteissa enää sen jälkeen, ihan kavereina kuitenkin pysyttiin.

    treffit helsingissä
    Kuva: Taio Haaja

    Maraton Helsingissä… mutta ei juoksuvaatteissa

    Kaikki mun oudot ja noloimmat ensitreffit on liittynyt jotenkin toipumiseen kipeästä erosta. Jälleen kerran suostuin treffeille, koska olin eronnut ja tarvitsin tekemistä. Lähdin treffeille Helsinkiin, kundin kanssa, jota en ollut nähnyt kuin kerran aikaisemmin baarissa. Hän vaikutti itsevarmalta ja hauskalta seuralta.

    Tapasimme Helsingin keskustassa ja kundi oli päättänyt ennakkoon mitä treffeillä tehdään ja minne mennään. Tykkään tämän tyyppisestä itsevarmuudesta, en jaksa perässä vedettäviä tyyppejä.

    Meidän oli tarkoitus mennä syömään. Siinä vaiheessa en tuntenut juurikaan Helsinkiä itse, joten olin aikalailla treffikumppanini armoilla ravintolatarjonnassa. Loputa päädyimme ravaamaan ympäri Helsinkiä, etsien jotain hänelle tuttua ruokapaikkaa. Otimme myös juoksuaskelia, koska alkoi tulemaan kiire.

    Ruokapaikkaa ei meinannut löytyä sitten millään. Minulle olisi ollut aivan sama, vaikka olisimme menneet ensimmäiseen vastaantulevaan paikkaan syömään. Sen hänelle sanoinkin. Treffikumppani ei pystynyt joustamaan alkuperäisestä suunnitelmastaan, se piti viedä maaliin vaikka väkisin.

    Kävelimme (ja juoksimme) niin kauan, että tuli jo pimeää ja jaloissani oli rakot. Lopulta löysimme ravintolan, mitä treffikumppanini oli kaiketi etsinyt koko ajan, mutta se oli kiinni. Päädyimme syömään johonkin ja jotain, mitä en tarkemmin muista. Sen muistan, että tämä ”epäonnistuminen” häiritsi kundia treffien loppuun asti. Muusta ei puhuttu. Itseäni häiritsi lähinnä rakot jaloissa ja tunne, kuin olisin juuri juossut maratonin.

    Treffien jälkeen kundi pisti minulle innokkaana viestejä jonkin aikaa, mutta minä kohteliaasti sanoin, että me olimme aika erilaisia. Syy ei ollut nämä hassut maraton-treffit, vaan ihan muutenkin.

    Treffailu on hauskaa

    Mähän olen sillätavalla vähän outo ihminen, että musta ensitreffit ja työhaastattelut on ihan huippuja juttuja. On niin jännää koittaa tehdä vaikutus toiseen ihmiseen, mutta samalla olla kuitenkin oma itsensä. Tykkään muutenkin tutustua uusiin ihmisiin, vaikka se ei johtaisi mihinkään sen kummempaan.

    Pitkissä parisuhteissa eläneenä, en ole oikein päässyt näitä ensitreffejä kauheasti kokemaan, mutta musta niissä olisi kauheen hauska käydä. En tiedä ajattelisinko samoin, jos todella olisin treffeillä paljon juossut. Noloimmat ensitreffit lista voisi ainakin olla pidempi.

    Onko muita, jotka tykkää siitä hetkestä, kun annetaan ensivaikutelmaa?

    Vastaa