Nyt kun matkustaminen ulkomaille on pelkkä kaukainen haave vain, niin tähän blogihaasteeseen hyppään mukaan mielelläni. Kiitos haasteesta Hanna Yli pyykkivuorten -blogi. Ideana on siis kertoa kymmenen matkailuun liittyvää matkailufaktaa itsestäni. Tässä ne tulee…
1. Jäin koukkuun matkustamiseen jo lapsena
Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli ehkä Mallorcalle. En mene vannomaan olinko käynyt sitä ennen jo jossain naapurimaissa, mutta ainakin ensimmäisen kerran pidemmälle pääsin perheen kanssa silloin. Olin kolmasluokkalainen, minulla oli Benettonin collegeasu ja neonvärisellä donitsilla hiukset kiinni. Muistan matkasta yksityskohtia vieläkin. Muistan ystävälliset espanjalaiset, lämmön, uima-altaan, pikkuveljen Malboro asun ja isän tanssimassa kanssani illalla hotellin ravintolassa. Siitä se sitten lähti, ikuinen matkakuumeeni, mikä ei ole koskaan laantunut.
2. Brasilia on suosikkini
Jos pitäisi valita kaikista matkakohteistani suosikki, niin ehkä sitten kuitenkin valitsisin Brasilian. On paljon ihania kohteita, mutta Brasiliassa yhdistyy niin monta parasta asiaa, että en voi valita muuta. Rakastan latinalaista elämänmenoa, sekä espanjan-, portugalin- ja italian-kieliä. Yksi selvännäkijä sanoi minulle, että olen ollut edellisessä elämässäni Italialainen, mutta siellä en ole vielä tässä elämässä käynyt. Brasiliassa soi musiikki, ihmiset on eläväisiä, meressä hyppii delfiinit ja on lämmin. Kävimme Brasiliassa kun Ossian oli vajaa 1 vuotias ja olimme vielä nuoria vanhempia. Olimme reissussa ystävien kanssa. Vielä joskus menemme ehdottomasti Brasiliaan uudestaan.
3. Haluan nähdä paljon maita, mutta palata aina takaisin Espanjaan
Tykkään kokea uusia matkakohteita, olenkin kerännyt aika kivan määrän maita ja kohteita missä olen käynyt. Samaan aikaan tarvitsen aina välillä kuitenkin matkan takaisin tuttuun Espanjaan. Espanja on kuin toinen kotini. Äitini ja pikkusisareni asuivat Espanjassa jonkin aikaa, kun minä olin jo muuttanut pois kotoa. Kävin siellä paljon kylässä. Nyt he asuvat kaikki Suomessa, mutta Espanja vetää minua edelleen puoleensa. Ehkä juuri sen latinokulttuurin ja kielen vuoksi. Kuitenkin kohtuullisilla lentomatkoilla (poden lentopelkoa). Nyt reissut ovat aikalailla menneet niin, että jokatoinen reissu on uuteen kohteeseen ja jokatoinen Espanjaan. Tämä on hyvä.
Lue myös: Lasten kanssa Espanjassa
4. Matkoilla parasta on syöminen ja juominen
Odotan matkoilta monia monia asioita, mutta yksi eniten odottamistani on ruoka. Vaikka en varmastikaan tuttujen mielestä ole mikään kulinaristi, niin itselleni olen sitä. Nautin hyvästä ruuasta, vaikka se ei ihan samanlaista olekaan kuin muilla. Syön kasvisruokia ja aikaisemmin söin myös kalaa. Ruuat ulkomailla ovat aina olleet todella hyviä ja nautin niistä paljon enemmän kuin suomalaisesta ruuasta. Toki viinit ja drinkit ovat myös osa lomailua, mutta hyvä ruoka on vielä tärkeämpää. Rakastan istua rantakahvilassa ja juoda sangriaa, sekä nauttia tapaksia tai mehukasta salaattia.
5. Pakkaan laukut edellisenä iltana
Olen vähän eriskummallinen äiti, kun en hössää pakkaamisten ja suunnittelujen kanssa oikeastaan lainkaan aikaisemmin. Kassit pakkaan edellisenä iltana. Joskus jopa samana päivänä. Mukaan meidän perhe pakkaa aina aika vähän tavaraa, koska sinne minne me yleensä mennään, ei tarvita kuin läpsyt ja uikkarit. Tykkään fiilistellä matkaa ajatuksen tasolla, mutta en jaksa oikeasti suunnittella tai katsella mitään ohjelmaa tai retkiä etukäteen. Parasta on mennä vaan tilanteen ja fiiliksen mukaan, sitten kun ollaan kohteessa.
Lue myös: Koh Samui -suosikkilistalleni
6. Inhokkini on Kroatia
Kaikista lomistani ikävin oli matka Kroatiaan Splittiin ystäväni kanssa. Siellä sattui ikävä välikohtaus, mistä kirjoitinkin aikaisemmin blogiini. Mutta välikohtauksen lisäksi kohde oli muutenkin epämiellyttävä. Palvelu oli järjestäen huonoa ja ihmiset töykeitä. Ruoka ei ollut kummosta ja hinnatkin olivat korkeat. Upeat maisematkaan eivät korvanneet sitä, että samaa lomafiilistä ei siellä päässyt syntymään, kuin kaikissa muissa lomakohteissa on aina syntynyt. Ehkä meillä kävi vain huono tuuri, sillä moni ystäväni on kokenut Kroatian kivana kohteena. No tulipahan käytyä.
7. Surffaus oli jännittävintä ikinä
Kokeilin ensimmäisen kerran surffausta Kanarialla. Siitä ei tullut mitään, kun aallot olivat liian pieniä, mutta kunnon aaltoihin pääsin ensimmäisen kerran Dominikaanisessa Tasavallassa vuonna 2004, tai jotain sinnepäin. Se oli mahtava reissu. Tutustuttiin siellä huippu tyyppeihin Pekan kanssa. Muistan vieläkin sen päivän. Satoi kaatamalla vettä. Vettä vaan tuli ja tuli, emmekä oikein tienneet mitä tekisimme. Olimme kierrelleet ystäväpariskunnan kanssa jonkin aikaa Cabarete kylää, kun vastaan tuli surffiliike. Kävimme kysymässä opetukselle hintaa. Myyjä sai meidät ylipuhuttua kokeilemaan sitä heti siltä istumalta. Sinne me sitten mentiin kaatosateeseen surffaamaan. Pian sitä seistiin jo laudalla ja koettiin jotain ikimuistoista yhdessä. Surffaus on hauskaa, se on jännää ja kivaa yhtä aikaa. Olen surffanut sen reissun jälkeenkin monia kertoja, Espanjassa ja Brasiliassa esim. Pekka on surffannut paljon enemmän ja ihan kunnon aaltoja. Minulle tuli lasten myötä hommaan liikaa pelkoa mukaan ja enää en ole uskaltanut samanlailla mennä. Harmi juttu.
8. Sisarusten reissut piristää arkea
Pääasiassa matkustan oman perheeni ja ystävieni kanssa. Meillä on kuitenkin tapana omien sisarusteni kanssa tehdä yhdessä reissuja niin, että mukaan ei lähde muita kuin me aikuiset sisarukset. (4 siskoa ja 2 veljeä). Tai ainakin ne, jotka porukasta mukaan pystyy lähtemään. Homma lähti liikkeelle sisarusten illoista, mitä vietimme ennen epäsäännöllisen säännöllisesti. Kokoonnuimme jonkun meidän kotiin ja teimme hyvää ruokaa yhdessä. Siitä se sitten laajeni nuorimman meistä täytettyä 18 vuotta, veimme hänet silloin lahjaksi Pariisiin. Italia oli seuraavana suunnitelmissa, mutta se peruuntui koronan takia. Sen sijaan taistelemme ja tappelemme nyt whatsapissa. Ihan kiva sekin… 🙂
9. Suomessa olen oppinut matkustamaan vasta viime vuosina
Nykyisen työni tuomana ihanana lisänä olen tullut matkustaneeksi Suomessa paljon enemmän viime vuosina, kuin koskaan aikaisemmin. Aikaisemmat reissut Suomen sisällä, ovat olleet lähinnä kisamatkoja luistelun ja yleisurheilun parissa, mutta nyt olen päässyt oikeasti tutustumaan upeisiin kohteisiin kotimaassa. Olen tosi onnellinen, että olen löytänyt myös suomimatkailun, vaikka pakko myöntää, että heti kun se on vain mahdollista, niin matkani suuntaavat ihan jonnekin muualle kuin Suomeen. Viime kesänä olimme perheen kanssa ekaa kertaa ikinä asuntoautoreissulla, mikä kesti viikon ja oli aikamoinen kokemus. Sattui vähän huonot säät ja vettä satoi kuin Esterin p*******ä. Muuten ihan kiva 🙂
10. Matkustaminen on nyt parempaa kuin koskaan
Olen kova ikävöimään kotiin ja se on oikeastaan ollut ainoa miinuspuoli matkustettaessa. Olen aina ikävöinyt jotakuta. Lapsena vielä meni reissut ilman suurempia ikäviä, ehkä ystäviä tuli vähän ikävöityä. Nuorena sitä kuitenkin ikävöi aina jotain poikaystävää tai kaveria, tai jos oli reissussa niiden kanssa niin sitten ikävöi äitiä ja perhettä. Aina oli jotain ikävä. Nyt on kivaa, kun ne ihan kaikista rakkaimmat kulkee mulla mukana (mun pojat), ei ole kiire enää kotiin. Haaveilisin pidemmästä reissusta Espanjaan vielä joskus. Olisi kiva jopa asua hetki siellä 6-12kk, tai ainakin majailla vaikka 3kk putkeen lomaillen. Ehkä se vielä joskus toteutuu. Nyt vaan odotellaan…
10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste
Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen! Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:
- Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
- Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
- Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
- Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.
Haastan Mari Valosaari, Frutti Di Mutsi ja Sarianna Pesola
