• You are currently viewing Ystävä ghostaa, mutta miten pääsin siitä yli?

    Ystävä ghostaa, mutta miten pääsin siitä yli?

    Kun ystävä ghostaa, miten siitä pääsee yli?

    Luin mielenkiintoisen kirjoituksen ghostaamisesta Iltalehdestä, eli siitä jos ystävä jättää niin, että lakkaa vain pitämättä yhteyttä. Eikä koskaan selitä mitään sen enempää. Eli tekee sinusta itselleen näkymättömän. Minulla on käynyt niin muutamia kertoja ja viimeisestä ei ole edes kovin pitkä aika. En olisi uskonut, että vielä keski-ikäisenäkin voi ystävyyssuhde katketa kuin teineillä konsanaan, mutta niin siinä vain kävi.

    Iltalehden jutussa kerrotaan, että toista ghostaava ihminen ei ehkä osaa käsitellä omia tunteitaan. Konflikteja välttelemään tottuneelle ihmiselle ghostaamien on epäsuoraa tunteiden ilmaisua. Hän ei ehkä osaa eikä tiedä, että konfliktit voivat päättyä muutenkin kuin onnettomasti. Ghostaaja haluaa myös pitää vallan ja toiminnan itsellään. Samalla tehden itselleen kuitenkin karhunpalveluksen, sillä hän estää samalla itseltään mahdollisuuden kasvaa ja oppia tilanteesta jotain.

    Miten pääsin ghostaamisesta yli?

    Toisin kuin Iltalehden jutun Johanna, itse koen, että ghostaamisen jälkeen pääsin siitä aika pian jaloilleni. Osalla se voi viedä vuosia ja rakkaus tärkeää ystävää kohtaan ei ehkä koskaan kuole, vaikka ystävä onkin pahimmalla mahdollisella tavalla jättänyt. Osa voi hakeutua jopa terapiaan. Omalla kohdallani toipuminen on ollut kuitenkin melko nopeaa. Ehkä olen sen verran nopeatempoinen ihminen, että en pysty jäämään jumiin yhteen tilanteeseen pitkäksi aikaa. Ehkä olen jo pahimmat ghostaamiset kokenut nuorena ja siksi osaan käsitellä tunteeni nopeasti tutun tilanteen tullessa eteen.

    Olen tottakai miettinyt, että miten juuri minun kohdalleni on osunut ghostaamista enemmän kuin yhden kerran. Siinä voin tottakai katsoa peiliin ja miettiä mikä piirre minussa kannustaa ystävää jättämään minut niin raukkamaisella tavalla. Toisaalta en kuitenkaan voi syyttää niistä tapahtumista itseäni, ghostaaminen on sen ihmisen teko, joka sen on tehnyt. Vaikka vaikutus tuntuukin meissä jätetyissä usein syvästi.

    Olen oppinut oman kokemukseni kautta, että ghostaamiseen syyllistynyttä ystävää ei kannata jäädä haikailemaan. Vaikka keskusteluyhteys joskus palaisikin, niin suhde ei koskaan tule enää samanlaiseksi. Ghostaaminen jättää arvet ja luottamus kyseiseen ihmiseen ja ystävyyteen on menetetty ikiajoiksi. Se ei silti vähennä menneitä tunteitani entistä ystävääni kohtaan. Pidän hyvät muistot yhteisistä hetkistä oikein mielelläni.

    ystävyys

    Saako ystävyyssuhteista luopua? Ja miten se pitäisi hoitaa?

    Olen kokenut hylkäämisen myös täysin vastakkaisella tavalla. Kerran minut hylättiin niin, että se ilmoitettiin minulle hyvin kärkkäästi. ”En halua olla enää kanssasi tekemisissä”. Tavallaan arvostan tämän tyyppistä rehellisyyttä, mutta sitten toisaalta en sitä, että sitä tilannetta ei edeltänyt minkäänlaista yritystä keskustella tai edes pohtia yhdessä miten ikävä tilanne voitaisiin ratkaista muilla tavoilla. Ei kuitenkaan ollut kyse mistään sellaisesta, että olisin tehnyt jotain kamalaa, vaan olin ollut aikalailla samanlainen kuin aina. Yhtenä päivänä se vaan alkoi tätä ihmistä ärsyttämään, tai olihan se voinut ärsyttää häntä ennenkin, mutta yhtenä päivänä hän sen ilmaisi minulle tuolla yhdellä lauseella. Minulle se tuli silloin aivan puskista.

    Olen sitä mieltä, että ystävyyssuhteista pitää aivan ehdottomasti voida luopua jos siltä tuntuu. Kenenkään kanssa ei pidä olla väkisin tekemisissä. Mutta minun mielestäni aikuiset ihmiset voisivat kuitenkin joskus myös astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja käsitellä tunteitaan ja ehkä katsoa toisen näkökulmastakin asiaa. Todella paljon korostetaan meidän omia oikeuksia, hyvin -oma napa- lähtöisesti, mutta unohdetaan kokonaan se toinen osapuoli. Olisiko se liikaa pyydetty, että ajattelisi toisenkin tunteita? Olisiko se liikaa pyydetty, että selittää miksi toisen kanssa ei ole enää hyvä olla tai miettii, että voisiko suhde jatkua, mutta erilaisena, esimerkiksi vähemmän tiiviinä.

    Tällä kirjoituksellani haen ehkä sitä, että jos joskus joudut tilanteeseen missä tekisi mielesi ghostata joku ihminen pois elämästäsi, niin älä tee sitä. Se voi tuntua helpolta, mutta se ei ole reilua. Sinun velvollisuutesi ystävänä on antaa ystävällesi jokin selitys miksi et hänen kanssaan enää halua olla tekemisissä ja selityksesi lisäksi myös kuunnella toisen osapuolen näkemys. Kukaan ei pakota sinua olemaan tekemisissä enää jatkossa, mutta hoida asia siten, miten toivoisit sen hoidettavan omallakin kohdallasi.

    Ja jos sinua joskus ghostataan, niin oma neuvoni on, että jatka eteenpäin. Ajattele, että onko sellainen ihminen ajatustesi arvoinen, joka jätti sinut niin raukkamaisesti? Ne jäävät, joiden on tarkoituskin.

    Kommentit

    1. Jami

      Ei ghostaaminen ole teko vaan tekemättä jättämistä. Joskus voi vaan havaita ettei ole syytä olla tekemisissä jonkun kanssa ja se voi johtua ihan siitäkin että vihdoin tajuaa ettei kaikkien kanssa tarvitse olla tekemisissä. Keskustelemattomuuden taustalla voi taas olla esim. oletus siitä että jokainen tekee parhaansa joten parantamisen varaa ei enää ole joten keskustelu ei paranna tilannetta, toki se kielii myös halusta välttää asian käsittelyä.

      1. Jonna

        Se on välillistä tekemistä. Kuten tekstissäkin luki, niin omalla tavallaan vallan pitämistä. Aina jos joku oma teko voi aiheuttaa toiselle todella pitkän ja vaikean taipaleen, niin silloin sen tekeminen ei ole ok. Ghostaaminen ei ole ok, koska se usein on vastapuolelle pahaa henkistä väkivaltaa.

    2. Äippä

      Itse tavallaan tein näin yhdelle ystävälleni. Lopetin vastaamisen puheluihin ja viesteihin, koska ne koskivat aina vain samaa asiaa: aina piti saada rahaa lainaksi ja aina oli joku selitys miksi. Itsellä oli vaikea tilanne elämässä ja ei yksinkertaisesti enää vain riittänyt voimavarat jatkuvasti sanoa ei ja joutua perustelemaan miksi kun ei se mennyt jakeluun. Edellisiäkään lainoja ei oltu maksettu takaisin. Ja jotenkin koin että yhteyden pidon lopettaminen näin oli järkevämpi ratkaisu, koska luulen tuntevani tämän ihmisen sen verran, että päin naamaa sanottuna ja selitettynä siitä olisi tullut niin hirveä show ja mukaan olisi sotkettu myös muitakin ihmisiä, että oma psyyke ei olisi sitä kestänyt.

      1. Jonna

        Niin usein se ghostaaminen onkin tekijän pelkoa tai kykenemättömyyttä kohdata se ikävä tilanne. On tottakai olemassa tilanteita, joissa ”jätetty” kaveri jätetään ihan ymmärrettävästä syystä, harmillisen usein kuitenkin syy jää häneltä itseltään täysin pimentoon. Siksi se selittäminen olisi myös jätetylle tärkeää, hän voisi ehkä ottaa opikseen ja muuttaa toimintatapojaan tulevissa ystävyyssuhteissa. ”Jättäjä” taas saattaisi saada myös arvokasta tietoa siitä, kuinka erilailla ”jätetty” on nähnyt asiat.

        Koitin miettiä olenko itse koskaan ghostannut ketään, enkä kyllä ainakaan muistanut näin koskaan tehneeni. Minä en varmaan muutenkaan osaisi/pystyisi pistämään kehenkään ihmiseen välejä poikki. Mielummin sitten vaan vähentäisin yhteydenpitoa…usein tilanne hiipuu sitten jo itsekseenkin. Puolin ja toisin.

    3. Katz

      Ystäväni ghostasi minut parikymmentä vuotta sitten. En yhtään tiedä miksi, ja tämä jäi vaivaamaan. Edelleen silloin tällöin mietin kyseistä, aikanaan hyvinkin läheistä, ystävää ja mietin, mitä tein väärin. Koska oletan minun tehneen jotain anteeksiantamatonta. Kunpa vain tietäisin mitä, niin voisin pyytää anteeksi – ja välttää saman virheen tekemistä uudelleen.

      1. Jonna

        Et sinä tehnyt välttämättä mitään väärin. Se on ensimmäinen juttu mikä kannattaa sisäistää. Ghostaamista on tehty niin monelle tuntemalleni ihanalle ihmiselle, että on hyvin vaikea uskoa heidän tehneet mitään väärin tai edes ärsyttäneen koskaan ketään. Kyllä siinä on ongelmana enemmän nyt se, että ghostaajalla on omien tunteidensa kanssa ongelmia. Toivon, että saat asian vielä joskus pois sydämeltäsi, koska se ei todellakaan ole sinun taakkasi kantaa!

    4. Eija

      Koin noin vuosi sitten ghostaamisen läheiseltä ystävältäni. Tai niin ainakin luulin. Minut on myös estetty kaikkialta somesta, joten en pysty ottamaan häneen edes yhteyttä kysyäkseni syytä tähän. On ottanut kyllä koville ja siinä käy monenlaisia tunteita läpi surusta vihaan.

      1. Jonna

        Olen pahoillani 🙁 Toivottavasti pääset siihen mielentilaan, missä ymmärrät, että entinen ystäväsi ei ole haikailusi arvoinen. Minä en ainakaan itse pystyisi enää luottamaan ystävään joka ghostasi minut, sillä tavalla ystävyys on täysin menetetty, vaikka hän joskus yhteyttä ottaisikin.

    Vastaa