• Äidiksi tuleminen, varaudu näihin!

    Äidiksi tuleminen, varaudu näihin!

    Äidiksi tuleminen on ihanaa, ainutlaatuista ja ihmeellistä. Varsinkin kun sen kokee ensimmäistä kertaa kaikki on aivan uutta. Vauvan tultua ollaan vauvakuplassa, ja nautitaan vauva-ajasta. Mutta mitä se äidille teettää?

    Et ole yhtä tasapainoinen kuin ennen

    Synnytyksen jälkeen hormonit heittää aivan häränpyllyä! Olet väsynyt ja vastuussa toisesta ihmisestä, ja synnytyksestä palautuminen ja imetyksen käynnistäminen heittelevät hormoneja aivan miten sattuu. Onkin hyvin tavallista, että ns ”babyblues” iskee päälle. Itselläni ensimmäiset pari viikkoa olivat täynnä itkua.

    Onneksi mieli tasaantui suht pian, tosin se saattoi ”järkkyä” helposti taas hyvinkin pienistä asioista. Kun vauvan tulosta on hieman kulunut aikaa, imetyshormonit tekivät ainakin minulla vielä tehtävänsä. Ja myös imetyksen loputtua hormonit taas hakivat paikkaansa. Aikamoista vuoristorataa on äidillä vauvan ensimmäinen vuosi! Kyllä se oma pääkoppa sieltä pikkuhiljaa palautuu, mutta kovilla se on!

    Tästä voit muuten lukea Jasun ensimmäisestä vuodesta.

    Oman hygienianhoito on toissijaista

    Huolehdit vauvan tarpeista, pesuista ja puhtaista vaatteista. Samalla kun itse kuljet samoissa pieruverkkareissa viidennettä päivää. Suihkuun ei ehdi tai jaksa, eikä oikein kiinnostakaan. Itselle tuli hyvinkin tutuiksi vauvojen wipes-pyyhkeet, joilla vaunulenkin jälkeen voi suurimmat hiet tissien alta pyyhkäistä.

    Kun lopulta saa vauvan nukkumaan mahdollisen (meillä lähes ainaisen) nukutustaistelun jälkeen, suihkun sijaan oli jo itse valmis menemään maate.

    Muistan raskausaikana lukeneeni tissihiestä synnytyksen jälkeen/imetyksen aikana. Ja ihmettelin, että miten sitä nyt erittyisi enemmän, tai miten se hiki nyt voisi sen enempää haista. Voin todeta olleeni todella väärässä.

    äitiys
    Omat rauhalliset suihkuhetket näyttävät tältä.

    Vartalo on tyhjää täynnä

    Minua huvitti synnytyksen jälkeen oma vatsa. Se oli jotenkin niin suloinen, kun oli vielä iso mutta siellä ei ollut mitään. Pehmeä röllykkä. Kun synnytyksestä kuluu aikaa, ja oma keho alkaa palautua näyttää siltä, että on taas ihan hyvässä kunnossa! Varsinkin kun makaa selällään, ei juuri vatsaa ole. Mutta kun kääntyy kyljelleen, viereen ilmestyykin kolmen litran pullataikina.

    Toista ovat synnytyksen jälkeen tissit, ne eivät olet tyhjää täynnä. Kuppikoko kasvaa hurjasti, ja tuntuu kun olisi baywatchissa varsinkin jos kulkee ilman rintaliivejä. Tämäkin ilo loppuu imetyksen loputtua. Sitten ei jää jäljelle enää kuin hernepussit jotka roikkuvat lähellä napaa.

    Et osaa enää puhua kuin ennen

    Ennen lapsen tuloa inhosin, kun ihmiset puhuivat ”meillä” tai ”meidän-Martalla”. No, nyt voin vain todeta, että samassa jamassa ollaan. Huomaan usein kertovani kuinka meillä Jasu, tai meidän Jasu.
    Lisäksi lapsen vatsantoiminta on kiinnostavampaa, kuin esimerkiksi paikalliset uutiset. Jos haen Jasun hoidosta, kysyn usein että toimiko vatsa, oliko normaalia vai löysää/kovalla.
    Ja varsinkin ihan vauvana tätä keskustelua käytiin heti kun mies tuli töistä kotiin. Sitä, että kuinka paljon häntä aihe kiinnosti en voi vannoa.

    Nykyään kotona en ole enää ”minä” tai Erika. Kerron aina mitä äiti tekee. Myös miehen kanssa huomaamme puhuvamme toisistamme isinä tai äitinä. Varsinkin jos lapsi on paikalla. Usein kysyn ”ottaisko isi nyt tämän lapsen niin minä käyn vessassa”. Kun ennen hänellä oli nimikin.

    Äidiksi tuleminen on maailman parasta

    Tämä kaikki on kuitenki toissijaista ja ohimenevää. Itse olen itselleni ja vartalolleni hyvin armollinen raskauden ja synnytyksen tuomista muutoksista. Toivon, että myös muut äidit ovat sitä itselleen. Vartalo on tehnyt mielettömän työn, ja kasvattanut sisällään elämän. Harvoin se palaa enää ennalleen, ja se on ihan ok.

    Mitkä olivat yllättävimpiä, ehkä huvittaviakin muutoksia, mitä huomasit itsessäsi äidiksi tultua?

    Vastaa