• Tätä tasa-arvo on minulle

    Tätä tasa-arvo on minulle

    Tänään vietetään Minna Canthin päivää, eli tasa-arvon päivää. Ajattelin sen kunniaksi tänään pohtia omia ajatuksiani tasa-arvosta ja mitä tasa-arvo tarkoittaa minulle. Erityisesti täällä meillä Suomessa.

    Suurin osa ihmisistä toivoo tasa-arvoa ihmisten välille. Olen kuitenkin huomannut, että tasa-arvo tarkoittaa monelle eri asiaa. Toiselle se tarkoittaa sitä, että kaikki tasapäistetään ja toiselle sitä, että annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet, sekä kohdellaan tasa-arvoisesti. Joillekin se jopa tarkoittaa toisten nostamista muiden yläpuolelle. Jokainen ajattelee pohjimmiltaan tasa-arvoa, mutta ehkä se ei jokaisessa tapauksessa ole kuitenkaan enää tasa-arvoa.

    Olenko kohdannut epätasa-arvoa?

    Minä olen saanut elää omasta mielestäni naisena täysin tasa-arvoisessa Suomessa. En ole kohdannut sukupuoleeni liittyen minkäänlaista syrjintää elämäni aikana. Joskus olen kuitenkin hyötynyt mielestäni sukupuolestani. Olen kokenut saavani esimerkiksi apua ja ymmärrystä helpommin sukupuoleni vuoksi.

    Jos mietin lapsuuttani, niin olin pienenä villi tyttölapsi ja sain mielestäni olla sitä siinä missä pojatkin. Minusta minua kohdeltiin samanlailla, kuin villejä poikiakin kohdellaan. Eli ei niin ymmärtäväisesti. Minusta aikuisten puolelta lapsen villeys (oli lapsen sukupuoli mikä tahansa) on aina ongelma. Niin koulussa, kuin kotonakin. Yhteiskunnasta puhumattakaan.

    Rotujen ja ihonvärien välisestä tasa-arvosta minulla ei ole niin suurta kokemusta. Olen itse valkoihoinen suomalainen nainen, enkä ole ympärilläni juurikaan nähnyt tai kuullut mitään rasistista. Tietysti vaikea sanoa tarkemmin, kun rasismi ei ole kohdistunut minuun. Ehkä nämä tilanteet eivät vain ole tapahtunut minun silmieni edessä.

    Olen kuitenkin vahingossa joutunut kohtaamaan rasistista käytöstä itse tumman ihoni vuoksi Suomessa. Minua ja vanhinta poikaani on kohdeltu rasistisesti, koska meitä on luultu ulkomaalaisiksi. Ensimmäisenä tulee mieleeni tapaus, missä siskoltani oli alettu tivaamaan kuka olen ja mistä tulen, hyvin uhkaavasti. Siskoni sai onneksi tilanteen rauhoitettua. Muistan myös ala-aste ikäisenä tulleeni kiusatuksi tumman värini takia, minua haukuttiin musuksi ja n***eriksi. Esikoisellani on tumma kihara tukka ja aikanaan kun kävelimme kaksin hänen kanssaan kadulla, kaksi lasta heitti poikaani omenalla päähän ja huusi ”mene takas sinne mistä tulitkin n*****i”.

    Olen tullut ahdistelluksi miesten toimesta useastikin. Minua on kosketeltu tahtomattani, olen törmännyt itsensäpaljastajaan ja minua kuvattu hameen alle kaupassa. En itse koe näitä tapahtumia epätasa-arvoiseksi, tiedän, että mieheni on yhtälailla tullut tahtomattaan kourituksi. Omalla kohdallani on käynyt käänteisesti myös niin, että kimppuuni kadulla on hyökännyt nainen. Enemmänkin näen tämän ihmiskohtaisena pahuutena. Pahoja ja typeriä ihmisiä on valitettavasti olemassa, meidän pitäisi olla heitä vastaan ja ehkäistä tätä väärää toimintaa yhdessä.

    Mitä tasa-arvo on minulle?

    Minulle tasa-arvo on pääasiassa sitä, että kohtelemme kaikkia tasavertaisesti. Emme kuitenkaan tasapäistä vain tasapäistämisen ilosta. Tarkoitan tällä sitä, että itse en ainakaan halua tulla valituksi mihinkään työpaikkaan tai tehtävään siksi, että siihen tulee valita yhtä paljon naisia ja miehiä. Haluan tulla valituksi siksi, että olen hyvä ja minut halutaan. Uskon, että naisilla ja miehillä on Suomessa tasavertaiset mahdollisuudet menestyä, kunhan tekee kovasti töitä. Joissain päätöksiä vaativissa työpaikoissa voi kuitenkin olla mielestäni hyvä noudattaa esim 30-70 sukupuolikiintiöitä/ikäkiintiöitä, jotta saadaan tasaisemmin erilaisita elämäntilanteista tulevien äänet kuuluviin.

    En halua uhriutua ja vaatia naisille erityiskohtelua. Minulle tasa-arvo tarkoittaa sitä, että meitä kaikkia ihmisiä kohdellaan samanlailla. Toisaalta kuitenkin rehellisyyden nimissä huomioiden myös biologiset faktat. Ei naisilta ja miehiltä voi esimerkiksi odottaa samaa fyysistä suorituskykyä, tästä syystä esimerkiksi urheilussa on hyvä olla naisten- ja miesten-sarjat. Kuitenkin jos johonki työhön vaaditaan, jo ihan pelkästään turvallisuudenkin vuoksi, tiettyä fyysistä osaamista ja jaksamista, on mielestäni hulluutta keventää testejä naisille vai siksi, että naisiakin saataisiin ammattiin.

    Tasa-arvo tarkoittaa minulle sitä, että sukupuolet huomioidaan tarvittaessa. Esimerkiksi koulumaailmassa sukupuolten eroavaisuuksien huomioimisen toivoisin tulevan paremmin huomioiduksi opetuksessa. Tällä hetkellä poikien osaamistaso laahaa, kun opetus tapahtuu tavalla, mikä sopii vain tietylle porukalle. Pojat kypsyvät keskimäärin tyttöjä myöhemmin, niin henkisesti kuin fyysisestikin, eikä itseohjautuva opiskelu suju siksi pojilta usein niin hyvin kuin tytöiltä. Tämä tulisi ottaa huomioon paremmin tasa-arvoisessa koulutuksessa. Samalla myös myöhään kypsyvät tytöt tulisi paremmin otettua huomioon, joihin itse esimerkiksi aikanaan lukeuduin.

    Tasa-arvoa toivoisin kovasti meidän asevelvollisuuteen, mikä tällä hetkellä on todella epätasa-arvoinen. Vanhemuuden tasa-arvoisuus vaatii vielä myös työtä, erityisesti erojen jälkeinen huoltajuus ja sen jakautuminen tasa-arvoisesti.

    Naisena tasa-arvossa tietysti kiinnostaa myös palkkatasa-arvo, sekä miesten yliedustus väkivaltatilastoissa. Miten kasvattaa poikani niin, että he kunnioittavat kaikkia ihmisiä, eivätkä turvaudu väkivaltaan? Toisaalta myös ymmärtää samalla se, että kasvattajana voin vain tehdä parhaani. Aivan kaikki ei ole meidänkään käsissämme. Jokainen poika ja tyttö kasvaa omaksi yksilökseen ja tekee omat valintansa elämässä.

    Uskon kuitenkin, että suhtautumalla lähtökohtaisesti positiivisesti kaikkiin sukupuoliin, rotuihin, ihonväreihin, seksuaalisiin suuntautumisiin ym. saamme eniten hyvää aikaa. Ketään syyttelemällä emme pääse pitkälle.

    Hyvää tasa-arvon päivää.

    Vastaa