”Terveiset sinne taivaaseen
Juhlitaan sua taas uudelleen
Eikä unohtaa saa koskaan rakkaitaan”
On kulunut päivälleen kaksi vuotta, kun isäni kuoli. En oikein tiedä, onko aika mennyt nopeasti vai hitaasti? Toisaalta tuntuu olevan ikuisuus kun nähtiin viimeksi, toisaalta muistan kuin eilisen sen puhelun minkä sain veljeltäni, että isä on kuollut.
Ehkä näet meidät jostain
Et ehtinyt nähdä Jasua, ja se harmittaa minua paljon. Olisit ollut haltioissasi tästä pienestä vintiöstä, niin kuin me kaikki olemme. Myöskään et päässyt ainoata tytärtäsi saattamaan alttarille, josta myös kannan surua. Uskon että veljeni hoitaa sen homman kunnialla, tiedän kuitenkin haikeuden olevan läsnä, kun se olisi ollut sinun tehtäväsi.
Ehkä näet meidät jostain, ja näet millainen lapsenlapsesi on. Ehkä saamme sinulta siunauksen avioliitolle, ja toivottavasti olet jossain pilvenpäällä mukana meidän tärkeässä päivässä.
Ehkä näet jostain meidän ostaneen talon, ja kuinka ”menestyksekkäästi” sitä ollaan remontoitu. Sinä rakensit itse useita taloja, ja uskon sinun katsoneen meidän pieleen mennyttä remonttia hieman huvittuneena. Sinusta ja sinun vinkeistä olisi ollut todella paljon apua.
”I still remember
Sat on your shoulders
I was too tired to walk
Laughing together
Spring Sunday weather”
Järketön ikävä
Kaksi vuotta on kulunut, eikä vieläkään ole sen helpompaa. Viikottain, usein päivittäinkin olet mielessä. Nään paljon unia jossa nähdään, ja vielä kerran jutellaan. Haluaisin kuulla äänesi, naurusi, huonot vitsisi. Kaipaisin neuvojasi, ajatuksiasi ja tukeasi. Ennen kuolemaasi uskoin, että elämä jatkuu ja ihminen jää jotenkin elämään jonnekin. Nyt pelkään että niin ei ole.
Pala lapsuutta
Haluaisin hetkeksi lapsuuteen. Vielä yhden päivän viettää kanssasi, olla vielä lapsi. Muistelen paljon sitä kun olin pieni, ja tehtiin reissuja yhdessä.
Kaipaan meidän yhteisiä autoajeluita, ja kun käytiin työmaillasi yhdessä. Ajattelin, että ehkä joskus isona työskentelen kanssasi.
Muistelen lapsuutta onnellisena, mutta suurella haikeudella.
Mulla on todella kova ikävä. Toivon, että sulla on kaikki hyvin. Ja toivon että näät, että meilläkin on kaikki ihan hyvin. Todella kova ikävä, mutta me jatketaan elämää. Toivon ja uskon, että voit olla meistä ylpeitä.
”I wish I could see that you’re okay
Waiting there for me
I wish I could see that you’re okay
Please just let me know
I wish I could see that you’re okay
Smiling back at me
I wish I could see that you’re still here
Watching over me”
Rakastit merta ja purjehtimista. Sanoitkin, että vaikka mikä olisi, merillä pärjäät aina. Toivon, että nyt saat purjehtia sydämesi kyllyydestä.
Rakastan ja kaipaan sinua aina. Olisitpa vielä täällä.
Kyynelsilmin luin tätä, oma isäni kuoli viime kesänä ja tämä meni suoraan kipupisteeseen. Olin myös isän tyttö ja vaikka saimme pitkän, yhteisen elämän (yli 50 vuotta), se tuntuu silti ihan liian lyhyelle. Kauniisti kirjoitit eron ja kaipuun tuskasta, jaan tuon tunteen ja mietin samoja asioita. Voimia suruusi ja aurinkoa kevääsesi ja lohtua ihanista muistoista.
Voi kiitos kauniista viestistä. Ikävä on varmasti sinullakin suuri. Paljon myös sinulle voimia, ja iloa yhteisistä muistoista isäsi kanssa. ❤️
Ikävä ei helpota milloinkaan, haalenee kyllä mutta joka vuosi tiettyyn aikaan se voimistuu😥 Isä kuoli kun olin 12. Siitä on nyt 26v😥
Oon kans huomannut, että tietyt ajat vuodesta pahimpia. Itselle isänpäivän lähestyminen, samoin kevät kun kuolinpäivä lähestyy. Hurjan nuori olit kun menetit isäsi. 😔 Olen pahoillani. ❤️