• Pelko yllätti heti alkuun

    Pelko yllätti heti alkuun

    Yllätyksiä heti alkuun

    Ihmismieli on ihmeellinen ja yllättävä. Olemme tätä vauva asiaa pohtineet monelta kantilta ja miettinyt miten toimia missäkin tilanteessa. On puhuttu mitä sitten, jos erotaan tai jos toinen menehtyy. Oletuksena oli, että jotakin negatiivista luultavasti on tulossa, sitten joskus tulevaisuudessa. Olipa se sitten valvottujen öiden jälkeisen väsymyksen aiheuttamaa kinastelua ja mielen pahoittamista tai raskauskilojen aiheuttama tyytymättömyys omaan kehoon. En kuitenkaan mitenkään osannut odottaa miten oma mieli reagoi tietoon, että on tietoisesti päätetty tehdä lapsi. Uusi ihminen tähän maailmaan.

    Aiemmin viikolla kirjoitin jutun Vauva saa tulla

    Pelko raskaudesta

    Sen kaiken pastellinsävyisen hötön seasta, jossa on ajatuksissa jo valinnut vaippamerkkiä ja sopivia vaunuja, iskeekin pelko. Ennen kuin on mikään oikeastaan edes alkanut. Pelko ihan kaikesta. Pelko raskaudesta. Ja se iski niin yllättäen, että meni melkein viikko ennen kuin itse ymmärsin mistä on kyse. Saati että olisin osannut sen mitenkään ymmärrettävästi kertoa toiselle.

    Välttelin miestäni ja hänen kosketustaan. En halunnut edes nukkua kainalossa. Selitin itselleni ja hänelle käytöstäni sillä, etten ollut tottunut runsaisiin vuotoihin 11 vuotta kierukan kanssa eläneenä. Se ei kuitenkaan selitä miksi en haluaisi halata. Tai suukottaa tai silittää. Tai että hän silittäisi minua. Tuntui siltä, että kuristun.

    Miten tästä selviää?

    Edelleen tuo tunne on olemassa, mutta nyt kun sen tiedostaa voi sitä käsitellä. Yritän ymmärtää syitä sen tulolle ja olemassaololle. Tiedän ettei pelolle ole syytä tässä tilanteessa, jossa nyt elän. Kummankin menneet kokemukset elävät kuitenkin matkassa mukana tiiviisti ja ne on pakko kohdata, jotta niistä pystyy päästämään irti. Suurimpana pelkona taitaa olla se, että teemme tietoisen valinnan yrittää lasta. Tämä on meidän päätöksemme. Vaikka toive lapsesta on suuri, se on silti pelottava. Tieto siitä, että päätös muuttaa taas kaiken tutun, turvallisen ja totutun.

    Mikäli pelko aiheuttaa hankaluutta normaaliin elämään tai pitkittyy, kannattaa etsiä tietoa ja apua. Sitä on helposti saatavilla esimerkiksi mielenterveystalon sivuilta.

    Tiedän kyllä meidän sopeutuvan muuttuvaan tilanteeseen. Pystymme kumpikin hoitamaan lapsen, vaikka yksin. Tiedän myös meillä olevan voimaa käydä asiat läpi yhdessä nyt ja tulevaisuudessa. Ensin ne vaan täytyy tiedostaa. Olivatpa pelkosi isoja tai pieniä, annan niiden tulla tietoisuuteen ja puhu niistä rohkeasti. Pelot ovat jo sinussa ja kun ne kohdataan ne pienenevät, haalistuvat ja loppujen lopuksi katoavat. Onko sinulle noussut pelko raskaudesta, vaikka se olisi miten tarkkaan mietitty?

    Vastaa