• Alan vaihto!

    Paljon tapetilla jo pitkään ollut asia, VARSINKIN hoitajien keskuudessa: alan vaihto. Ja nyt se on konkreettista täälläkin.
    Alan vaihto

    Mitä isona?

    Mietin jo ennen äitiyslomalle jääntiä, että mitä ihmettä alan tekeen isona. Hainkin muutaman kerran ammattikorkeakouluun, huonoin menestyksin. Aika selvää oli, että hoitotyöhön tuskin enää palaisin. Nyt oli mietittävä, että mitä se työ sitten olisi? Ammattikorkeakoulussa hain sosionomiksi ja rakennusinsinööriksi. Myös terveydenhoitajaksi hain, neuvolaan olisin halunnut töihin. Kun nämä ei ottanut tuulta purjeisiin, täytyi pohtia lisää. Oppisopimus? Joku muu koulu? Ilman koulua jonnekin töihin?

    Sitten tein päätöksen: merkonomiksi. Mua on aina kiinnostanut papereiden pyöritys ja itseni haastaminen. Johonkin firmaan sihteeriksi, pankkiin töihin tai esimerkiksi kirjanpito voisi olla mun juttuja. Koulu alkaa nyt kunnolla tällä viikolla, ja katsotaan mistä itsensä sitten loppu puolella opiskeluja löytää. Aika avoin olen vielä kaikelle.

    Uskon ja toivon, että vielä joskus tulee myös korkeakoulututkinto käytyä, mutta vielä ei ole sen aika.

    Miksi alanvaihto?

    Niin, miksi alanvaihto? Moni varmasti tietää ja on lukenut, hoitajien palkat eivät ole parhaimmasta päästä. Myös arvostus meidän työtä kohtaan on aika nollissa. Resurssipula on jäätävä, ja työmäärä kasvaa koska tekijöitä ei ole. Nämä kaikki vaikutti omaan päätökseen, mutta suurin oli vuorotyö. En halua olla pienen lapsen äitinä joulua töissä, tai viikonloppuja kun muulla perheellä on vapaata. Myöskään iltavuorosta aamuvuoroon menemiset ei houkuttele, silloin en juuri Jasua näkisi.

    Kotihoidossa olen työskennellyt pitkään, ja alalta nyt kahdeksan vuoden kokemus. Itse työstä tykkään ja hyvin todennäköistä on, että saatan palatakin hoitotyöhön vielä. Mutta nyt mua tarvitaan enemmän kotona, kuin töissä. Säännölliset työajat tekevät hyvää lapsiarjessa. Ja ”onneksi” hoitoalalla tarvitaan aina työntekijöitä, voi hyvin tehdä keikkaa kun itselle sopii. Edelleen mulla on vakituinen työsuhde, ja palaankin töihin marraskuussa. Opiskelut hoidan töiden ohella. Harjoittelut sitten tietysti täytyy olla opintovapaalla, ihan kaikkeen ei rahkeet riitä.

    Mutta taas saa huomata, että on monta rautaa tulessa. Tänä vuonna varsinkin! Mutta ei muuta kun syksyä ja opiskeluja, töitä ja lapsiarkea kohti!

    Onko muilla alanvaihto mielessä, tai oletko kenties vaihtanut jo? Mielelläni kuulisin kokemuksia!

    Vastaa