Mikä on lapsen vastuu kotitöistä?
Lapsen työ on leikki, kiistatta. Haluan että omatkin pojat saavat nauttia lapsuudestaan, olla lapsia. Mun mielestä se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö kotitöitä voisi upottaa luihin ja ytimiin jo pienestä pitäen. Olen itse laiska siivoaja, tai vähintäänkin boheemi. Ennen 14-vuoden ikää en ollut edes koskenut pesukoneeseen, tiskikonetta olin täyttänyt mutta tuskin laittanut päälle.
Lienkö juuri edes vaihtanut omia petivaatteita? Pyykkääminen tai juuri muutkaan kotityöt eivät todellakaan sujuneet. Melkoinen kontrasti siihen, että 16-vuotiaana olinkin tilanteessa jossa kaikesta olisi pitänyt suoriutua itse – ja eihän siitä alkuun mitään tullutkaan. Kaikki kunnia lapsuudenkodin hommien suhteen mun vanhemmille, tai ehkä ennemmin äidille joka on todellinen siivousfriikki ja hoiti yksin kaiken, mutta nykyään toivon että multa olisi vaadittu osallistumista jo lapsena.
Ei nipotusta.
Ei musta koskaan tule mitään himosiivoajaa, mutta kyllä meillä ihan perussiistiä on. Ei ole tiskivuoria, pölyt pyyhitään, imuri käy kerran päivässä eikä suurempia sotkuja ole. En kuitenkaan jaksa nipottaa pienistä jutuista, elämässä on niin paljon tärkeämpiäkin asioita kuin se, imuroidaanko sohvan alta välttämättä joka viikko. Mutta omasta ympäristöstään on pidettävä tietyissä määrin huolta.
Musta on tärkeää, että lapsetkin osallistuvat siivoamiseen, eikä se rajaudu ainoastaan oman huoneen siivoamiseen. Miksi pitäisi? Tämä on meidän kaikkien koti. Miten paljon helpompaa heidän on pitää omaa ympäristöään siistinä myöhemmin, jos he oppivat siihen jo nyt? Enkä halua että heistä tulee yhtä tallukoita kuin äidistään, joka 16-vuotiaana opetteli pesemään pyykkiä.
Mitä lapsi voi tehdä?
Lasten omat huoneet saattavat toisinaan olla aivan räjähtäneitä, ja leikin tiimellyksessä se onkin ihan ok. Kaikki kuitenkin siivoavat huoneensa täysin itse. Lapset esimerkiksi vaihtavat myös puhtaat petivaatteet sekä imuroivat huoneensa, pyyhkivät pölyt ja pitävät kaapit sekä laatikot siisteinä, kastelevat kukkia, laskuttavat vaatteet, kattavat pöytää, jne. Löysin maikkarin sivuilta tällaisen listan ja totesin että meillä mennään aikalailla tämän mukaan.
Usein lapset auttavat myös ruoan valmistuksessa. Etenkin tiskaaminen sekä pyykkääminen on asia, joka on helpottanut omaa kuormaa todella paljon. Isommilla on pyykkikorit omissa huoneissaan, ja kerran tai kaksi viikossa he pesevät pyykit itsenäisesti – ja hyvin muuten pesevätkin. Ekat kerrat harjoiteltiin yhdessä, sen jälkeen apuna on toiminut pesukoneen ja kuivurin viereen jätetyt ohjeet. Lopuksi he laskuttavat vaatteet omiin kaappeihin.
Ei liikaa vastuuta.
Näin selitettynä määrä voi kuulostaa suurelta, mutta ei se sitä ole, omasta mielestäni ainakaan. Joinan päivinä hommana on vain roskapussin vienti sekä omien lelujen keräys. Pahimmillaan yhdelle päivälle osuu imurointi ja pyykkäys tai tiskaus, eikä aikaa todellakaan kulu kauaa.
Lapsia ei jätetä myöskään yksin suoriutumaan kotitöistä, vaan tarvittaessa olen apuna ja neuvomassa. Ei myöskään ole ollut tai tule olemaan tilannetta, jossa lapsi joutuisi vaikka pyykkäämisen tai tiskihommien vuoksi jättämään väliin lasten leikkejä tai muita kivoja juttuja. Lapset eivät purnaa hommista, eikä niistä tarvitse riidellä paitsi toisinaan oman huoneen järjestelystä.
Hommia ei saa olla liikaa, lapsi ei saa joutua liian suureen vastuuseen kotitöistä ja töiden on oltava ikätason mukaisia. Usein kuulen äitien valittavan, ettei lapsia voi laittaa tekemään kotitöitä, koska niitä ei tehdä kunnolla. Miten ajattelitte, että lapsi koskaan oppii jos ei pienestä pitäen opetella?
Mitä mieltä olet, mikä on lapsen vastuu kotitöistä?
