• You are currently viewing Kriisi on merkki elämänmuutoksen tarpeesta!

    Kriisi on merkki elämänmuutoksen tarpeesta!

    Tänään tuli 4 viikkoa töissä täyteen. On ollut melkoinen muutos siirtyä takaisin matkailukeskuksen alueelle kokopäivätyöhön, uudelle uralle, sesonkiin, ahkerasti opettelemaan paljon uutta. Siihen päälle lista asioista, joita pitäisi tehdä. Mutta olen hirveän ylpeä tästä, ja tiedätkö miksi? Minä uskalsin. Olen rohkea. Jos nyt pohdit, miksi jaan tämän kipeän tarinan Sinulle, niin siksi, että olet voinut, saatat nyt olla, tai saatat joutua tilanteeseen, jossa koet tarvetta vertaistukeen. Kriisi on merkki elämänmuutoksen tarpeesta!

    Mikä urakriisi?

    Tämä kaikki alkoi, kun jäin pois uralta, johon olin sopeutunut. Takana on pätkätöitä, ja aikoja jolloin purskutti täysillä uraa ja elämää eteenpäin. Sitten tulikin yllättäen urakriisi, ajanjakso, jolloin tuntui, etten pysty mihinkään, enkä ole mitään. Toivonkin ehdin jo heittää pois ja päätin etten ainakaan hae myynnin tai matkailualan työpaikkoja. Enhän minä edes osaa, vaikka lukenutkin olen ja juuri näitä työkseni tehnyt! Minulla ei ollut vakituista uraa, ei pientä lasta, että voisin jäädä kotiin, enkä edes tiennyt mitä tekisin, vaikka ammattejakin ehti kasaantua, kun oli kiire suorittaa elämää, uraa ja kasvaa. Vietin useamman vuoden lähinnä kotona, etsien suuntaani elämässä. Tunsin jo seinien rakentuvan ympärille, joten pidin itseni aktiivisena järjestötyössä, sekä pätkätöissä. 

    Miksi vaadimme aina itseltä eniten?

    Väsytin itseni jatkuvasti yrittämällä olla paras versio itsestäni, mikä tarkoitti sitä, etten sitä voinut olla. Ei:n sanominen tuntui olevan minulle mahdotonta, vieläkin haaste. Sain arvostusta siitä, mitä tein enemmän kuin siitä mitä olin. Yllättäen tunsin tarvetta pyristellä kaikista rooleista irti. Asiat, joiden luulin antavan minulle iloa, söikin minua sisältä. Tittelit, roolit, työpaikat, virat. Kaikki olivatkin toisarvoisia siinä vaiheessa, kun ymmärsin, että olin hakenut vain kunnianhimoa ja arvostusta, suorittamalla elämää. Sisäinen lapseni kaipasi vain hyväksyntää, ja haki sitä kaikkialta. Jokaisesta. Kun ymmärsin antaa sille hoivaa ja aikaa, peräti kaksi hurjaa vuotta etsien omaa suuntaa, ymmärsin saavani sitä omana itsenäni varsinkin kotoa ja hyvien ystävien luota, jotka eivät välittäneet titteleistäni.

    Annoin itselleni armoa ja aikaa, ensimmäistä kertaa. Eräs rouva sanoi minulle, että voisin vaikka ajatella, että olen kerrankin kotona ottamassa lapset vastaan koulusta. Niinhän minä nyt olin, tosiaankin. Vaikka lapset jo isoja ovatkin, heidän arki tuo mukanaan erilaisia aikatauluja ja haasteita.

    Kriisi on merkki elämänmuutoksen tarpeesta!

    Kaiken epätoivon jälkeen, uskaltauduin hakemaan erilaisia töitä. Tulin valituksi moneen hienoon haastatteluun. Minulla on kolme ammattia, ja hain jokaisen suomia paikkoja. Yllätyin toden teolla, sain kutsun jokaiseen haastatteluun. Päätin ensimmäisessä haastattelussa antaa itsestäni julki enemmän kuin koskaan. Mitä jos minusta ei tykätä? No en ainakaan päätyisi väärään paikkaan. Ilmeisesti persoonani iski johonkin, sillä sain paikan! Uskaltauduin tarttumaan uudestaan toisenlaiselle uralle, aloittamaan vuoden 2022 sesonkityössä majoitusalalla, Rukalla. Kaupan alaan ja säännöllisiin työaikoihin tottunut nainen, päätti mennä vuorotyötä kokeilemaan. Ja tässä sitä nyt ollaan, väsyneenä, mutta ylpeänä ja onnellisena.

    Miksi sitä olikaan pitänyt omaa arvoaan laskea vuosia? Pitikö tällä lailla käydä juuri siksi, kenties kohtalon työstä, että oppisin elämästä usean opin näiden vuosien aikana.

    Viestini sinulle on; Menitpä kuinka matalalla tällä hetkellä, niin aina, AINA kaikella on tarkoitus ja edessä on paremmat ajat! Valoa päiviisi!Nyt menen saunaan, pakkanen estää hyppäämään altaaseen, hiljaisuuteen. IG:ssä sinulle helppo keino palautua ja lievittää stressiä kiireen keskellä,  testasin eilen.

    Vastaa