• You are currently viewing Lapsen painajaiset ja kauhukohtaukset

    Lapsen painajaiset ja kauhukohtaukset

    Vielä en osaa Lupusta sanoa, mutta Tupu ja Hupu heistä nämä painajaiset tulleet tutuksi. Painajaisia näkee varmasti jokainen elämänsä aikana, niin lapset kuin aikuisetkin. Vaikka tiedän kyllä monia lapsia, kun nukkuvat hyvin vauvasta saakka, eikä painajaiset juuri ole vaivanneet tai muutenkaan yöheräilyt.

    Meillä molemmat isommista pojista ovat nukkuneet vauvana todella huonosti, ensin oli koliikki ja siitä jäi huonoja nukkumis rutiineita. Näitä korjailtiin lempeästi unikoululla. Tupulla oli jossain kohtaa sellainen vaihe kun hän heräsi jatkuvasti yöllä painajaisiin. Sitä vaihetta jatkui varmaan kuukauden, mutta loppui kyllä onneksi itsestään. Muutama kauhukohtaus mahtui tähän mukaan. Hupulla tämä onkin jatkunut sitten pidempään. Painajaisten aikana ei tietenkään pidetty unikouluja.

    Hupun painajaiset

    Hupulla painajaiset alkoivat viime kesänä. Eli aika pitkään ovat siis jatkuneet, mutta tähän väliin mahtuu kyllä hyviäkin jaksoja. Myös meidän elämässä on tapahtunut muutoksia mitkä varmasti vaikuttavat painajaisiin. Mm. vauvan syntymä, minun viikon sairaalassa olo, läheisen kuolema ja tietysti korona, läheisten vähäinen näkeminen.

    Hän herää yleensä kerran yössä itkemään. Herätellään hänet kunnolla ja käydään pissalla tai juomassa vähän vettä, että havahtuu painajaisesta ja olisi taas turvallinen olo mennä nukkumaan. Joskus tulee viereen, mutta meillä tulee siinä kohtaa todella ahdasta niin pyritään siihen, että kun on rauhoittunut mennään omaan sänkyyn.

    Painajaisten aiheet ovat vaihdelleet aika laajalti. Joskus oli susia, joskus karhuja jne. Ennen pappan kuolemaa näiden kanssa pärjättiin ja odottelin, että ne loppuisivat. Koska unikouluja en halua pitää lapselle ketä pelkää. Mutta tämän läheisen ihmisen pois menon jälkeen tuntuu, että ne vain pahenivat.

    Asiaa ollaan monesti käsitelty ja olemme kyselleet ohjeita ja neuvoja tilanteeseen jopa terveydenhuollon ammattilaiselta. Jokainen on sitä mieltä, että Hupu on niin pieni ja pappa oli hänelle äärettömän isossa roolissa elämässä, niin kuluu aikaa, että pienen mieli ymmärtää ja hyväksyy sen. Joten jatkamme rauhoittelun kanssa samaan malliin ja odottelemme, että tilanne rauhoittuu. Emmekä tee tästä hänelle liian iso asiaa tai käsittele kuolemaa koko aikaa vain, jos hän sen itse puheeksi ottaa.

    Kauhukohtaukset

    Näitä tullut Hupulle muutamia kertoja syksyn aikana. Näissä tilanteissa Hupu ”herää” huutamaan niin, ettei häneen saa mitään kontaktia. Hän on ihan kauhusta jäykkänä ja monesti alkaa potkimaan ja huitomaan.

    Näissä tilanteissa olemme laittaneet valon päälle, herättäneet kunnolla. Pidämme kunnolla tiukasti sylissä, ettei pääse satuttamaan itseään. Rauhoittuu tähän kyllä kun huomaa, että on turvassa ja olemme lähellä. Hoen yleensä samaa lausetta ja hieman heijaan, että kaikki on hyvin äiti on tässä.

    Onneksi nämä ovat loppuneet (nytkun sen kirjoitti niin varmasti alkaa uudelleen). Mutta kyllä ne pelästyttivät meidät ekoilla kerroilla. Tupulla nämä eivät olleet läheskään näin voimakkaita kuin Hupulla. He ovat kyllä toisaalta ihan eri luontoisetkin. Tupu on niin rauhallinen, herkkä ja menevä. Ja Hupu taas räväkkä, äkkipikainen ja dramaattinen.

    Yllättävä käänne

    Olemme käyneet myös Hupun kanssa lääkärissä näiden suhteen, koska ajattelin, että jos painajaiset johtuvat osaksi kovista allergia oireista ja kipeistä jaksoista. Tämä osittain pitikin paikkansa. Mutta saimme myös uuden asian tietää mitä pahat allergia oireet, pitkään jatkuneet kipuilut asian suhteen ovat tehneet pienen pojan keholle. Kerroin vähän niistä aikaisemmassa postauksessa Allergia lapsi ja pelossa eläminen.

    Hupun keho on ilmeisesti asettanut itsensä hätätilaan ja tämän takia aistit ovat herkistyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että yöt ovat vaikeita jo senkin takia, että Hupu käy ylikierroksilla ja havahtuu pieneenkin ääneen/pehmolelun nirhaumaan yms. Samoin pelkää niin paljon uusia reaktioita, että sekin tehnyt pelkotiloja pahemmaksi.

    Näitä aletaan pikkuhiljaa purkamaan ja saadaan pienelle taas hyvät yöunet ja turvallinen olo allergioiden suhteen. Ja tällä tavalla kuulemma aistiyliherkkyyskin poistuu pikkuhiljaa.

    Mitä tehdä painajaisille?

    Tähän en tiedä itsekkään oikeaa vastausta, koska jokainen lapsi on erilainen ja jokaiselle toimii eri asiat. Lapsella tulee myös erilaisia vaiheita, maailman kuva laajenee, elämässä tapahtuu muutoksia ja näihin kaikkiin emme voi itse vaikuttaa. Mutta näitä asioita olemme me kokeilleet ja tehneet:

    • Kävimme lääkärissä selvittämässä onko kaikki hyvin, kun painajaiset jatkuivat pidempään.
    • Pidämme kiinni rutiinista.
    • Pidämme kiinni ruokailuajoista ja siitä, että lapsi saa kunnon kotiruokaa joka päivä.
    • Katsomme aamu ja iltapäivä pikku kakkosen, sen enempää ruutuaikaa ei ole. Elokuva päivinä joku kaikille sopiva elokuva tai sitten pelihetkenä meillä ovat saaneet pelata ryhmähauta ja super mario pelejä. Näitä ei tietenkään joka päivä ja pyrimme pitämään kiinni sovituista pelipäivistä (kerran tai kaksi viikossa 20min kerta) Poikkeuspäivät ovat erikseen.
    • Iltarutiinit pysyvät samana.
    • Joka ilta on halipusut ja kirja tai laulut.
    • Ilta rauhoitetaan.
    • Päivän aikana kaikki kolme lasta saavat tarpeeksi syliä ja huomiota.
    • Yövalo
    • Käymme läpi iltaisin päivän puuhat, mikä oli kivointa ja mikä oli tylsää.
    • Jäähypenkki ei ole oma sänky tai ole lastenhuoneessa, että huone ja sänky pysyy kivana paikkana, jos pitää jäähyillä.

    Mites muilla onko teillä jotain konsteja saada painajaiset loppumaan?

    Kommentit

    1. Vivian

      Ihana kun puhut näistä! Itse aina säikähtänyt pojan painajaisia, mutta rauhoittavaa kuulla että emme ole ainoita. ❤️Jatka samaan malliin

      1. poikienaidit-sanni

        Kiitos❤ Vaikka meilläkin jatkunut näitä kauan jo niin silti säikähdän joka kerta. Toivottavasti teilläkin iän myötä ne helpottavat❤

    Vastaa