• You are currently viewing 31 päivää ilman sokeria – sain vaakalukemaakin enemmän

    31 päivää ilman sokeria – sain vaakalukemaakin enemmän

    Päätin haastaa itseni olemaan koko tammikuun ajan ilman sokeria. Se oli päätös, joka todella kannatti!

    Mutta miksi edes päädyin moiseen haasteeseen? Ja millaisesta tilanteesta liikkeelle lähdettiin?

    Lue blogini: ”Sokeriton tammikuu – kuka on mukana?”

    Tässä blogissa kerron omista henkilökohtaisista kokemuksistani ollessani 31 päivää ilman sokeria. Jokaisen samanmoisen tempauksen tehneen matka on varmasti erilainen ja jokainen meistä myös reagoi sokerittomuuteen eri tavoin. Toisille sokeriton kuukausi sopii ja toiselle se ei taas sovi ollenkaan.

    Tämä blogi ei ole siis kannustuspuhe sokerittoman kuukauden kokeilemiseen tai sokerittomaan elämään, vaan oman henkilökohtaisen kokemukseni jakaminen siitä, miten sokeriton kuukausi vaikutti juuri minuun.

     

    Alku aina vaikein

    Voin rehellisesti sanoa, että haasteen ensimmäiset päivät olivat ne kaikkein vaikeimmat. Makeannälkä oli melkoinen ja ylipäätään näläntunne! Olin kiukkuinen ja ärtyisä. Ja väsynyt. Tunsin oloni kaikin puolin heikoksi ja voimattomaksi.

    Oli myös ihan mälsä tunne elää ilman pullaa. Näin pullahiirenä siis.

    Olin varmasti myös oikein mainiota seuraa nuo ensimmäiset päivät miehenikin mielestä. Melkoinen ampiaispesä ja pistin herkässä! Onneksi tuo kurja ja haastava vaihe kesti lopulta vain nuo muutamat ensimmäiset päivät. Viikon kuluttua haasteen aloituksesta, ärtymys, väsymys ja voimattomuuden tunteet olivat kaikki tipotiessään.

     

    Miten kävi painon?

    Painolukema on usein se ihmisiä kovasti kiinnostava juttu. Myönnettäköön, että minuakin tuo lopullinen vaakalukema jännitti, sillä astuin vaa’alle vasta tammikuun viimeisenä päivänä – ensimmäisen ja ainoan kerran haasteen alussa tehdyn alkupunnituksen jälkeen.

    Tavoitteenani oli tiputtaa hurjat neljä kiloa. Nuo neljä kiloa olivat siis kertyneet minulle joulukuun aikana melko ahkeran jouluherkuttelun seurauksena. Ajattelin, että koska kilot olivat nopeasti tulleet, äkkiä ne myös lähtisivät. Siinä olin väärässä.

    Vaikka olinkin elänyt ilman sokeria kaikki 31 päivää, painoa minulla oli lähtenyt ”vain” reipas kolmisen kiloa. Jäin painolukeman osalta siis alle itselleni asettaman tavoitteen.

    Olen silti tyytyväinen tuohon lukemaan, sillä en missään vaiheessa haasteen aikana pyrkinyt varsinaisesti laihduttamaan. Söin ihan tavallista ruokaa, tavallisen verran ja nälkää näkemättä. Ja siitäkin huolimatta, selkeää muutosta oli painolukemankin osalta tapahtunut.

     

    Nämä muutokset olivat merkittävimmät

    Tärkeimmät muutokset, mitä minulle kuukauden aikana tapahtui, olivat muutokset kehossa ja mielessä.

    Ensinnäkin, ensimmäisen viikon jälkeen minulla alkoi yhtäkkiä olemaan ihan valtava määrä energiaa! Tietynlainen raskaudentunne ja väsymys oli tipotiessään. Minusta kuoriutuikin melkoinen tehopakkaus!

    Kaiken kukkuraksi huomasin mielialanikin olevan huomattavasti aiempaa pirteämpi. Jotenkin se sokerittoman ruokavalion aiheuttama keveyden tunne levisi kaikkialle – kroppaa ja päätä myöten. Ja se on melkoisen ihana tunne!

    Sokerinhimokin oli ensimmäisen viikon jälkeen hellittänyt ja pian sokeripitoisia ruokia en himoinnut enää laisinkaan. Ruokaa ei ylipäätään tullut samalla lailla mietittyä. Söin, kun oli nälkä. Ja söin riittävästi, hyvin ja terveellisesti.

    Niin, ja jos joku miettii, että söinkö edes hedelmiä ja marjoja haasteen aikana, niin söin kyllä. Söin myös ruisleipää ja kaurapuuroa. Mutta esimerkiksi jogurtteja, joissa on lisättyä sokeria, en syönyt. Selvää tietenkin on, että minkäänlaista pullaa, keksejä tai virvoitusjuomia en tammikuun aikana käyttänyt.

     

    Tämän haaste opetti

    Kun elin kuukauden ajan ilman sokeria, huomasin, että aloin kuulemaan paljon herkemmällä korvalla kehon ja mielen minulle antamia viestejä. Aloin huomaamaan, minkälaiset ruokarytmit ja ateriat päivän aikana ovat minulle hyväksi.

    Projektin aikana huomasin esimerkiksi sen, että minulle sopii parhaiten kevyt iltapala, jota en saa myöskään syödä liian myöhään. Aamulla olo oli nimittäin aina tätä toimintatapaa toteuttaessani huomattavasti kevyempi ja energisempi. Pääkoppakin tuntui pelittävän jollain tapaa selkeämmin.

    Haasteen aikana huomasin myös, että kehoni tuntuu kaipaavan pidempiaikaista palautumista ruokailujen välillä. Kolme ateriaa päivässä tuntui olevan kaikkein mielekkäin sekä keholle että mielelleni.

    Kokemusteni myötä olenkin yhä vakuuttuneempi siitä, että oikeanlainen ruokavalio ja ruokarytmi ovat äärimmäisen merkittävä osa ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.

    Itse olen yhä matkalla. Etsimässä sitä, millainen ruokarytmi ja ruokavalio tukevat ja edistävät juuri minun hyvinvointiani parhaiten. Se on kuitenkin jo selvää, että vanhaan ei ole paluuta. Olen oppinut itsestäni, psyykkeestäni ja kehostani kuukauden aikana niin paljon. Se, mitä suuhunsa laittaa, sillä todellakin on väliä.

    Jatkossa kuulostelenkin omaa hyvinvointiani suhteessa syömääni ruokaan ja ruokarytmiin aiempaa tarkemmalla korvalla.

     

    Jatkuuko sokeriton elämä?

    Jatkossa en aio elää ilman sokeria, sillä siihen en rehellisesti pystyisi. Tai jos ollaan todella rehellisiä, en haluaisi. Sillä haluan elämässäni myös nauttia herkuista. Syödä laskiaisena laskiaispullaa ja juhlistaa ystävänpäivää leivoskahveilla.

    Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että mitä vähemmän ruokavaliossani on lisättyä sokeria, sen paremmin voin.

    Mahdollisimman puhdas, monipuolinen ravinto ja liikunta sekä levollinen ja riittävä uni – siinäpä onkin jo reseptin ainekset hyvään oloon ja hyvinvointiin! Ja siihen minä tulevaisuudessa tähtään. Mutta en kuitenkaan hampaat irvessä ja hiki hatussa – vaan lempeydellä ja armollisuudella.

    Onko sinulla kokemusta sokerittomasta kuukaudesta tai kuuluuko sokeri ruokavalioosi ylipäätään ollenkaan? Millaisia kokemuksia sinulla on sokerittomasta ruokavaliosta? Millainen vointisi on ollut?

    Vauhtipojan ja Villasukan löydät myös Instagramista.

    Vastaa