• You are currently viewing Tällaista on olla isoveli

    Tällaista on olla isoveli

    Aina isoveljeksi tuleminen ei ole helppoa. Esikoinen kerkesi olemaan 12 vuotta perheen ainoa lapsi. Ja suurimman osan siitä olimme vielä kaksin. Kaksin ollessa huomiostani ei ollut kilpailemassa lapsen kanssa kukaan. Edes mies. Siihen nyt en ota tässä kantaa onko se hyvä vai huono.

    Lue myös: Täysimetys vastaan korvike! Vai onko sillä väliä?

    Esikoiselta kysytään lähes joka kerta, kun jossain perheen kesken liikutaan, että millastas se nyt sit on olla isoveli? Tai onko kiva kun on saanu pikkuveljen. Harvoin vastaa mitään sen enempää, yleisimmin vastaus on sen olevan ihan ok. Tänään kuitenkin kysyjässä jokin sai esikoisen vastaamaan pidemmin. 

    Millaista on olla isoveli?

    Hän kertoi että suurimman osan aikaa kaikki on yhtä hyvin kuin ennenkin ja loput on kamalampaa. Ymmärrän häntä hyvin. Ei se ole helppoa kun yhtäkkiä joku muu saa sen kaiken huomion jonka aiemmin on saanut itse. Joku muu on se jota kaikki ihastelee ja josta puhutaan. Joku muu on se jota autetaan ja jolla on tietyllä tapaa oikeus keskeyttää asioita. Esikoinen on kuitenkin jo niin iso että häneltä vaaditaan tiettyjä asioita joita vauvalta ei voi vaatia. 

    Lue myös: Hoitopöydällä tarvittavat varusteet

    Tämä ei missään nimessä tarkoita että esikoinen olisi huono isoveli. Päinvastoin. Hän menee omatoimisesti takapenkille vaikka eteenkin pääsisi, jos vauva sattuukin tarvitsemaan jotain matkan aikana. Hän lohduttaa kun pienemmällä on paha mieli, hän laulaa, lukee ja heiluttaa helistintä. Kirjat hän tosiaan lukee kannesta kanteen. Viivakoodin numerosarjaa myöden. Hän työntää vaunuja ja leikkii piilosta. Uusimpana juttuna hän on syöttänyt vauvalle ensimmäisiä maisteluannoksia soseista.

    Ennen vauvan syntymää esikoinen odotti että pääsee opettamaan pikkuveljelle miten leikitään. Ehkä se isoveljenä olo muuttuu vielä paremmaksi kunhan vauva vähän kasvaa

    Vastaa