Tiedättekö mitä todella kaipaan? Työyhteisöä.
Mä oon ollut yrittäjä yli 5 vuotta ja koko sen ajan olen tehnyt töitä kotona. Oon nauttinut tästä ajasta tosi paljon, on ollut ihanaa pystyä olemaan lasten kanssa kun he on olleet pieniä, niin ettei tulotasosta ole tarvinnut kuitenkaan tinkiä.
Nyt huomaan silti jo kaipaavani työyhteisöä, minä kun kökin täällä kotona aika yksin kaiket päivät. Pojat jo menee omia menojaan.
Syksyllä aloitan koulun, mutta alkavat opiskelut ei paljoa auta tähän tunteeseen, sillä kyseessä on etäopiskelu.
Mitä tekisin tälle ongelmalle?
Olen kipuillut näiden yrittäjyysjuttujen kanssa tässä jo pitkään, jauhan näitä varmasti monen mielestä jo kyllästymiseen asti. SORI. Mutta olen taas saanut uusia oivalluksia ja haluan jakaa ne teillekin tai ainakin kirjoittaa auki ne itselleni.
Uusi työ missä olisin taas tekemississä somen kanssa ei tule nyt kyseeseen. Siinä hyppäisin vain samoihin hommiin, mutta uuteen paikkaan. Todennäköisesti huonommalla palkalla. Ja koska nimenomaan some on yksi osa työtäni mikä minua väsyttää, niin ratkaisun on oltava joku muu.
Lue myös: Ammattibloggaajaksi vuodessa -minä tein sen
1. Mietin, että mitä jos lähtisinkin aivan erilaiseen työhön? Mitä jos täyttäisin yrittäjyyttäni osa-aikaisella työllä, jossain hyvin ”tavallisessa” työssä, mistä saisin sen kaipaamani työyhteisön rinnalleni.
2. Yksi vaihtoehto olisi myös lähteä yrittäjäksi ihan uudelle alalle, jollekin missä saisin myös työyhteisön rinnalleni. Mikä se voisi olla?
Vaihtoehtoja on aika paljon ja näiden välillä tässä nyt pallottelen. Kun menen kouluun, niin siinä varmasti saan jotain oivalluksia aikaiseksi siitä mikä minulle olisi nyt paras ratkaisu.
Mitä kaipaan työyhteisössä?
Kun jäin tavallisista töistä pois, niin silloin omalla tavallaan nautin siitä, että pääsin pois työyhteisöstä. Monessa työpaikassa on omituista draamailua ja en kaivannut sellaista lainkaan. (Vaikka pakko myöntää, että viimeisessä työpaikassani oli omassa työpisteessäni tosi kiva porukka.)
Yrittäjäksi en olisi voinut ryhtyä yksin. Tarvitsin työkaverin ja siksi lähdin yrittäjäksi toisen ihmisen kanssa. Meillä on siinä mielessä kiva tiimi Poikien Äideissäkin, että yksin tätä hommaa ei tarvitse henkisellä tasolla tehdä, vaikka fyysisesti paljon yksin onkin.
(Nyt muuten saatiin uusia tosi kivoja tyyppejä meidän tiimiin mukaan. Oon tosi innoissani siitä, että he vaikuttavat just sellaisilta tyypeiltä jotka antaa teille yhteisön jäsenillekin varmasti paljon kiinnostavaa seurattavaa. Itse ainakin odotan innolla, että pääsen lukemaan heidän juttuja. Uudet bloggaajat esitellään varmasti teille jo pian!)
Kaipaan fyysisessä työyhteisössä kuitenkin eniten yhteisiä kahvihetkiä, lounaita ja työpäivän jälkeisiä hetkiä terassilla. Kaipaan nauramista työpäivän aikana, kaipaan aikuista seuraa ja hyviä keskusteluja.
Ehkä vielä joskus….
Mites te muut yrittäjät? Erityisesti te, jotka ootte olleet jo pitkään yrittäjänä ja teillä on pieni yritys missä ei ole työkavereita. Kaipaatteko työyhteisöä?
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Kuvauskeikat ja tapahtumat on työni suola ja sokeri, silloin näen ihmisiä.
