• Olen lasteni kanssa 3 viikossa 5 päivää

    Otsikko kuulostaa hurjalta, kun asian ilmaisee noin. Totuus se kuitenkin on, meneillään olevan ja kahden seuraavan viikon aikana olen lasteni kanssa vain viisi päivää. Toki meillä on lähtökohtaisesti muutenkin viikko-viikko-rytmi. Kahdessa kodissa asuminen ei ole lapsillemme kuitenkaan enää päiväkoti-iän jälkeen ollut niin tarkkaa. Vaihtopäivät saattavat viivästyä päivällä tai parilla tuon tuostakin. Syynä viivästymisille on usein jonkun aikuisen tarve joustolle, kuten työreissut tai vastaavat. Lapset myös saattavat itse jo pyytää olla toisessa kodissa pidempään tai lähteä sinne aikaisemmin. Päiviä ei tule niin tarkkaan tuijotettua siitäkään syystä, että kaikki asumme samassa kaupungissa ja näemme usein lapsia myös toisten viikoilla. Meillä oikeastaan on harvoin täysin lapsettomia päiviä edes niin sanotulla lapsettomalla viikollamme.

    Lue myös: Suurperheen viikon ruokalista, paljonko kului rahaa?

    Lue myös: Olen kateellinen ydinperheille

    JOUSTAMINEN

    Nyt on siis meneillään muutenkin lapseton viikkomme. Olemme loppuviikosta lisäksi reissussa, joten edes viikonlopun lasten jääkiekkopelejä emme hoida kuten yleensä. Ensi viikolla lapset ovat meillä taas normaalisti, mutta meillä sattui sinnekin reissun ajankohta eikä sitä ole mahdollista siirtää. Piti valita, säädämmekö lasten hoidon vai jätämmekö matkan välistä. Yleensä jätämme välistä. Vuodenvaihteen aika oli kuitenkin meillä vähän raskasta ja negatiivista, joten päätimme lopulta kallistua säädön puolelle. Säätöhän sinänsä oli jälleen suhteellisen helppoa, koska meidän molempien entiset puolisot suostuivat ottamaan lapset pari päivää aikaisemmin luokseen. Näin painottamani joustaminen uusperheessä toimii. Puolin ja toisin, myös me joustamme toisten kotien tarpeiden mukaan aina, kun voimme.

    Reissusta palaamme suoraan taas omalle lapsettomalle viikollemme ja siellä on jälleen tiedossa loppuviikon aikuisten ohjelmaa. Jos en ennen tuon viikon matkaa näe lapsia, tulee tosiaan kolmen viikon ajalle vain viisi päivää aikaa heidän kanssaan. En voi varmaksi tätä ennustaa, koska voi hyvin olla, että jossain kohtaa joku lapsista myös piipahtaa meillä ja voi olla yötäkin.

    LASTEN HOITOON LAITTAMINEN OMALLA VIIKOLLA

    Oma mielipiteeni viikko-viikko-elämässä on se, että lapsia ei laiteta hoitoon silloin, kun on oma lapsiviikko. En tietenkään tuomitse ketään, joka näin säännöllisesti tekee. Itse en vain pysty siihen ja se on periaatteeni. Jos oman lapsen kanssa on vain joka toisen viikon, kyllä silloin voi itse touhuta ja olla heidän kanssaan. Ymmärrän kuitenkin, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta erilaisista syistä, tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Meillä on siis lapset erittäin harvoin hoidossa meidän viikollamme. Jos jonkin arvion heitän niin ehkä kerran, maksimissaan kaksi kertaa vuodessa.

    Kun lapset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, on alkanut myös lisääntyä kavereilla yökyläily. Tämä on myös vähän kaksipiippuinen asia, kun ei niitä raskisi antaa muualle, mutta kuuluuhan se nyt tuon ikäisten lasten perusjuttuihin päästä kavereille yöksi. Toinen asia on se, jos omalle lapsiviikolle sattuu jotain tärkeää, kuten vaikka hyvän ystävän häät tai vastaavaa. Pakkohan lapsen hoito on silloin järjestää, vaikka yhteinen aika lasten kanssa on kortilla.

    PÄIVIEN VAIHTO TOISEN KODIN KANSSA

    Jos jousto toisen kodin kanssa sujuu, voi tietysti halutessaan järjestää niin, että yhdessäolo päiviä ottaa toisen viikolta tilalle. Mekin on joskus säädetty paljonkin niin, että vaihdettiin viikonloppuja päikseen. Siinä meinaa vaan usein kestää yllättävän kauan aikaa saada oikea viikko-viikko-rytmi takaisin kohdalleen ja jossain vaiheessa sen takaisin saamiseksi on kuitenkin jommankumman vanhemman oltava hieman pidempään erossa lapsista.

    Muistan joskus, että meillä meni miehen lasten rytmi pahasti pieleen kesällä ja sen korjaamisessa takaisin raiteilleen meni pitkälle syksyyn. Tuolloin lasten ollessa pienempiä, totesimme kaikki yhteisymmärryksessä, että ei enää vaihdella niin paljon päiviä keskenään, koska lapset selkeästi tarvitsivat rutiinia ja pysyvämpää rytmiä arkeensa. Jos eroperheessä ei kummallakaan vanhemmalla ole uusia puolisoita ja perheitä, on tällainen säätäminen toki helpompaa ja voi toimiakin. Meillä säätämiset vaikuttavat kuitenkin itsemme ja lastemme lisäksi myös molempien eksien ja heidän uusien puolisoiden elämään, ja jopa heidän uusien puolisoiden lasten kautta heidänkin eksien elämään. Ja niin edelleen, ketju voi olla aika pitkä 😀 Parempi siis pysyä kaavassa.

    VANHEMMUUDEN ARVOSTELEMINEN

    Veikkaan, että nykyään jokainen on törmännyt tähän. Vanhemmuuden vaatimuksiin ja sitä myötä toisten arvosteluun. Arvelisin myös, että lähes jokainen on itsekin tähän sortunut. Minä ainakin olen. Olen päivitellyt ja ihmetellyt, miten joku laittaa jatkuvasti lapsiaan hoitoon ja varsinkin, jos elää viikko-viikko-arkea lastensa kanssa. Kaiken päivittelyn keskellä olen koko ajan tiennyt, että tämä on typerää. Nostaa omaa vanhemmuuttaan jalustalle laskemalla toisen arvoa. Ehkä tässä tärkeintä on kuitenkin se, että ymmärtää asian typeryyden.

    Me nyt poikkeuksellisesti annamme lapset toisiin koteihin omalla viikollamme aikaisemmin. Tuntuu kuitenkin, että tässä kohtaa se tulee tekemään hyvää ja tuo lapsillekin sitä kautta hyvää. Yritetään kaikki muistaa olla arvostelematta toisiamme, varsinkaan äitiydessä tai ylipäänsä vanhemmuudessa. Tarpeeksi vaikea laji muutenkin.

    All good ja kivaa loppuviikkoa sulle, kiitos kun luit.

    <3 Susanna

    Vastaa