Kotiuduttiin juuri Lanzarotelta, missä oltiin miehen, poikien ja anopin kanssa viikon ajan. Oon itse matkustanut paljon ja miehen kanssa kahdestaankin pari kertaa. Koko perheen kanssa ollaan käyty autolla Ruotsissa muta ei sen suurempia reissuja ole kumpikaan meidän pojista vielä päässyt kokemaan. Ennen matkaa yritin kovasti etsiä niitä kuuluisia “vinkki vitosia” lasten kanssa ulkomailla olemiseen ja matkustamiseen. Löysin erilaisia vinkkejä ja kerron tässä mitkä oli meillä toimivia ja mitä suosittelen muille.
Meidän vinkit matkustettaessa lasten kanssa ulkomailla
Asenne
Uskon, että oma asenne ratkaisee paljon. Juteltiin ennen matkaa esikoisen kanssa siitä, että mitä on tärkeintä pakata matkalle mukaan ja totesimme yhdessä sen olevan iloinen mieli. Pitkin matkaa otettiin asia aina puheeksi jos kiukku rupesi nostamaan päätään. Itse päätin ennen reissua, että tuli mitä tahansa niin kaikesta selvitään. No, viikko ennen lähtöä oli varattu lääkäri poikien korvien tarkastusta varten (korvatulehdusten jälkeen) ja lääkäri katsoi niiden olevan kunnossa ja antoi luvan lentämiselle. Pari päivää tästä rupesi Olavi valittamaan yöllä korvakipua. Korvatulehdushan se, antibiotit ja lääkäri tsekkasi korvan ennen lähtöä ja antoi luvan mennä. Lanzarotelle laskeutuessa meitä aikuisia rupesi sattumaan korviin (itselleni ei ennen ole näin lentäessä käynyt) ja miehen kanssa käytiin sitten lääkärissä. Hänellä molemmissa korvissa tulehdus. Seuraavana päivänä pojille puhkesi silmätulehdus. Nämäkin kaiki hoitui näppärästi ja kaikesta huolimatta meillä oli kaikilla mukava loma.
Jousta
Kotona olen tarkka meidän rutiineista ja siitä, että nukkuun mennään tiettyyn aikaan ja Aleksanteri nukkuu päiväunet tiettyyn aikaan ja syö tiettyyn aikaan. Reissussa päätin unohtaa tämän, koska minulle itselleni se tarkottaisi muuten järkytävää suunnitelua ja matkakumppaneiden hermojen menetyksiä minun kellottaessa päivää. Annoimme Aleksanterin nukkua reisussa sillon kuin väsytti (koitin silti ajan pitää suurinpiirtein samoina mihin hän on kotona tottunut). Olavi ei enää kotona nuku päiväunia mutta reissussa nukkui joka päivä, välillä aika myöhäänkin. Nukkumaan molemmat pojat menivät noin tuntia myöhemmin mitä kotona. Olavi katseli myös ruutua lentokoneessa enemmän mitä normaalisti kattelisi ja söi herkkuja enemmän mitä kotona söisi.
Olavi on myös yleisesti ottaen hyvä syömään. Reissussa sai syödä ranskalaisia ja pizzaa eikä ollut niin tarkkaa. Söi toki muutakin ja jopa maistoi mustekalaa. Aleksanterille meillä oli mukana omia ruokia joita hän ei kuitenkaan syönyt niin usein mitä kotona söi.
Ennakoi
Pelkään itse lentämistä ja se aiheuttaa mulla aina pitkän aikaa ennen lähtöä ahdistusta. Nyt löysin nettisivun josta näkee etukäteen millainen lento on turbulenssin puolesta tulossa. Flightradar sivuston tiedän ja muutkin keinot, toi uus sivusto helpotti vähän mun ahdistusta. Muutoin lentoon liittyvät ennakoinnit, jotka toimi meillä oli esimerkiksi tarpeeksi syötävää. Vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, vaihtovaatteita ja kauheesti tekemistä otettiin mukaan mutta niitä ei niin paljoa loppujen lopuksi tarvittu. Vaippa vaihdettiin kahdesti ja Aleksanterin lemppari juttu oli muovimuki. Silti olen sitä mieltä, että tässäkin kohtaa parempi överit ku vajarit. Ostettiin Olaville myös etukäteen pieni yllätys jonka voi sitten ottaa esiin jos tulee semmoinen hetki, ettei muut temput enää auta. Tätä tarvitiin paluulennon loppupuolella, kun väsymys alkoi olla mahdoton.
Ennakointiin lukeutuu toki myös se, että on välipaloja lapsille ja ennakoi ettei nälkä tai väsy kerkeä tulemaan. Me ei ainakaan keritty aina ennakoida näiden suhteen ja joskus kiukutti mutta se oli vähäistä ja normaalia elämää kuitenkin. Itse tykkään ennakoinnista ja suunnittelusta, joten yritin ottaa selville mahdollisimman paljon etukäteen esimerkiksi kannattaako vaippoja tai soseita ottaa kotoa mukaan. Otettiin mukaan ja loman lopussa ostettiin vielä Lanzarotelta vaippapaketti ja muutamia soseita, kuten olin alkuun suunnitellutkin.
Extra-aikuinen reisuun
Mikäli mahdollista niin ottakaa mukaan ylimääräinen aikuinen. Isovanhempi, täti, setä, kaveri kuka vaan. Meillä oli tosiaan poikien mummu mukana lapsenvahtina. Hyvin oltaisiin pärjätty omallakin porukalla mutta oli aivan ihanaa, että meillä oli hänet mukana. Saimme miehen kanssa muutamat treffit loman aikana ja muutoinkin kahden keskeistä aikaa, mikä oli luksusta! Mummu myös auttoi poikien kanssa muutoinkin, mitä nyt pojat antoivat. Yhtäkkiä molemmille on nimittäin tullut vain äiti kelpaa-vaihe…
Tässä oli nyt listattuna meidän vinkit mitä tuli äkkiseltään mieleen. Reissun jälkeen ollaan puhuttu, että ehdottomasti mennään uudestaankin johonkin lomamatkalle. En oikein osannut ennen reissua ajatella, että miten viikko voisi mennä, en siis osannut mitenkään pelätä. Lähdin vähän takki auki – asenteella matkaan ja se oli hyvä ratkaisu. Monesti sitä varoitellaan, että lasten jälkeen voi unohtaa matkustelun tai sen olevan ihan kamalaa. Totta kai perheitä on erilaisia ja myös matkoja, joskus voi onnistua todella hyvin ja toisella kertaa ei. Meidän perhe kuitenkin suosittelee, että menkää ja matkustakaa, ei kaiken tarvi olla niin justiinsa sen viikon ajan!