Äiti joka harrastaa pelaamista, ei aivan ehkä ole se jolla lähdetään avaamaan keskustelua. Useasti tästä lukee paljon negatiivista pelaamisesta, mutta haluan avata asiasta positiivista. Kertoa siitä kuinka se pelaaminen ei tarkoita sitä että jäisi kaikki muu elämä sivuun. Pelaamista ei tarvitse lopettaa vaikka tuleekin äidiksi, sen muotoa voi muuttaa. Itse pelaan paljon puhelimella, sekä pc ääressä. Mutta osa ystävistäni pelaa myös konsoli pelejä, joita voi pelata myös lasten kanssa. Mieheni pelaa aika ajoin lastemme kanssa Minecraft sekä muita konsoli pelejä, eikä se tee heidän yhteisestä ajastaan huonompaa. Poikien mielestä on ihan mahtavaa kun on vanhemmat jotka ymmärtävät keskustelun heidän mielenkiinnon kohteistaan lähes samalla tasolla.

Äiti joka harrastaa pelaamista
Iltaisin käynnistän koneen, sekä laitan kuulokkeet päähäni. Ilmiö nimeltä Cozy gaming eli rento pelaaminen, jossa haetaan hidasta tempoa sekä itsensä hemmottelua on tullut jäädäkseen naisten keskuuteen. Itse en välitä liian hidas tempoisista peleistä, mutta olen rakentanut pelipisteeni siten että oloni on siellä rento. Siellä on asioita joista pidän, ja aion vielä esteettisesti sisustaa nurkkaa enemmän oman näköiseksi ajan kanssa. En omaa lapsellista visiotani tuo muualle asuntoon, vaikka meillä onkin muun muassa Batman taulu keskellä olohuonetta. Pelaamista harrastavalle äidille todennäköisesti on tärkeintä, että lapset ovat saatu hoidettua ja nukkumaan. Näin on mukava illalla avata pariksi tunniksi kone, ja antaa mennä.
Ennen äidiksi tuloa pelasin joka päivä, aamusta iltaan. Hieman ehkä kilpailu hakuista pelaamista, sen tosin olen jo lopettanut. Minulla on pari suosikki peliä, joista toiseen on tulossa yli kymmenen vuoden odotuksen jälkeen jatkoa kesällä odotan tätä innolla. Pelaamalla saan purettua stressiä vähän samaan tapaan, kun joku toinen saisi kuntosalilla. Oman ajan löytäminen tai käyttäminen on minulle haastavaa välillä, käytän sen usein neulomalla tai koneella pelaamalla. Huomioiden sen että pidän koko ajan huolen, että ampaisen ylös paikaltani kun minua tarvitaan.
Sen lisäksi että saan purettua peleihin stressiä, saan myös niiden kautta kommunikoitua. Kaikki pelit eivät ole yksin pelattavia ja halutessaan voi netin kautta yhdistää moninpeliin, jossa voi pelata kaverin kanssa tai tutustua uusiin ihmisiin. Aikoinaan opin paljon englantia pelien kautta sekä muita tärkeitä taitoja muiden kanssa kommunikointiin. Pelaamista tupataan demonisoimaan paljon riippuvuuksien takia, mutta pelaaja ei aina ole automaattisesti riippuvainen peleistään.
Mielestäni on mahtavaa kuinka pelaamista on myös alettu hyödyntää omana e-sport aiheenaan, tietotekniikan parissa kasvaville nuorille on auennut uusi väylä luoda kontakteja sekä työllistyä. Kuten kaikissa ammateissa niin varmasti myös tässä on omat miinuksensa, mutta en avaa asiaa sen enempää sillä lähtisin taas puhumaan nuotin vierestä. Kaiken kaikkiaan pelit ovat kiva harrastus jonka voi myös aloittaa myöhemmällä iällä.
Halauksin Marika