Mitä ihmettä sitä hankkisi lasten isälle isänpäivälahjaksi?
Isälle isänpäivälahjaksi t-paita, boxerit tai villasukat? Jokainen nainen on syyllistynyt näihin helppoihin vaihtoehtoihin joskus, ainakin minä olen. Mutta mitä jos lastesi isä saisikin oikeasti itse valita lahjansa? Mitä löytyisi toivelistalta jos kukaan ei kritisoisi toivetta eikä isän tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa toiveestaan?
Poikien äidit kysyivät miehiltä, mitä nämä oikeasti haluaisivat isänpäivälahjaksi? Isät lähettivät vastauksia nimettöminä ja vastauksia tulikin mukavasti.
Nyt on miehiä kuultu, unohtakaa bokserit!
Näitä asioita isät todella haluavat isänpäivälahjaksi
Päivä kuninkaana
Perheellinen mies haaveilee päivästä jolloin voisi maata lökäpöksyissä tekemättä mitään. Aamulla saisi nukkua pitkään. Päivällä äiti ja lapset tekisivät kaiken…ruuan, siivoamisen ja suorastaan palvelisivat miestä. Tv-kanavatkin isä saisi valita itse. Toisaalta tämä on positiivinen yllätys, sillä sehän tarkoittaa sitä että normaalisti isät eivät saa maata passattavana päivät pitkät.
Harrastuspäivä
Isät toivoivat myös päivää jolloin saisivat harrastaa koko päivän. Osa halusi pelata pleikkaria ja itse pelikonsoliakin toivottiin pakettiin. Osa halusi mennä golfaamaan ja osa lätkimään kiekkoa jäähalliin. Jäävuoron varaaminen jäähallista koko päiväksi voi kyllä tulla kalliiksi, mutta muuten ihan toteuttamiskelpoisia toiveita.
Lue myös: Elämyslahjoja pakettiin
Toimintaa lasten kanssa
Isät ilahtuisivat myös koripallo- tai konserttilipuista, jos mukaan voisi ottaa myös lapset. Tässä tapauksessa lasten pitäisi tietenkin olla hieman isompia. Joka tapauksessa useampikin isä haluaisi lähteä lasten kanssa futismatsiin, laivareissulle tai jonnekin muualle missä kaikilla olisi mukavaa yhdessä.
Intiimiä aikaa vaimon kanssa
Tätä toivetta osasinkin odottaa. Tosin isät muotoilivat sen näin: ”Laatuaikaa vaimoni kanssa”, ”Lasten äidin kanssa syömään ja sitten jälkiruokaa…”. Kyllähän nämäkin toiveet isänpäivään olennaisesti liittyvät, niinhän sitä on isäksi alunperin tultukin.
Lue myös: Pojat ja miehet. Nämä asiat eivät kasvaessakaan muutu
Yhteistä toiveille oli se että mukaan mahtui vain kaksi tavaratoivetta. Toinen oli Jari Sinkkosen kasvatusta käsittelevä kirja ja toinen jo mainittu pelikonsoli. Vaatteita ei toivottu lainkaan. Lasten tekemät isänpäiväkortit koettiin toki tärkeiksi. Isät siis pitävät selvästikin toiminnallisista lahjoista tai sitten siitä että toimintaa ei nimenomaan ole.
Näiden tietojen innoittamana me äidit keksimme ehkä jotain muuta kuin perinteisen suklaarasian tai neulepaidan isänpäivälahjaksi. Jos ei tänä isänpäivänä, niin sitten seuraavana!
Onnea isät! Olette parhaita!
Tästä oli kätevästi jääneet eroperheiden isänpäivätoiveet. Mitä isälle, joka asuu satojen kilometrien päässä, entä isälle, jonka lasta ei vuosiin ole nähnyt tai yh-isille. Mitä teinit voisivat isilleen antaa tai miten kohdella isäpuolta.
Eronneiden perheiden kohdalla ei kai kauhean usein ex-kumppani osta mitään lahjoja? Ja voihan silloinkin esimerkiksi tuo isän ja lasten yhteinen konserttilippu toimia.
Teinejen kohdalla toivoisin, että muistaminen lähtee jo heistä itsestään, eikä äidin tarvitsisi siinä enää autella. Ihan hyviä pohdintoja nuo kaikki, mutta aivan kaikkeen en minäkään pysty ratkaisua keksimään ????
Meillä on niin, että lapset ostavat ex-kumppanin kanssa lahjan. Se on tietysti lapsilta, mutta tavallaan myös ex-kumppanilta, tai siis hän on ollut mahdollistamassa lasten lahjan ostamista ja sen kustantaa. Mielestäni ihan kiva ele.
Meillä ainakin tuo ”intiimi aika” on NIIN päivittäistä (vaikka on sun ja mun lapsia…ei meidän, vielä :D), että sitä ei isän/äitienpäivälahjaksi tarvi erikseen antaa…:) Kun lapset on nukkumassa, sitä ehtii tekeen aika paljon kaikenlaista (tietenkin eri asia, jos lapset ovat ihan pieniä,ja lapset on erilaisia, mutta jos nyt vaikka eskarilaisesta eteenpäin puhutaan, niin kyllä sitä seksille aikaa täytyy löytää).
Jos ei oo aikaa intiimille ajalle, sitä täytyy jostain vain tehdä. Se on oikeasti tosi tärkeää, ei vaan niin, että äitien/isäinpäivälahjaksi annetaan intiimiä aikaa puolisolle…
No teillä on onni! Minusta tuntuu, että tässä lapsiperhe pyörremyrskyssä on todella vaikea löytää aikaa parisuhteelle. Molemmat lentävät aamusta iltaan ja illalla ollaan aivan poikki. Toisaalta meillä lapset hoidetaan aika paljon ristiin tällä hetkellä, joten se selittää kiirettä jonkin verran. Onneksi tilanteet muuttuu ja elämä helpottuu koko ajan.
Hauska tuo ”päivä kuninkaana”, koska meillä sitä ei osattaisi arvostaa, koska joka päivä on jo sellainen. Ajattelin leipoa kakun vaan, lapset ovat itse askarrelleet omat juttunsa koulussa ja kerhossa. Lahjaa en osta, koska äitienpäivänä en ole itsekään saanut mieheltä mitään: ”ethän sinä ole MINUN äiti”. Totta. Enkä oikein osaisi mitään vastaanottaakaan, ei kai hänkään.
Tuo on tullut vastaan monenkin kommentissa ”ethän sinä ole minun äiti”. Minusta se on aika ikävä ajattelutapa. Minä muistan omaa miestäni, koska hän on lasteni isä ja olen siitä kovin onnellinen. Tietysti kaikki omalla tavallaan. Me lintsaamme tänä vuonna tuossa kakussa…en ehdi tekemään. Itse tehty olisi paras tietysti.
Pingback: >Isänpäivälahjaksi anteeksianto? | Ruut-lehti
Kävin lukemassa, oli kyllä oikein hyvä juttu.
Jos kaapissa on tarpeeksi kravatteja ja partavesiä eikä tahdo enää keksiä mitään, niin viimeistään silloin kannattaa ehkä kokeilla karikatyyritaulua. Harrastukset ja kaikki rakkaat asiat voi upottaa kätevästi kuvaan, eikä tarvitse miettiä että onko ne nyt ihan juuri oikean kokoisia, merkkisiä tms.
.. Ja sit on niitä isiä ketä ei pätkääkään kiinnosta lasten itsetehdyt kortit tai lahjat. Ei kiinnosta viettää aikaa niiden kanssa ketkä isäksi ovat tehneet. Kiinnostaa tulla lahjotuksi kalliilla materiaalia mikä ei isyyteen edes liity. Ja se on oikeastaan ainut asia mikä isänpäivässä merkitsee. Ja toki pitää muistaa hehkuttaa somessa kuinka tämä isä on maailman paras isä. Vaikka todellisuudessa lapset kasvais terveemmiksi ilman tämän juopon olemassaoloa.
Isyys on narsisti-isälle vain papukaijamerkki, ei mitään muuta. Hyvää isänpäivää.
Mitenkäs voisi huomioida isäpuolta? Meillä kun on biologisesti vain minun lapsia rikä miehellä yhtään omaa vaikka on ihanasti minun lapset ottanutkin omikseen ja tekee kaiken lasten kanssa.
Me aikanaan muistettiin isäpuolta samoin kun omaa isää. Isäpuoli asui meillä joten herätettiin aamulla kakun ja kahvin kanssa. Isänpäiväkortteja toki ei tehty, mutta muuten hemmoteltiin.
Lapseni rakastavat isäänsä ja sitä, että saavat antaa lahjan. Miksi en omille lapsilleni soisi sitä iloa, joten ostan aina lahjan lasteni kanssa ex puolisolleni.
Ihanasti tehty. Minusta vanhemmat myös tottakai joutuvat opettamaan pieniä lapsia, miten muita ihmisiä muistetaan. Ei ne itse sitä osaa jos sitä ei näytetä.
Joopa joo… Isä ei koskaan tee ruokaa eikä siivoa. Eipä ensimmäinen toive siis eroa meillä mitenkään normaalista arjesta. Harrastuksia hänellä ei ole, mutta haluaisi kyllä vapaapäivän perheestään, onnellisin olisi baarissa (ilman vaimoa) vietetystä pokeri-illasta kera runsaan alkoholin. Lasten tekemät kortit on isän mukaan rumia, onneksi ei sentään sano sitä lapsille ääneen! Lastensa kanssa ei jaksa viettää aikaa.
Itse tulen aina niin surulliseksi, kun näen jäähallilla tai jalkapallossa isiä lastensa kanssa. Ei meidän perheessä. Meidän perheessä äiti hoitaa kaiken: ruuan, siivouksen, lapset, lasten koulun ja harrastukset, synttärit, joulun, isänpäivänkin (jostain syystä ei huvita juhlia isosti..), äitienpäivän(!), lomat ja arjet, päivät ja yöt. Lasten isä ei ole juoppo (baarissa juo, mutta ei käy siellä enää kuin muutaman kerran vuodessa), ei hakkaa. Mutta isä ei vaan välitä. Hän ei halua viettää aikaa lasten kanssa. Hän ei jaksa lapsia eikä perhettä.
Onpa ikävä kuulla 🙁 Harmi, että tilanne on mennyt siihen, että isä on väliinpitämätön. Mitä jos lähtisit sinä (äiti) johonkin reissuun ja jättäisit isän lasten kanssa. Mitä jos se hän innostuisi enemmän, kun saisikin tehdä asiat omalla tavallaan ja huomaisi selviävänsä hienosti. Kun tulisit reissusta voisi siellä odottaa ihan eri mies.