• Kirje tulevalle miniälleni

    Tämä on kirje tulevalle miniälleni

    miniä

    Rakas tuleva miniäni,

    en tunne sinua vielä, mutta haluan silti jo nyt jakaa sinulle nämä ajatukseni.

    Tulee päivä, jolloin tämä ihana pieni ja suloinen poikani onkin sinun. Hän on kyllä aina minun poikani, mutta tulevaisuudessa otat paikkani monessakin asiassa. Vielä joskus kätesi kosketus korvaa minun käteni, se olet sinä joka antaa hänelle hyvän yön pusun ja jonka kanssa hän jakaa unelmansa sekä haaveensa.

    Toivon, että nyt, kauan ennen sitä, vanhempasi opettavat sinut rakastamaan itseäsi ja ottamaan vastuun omasta elämästäsi. En halua, että odotat poikani olevan uljas prinssisi, joka pelastaa sinut pahalta maailmalta. En halua myöskään poikani olettavan, että sinun tehtäväsi on tehdä hänet onnelliseksi. Tästä syystä minä lupaan kasvattaa poikani niin, että hän tietää olevansa vastuussa omasta onnestaan.

    Lue myös: Hyvän anopin tunnusmerkit

    Toivon, että kohtelet poikaani tasavertaisesti. Opetan sen taidon myös omalle pojalleni. Toivon, että kotinne on teidän molempien yhteinen levähdyspaikka. Mikäli saatte lapsia ja minä lapsenlapsia, toivon, että kasvatatte lapset yhdessä tasapuolisesti rakastaen, hoivaten ja suojellen. Kasvatan poikani niin, että hän voi ja osaa olla tasavertainen vanhempi sinun kanssasi.

    En voi luvata sinulle etteikö poikani joskus satuttaisi sinua, etkä sinäkään voi luvata, ettet satuttaisi poikaani. Mutta lupaan, että kasvatan poikani kunnioittamaan naisia ja seisomaan omilla jaloillaan vahvana sekä suoraselkäisenä miehenä, virheineen kaikkineen. Lupaan, että poikani ei pidä sinua äitinään, vaan tietää, että ainoa äiti, joka hänellä koskaan tulee olemaan, on täällä.

    Joskus vielä sinä ja minä rakastamme samaa miestä koko sydämestämme. Molemmat omalla tavallamme. Emme kilpaile, emme vertaile, emme kadehdi. Vaan rakastamme ja saamme rakkautta takaisin, maailman ihanimmalta pojalta. <3

     

    -Tuleva anoppisi-

    Kommentit

    1. Miniä

      Jep, miniän ja äidin kosketuksessa on aikamoinen ero. Kakkoseksi jää mamma.

      1. Jonna-Emilia

        Kyllä ne aika erilaisia on ja saakin olla. Tosin ketään ei varmaan kakkoseksi tai ykköseksi arvoteta, eikä tarvikaan.

      2. Sinikka

        Miniältä saa erilaista rakkautta kuin äidiltä. Ei kumpikaan voi korvata toistaan. On näin varsin lyhytnäköistä arvottaa sijoja kahdelle eri tarpeita täyttävälle ihmiselle, jotka eivät ole vaihtoehtoisia keskenään. Jos miniä kilpailee asiassa ja haluaa kokea olevansa ykkönen, on hän jos ei vääränlainen, niin kasvatettu toisin kuin kirjoittajan kirjeessä toivotaan.

    2. mammu

      Millä varmuudella pojan kumppani on nainen? Anteeksi jos sohin ampiaispesää, mutta eikö olisi parempi kirjoittaa kumppani tai puoliso?!

      1. Jonna-Emilia

        Mietin, että kirjoitanko tekstini alle:
        Ps. kumppani voi olla myös samaa sukupuolta TAI poikani ei välttämättä koskaan edes löydä kumppania TAI poikani ei edes elä aikuiseksi asti.
        Koska osasin jo alunperinkin odottaa tuota kommenttia, minkä sinä kirjoitit. Siinä meni kylläkin yllättävän pitkään. 🙂
        En voi tietenkään tietää tulevaisuutta, mutta hyvin todennäköisesti joku neljästä pojastani tuo kotiin joskus miniän, joten uskallan ottaa riskin ja kirjoittaa tämän ilman jossitteluja.

    3. Petra

      Olisi mielenkiintoista kuulla, millainen miniä itse olet? Miten itse olet toteuttanut kirjettäsi oman miehesi suhteen? 🙂 Jos oma anoppisi olisi kirjoittanut ja antanut tämän kun tapasitte, miten olisit suhtautunut?

      1. Jonna-Emilia

        Mielenkiintoinen kysymys. Tosin en minäkään ole miniälleni kirjettä antamassa, miniäni on luultavammin vasta pikkutyttö 🙂 Mutta eipä siinä, jos olisin myöhemmin tällaisen nähnyt, niin olisin ollut varmaankin liikuttunut ja todennut, että minun anoppini on kyllä pitänyt lupauksensa poikansa suhteen. Hän on kasvattanut loisto miehen.

    4. Kolmen aikuisen äiti

      Kovia ovat lupauksesi. Toivottavasti kaikki menee niin kuin Strömsössä 🙂

      1. Jonna-Emilia

        Ei varmastikaan mene! Niin kun ei ikinä elämässä 🙂

    5. Tepa

      Toiveajattelua! Minä ainakin meinaan olla ihan kauhea anoppi! Paitsi tietysti, jos poikani osaa valita vielä paremman naisen kuin minä olen. Vaan tuskinpa sellaisia edes on olemassa. Ihan shittiä tuollaiset etukäteiskirjeet.

    6. Myöskin miniä

      Tässä tää taas nähdään, suomalaisuus, kommenttien perusteella. Minusta kirjoitit kauniisti ja näin kyllä, mitä ajat takaa: Toivot parasta niin kuin jokainen äiti lapselleen toivoo. Ikävää, että ihmiset aina ja poikkeuksetta tuntuvat vääntävän sanoja ja etsivän rivien välistä silloinkin kun ei ole mitään etsittävää. Paljastavat kenties loukkaantuessaan tällaisesta oman epäonnistuneisuutensa 😉 Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää!

      1. Jonna-Emilia

        Ehkä joillakin ihmisillä on vain liikaa aikaa 🙂 Kiitos tsempeistä.

    7. Lukija

      Mahtava kirje!! Kyyneleet tuli silmiin! <3 voi pienet pojat älkää kasvako liian nopeasti! <3 🙂

      1. Jonna-Emilia

        Niinpä, surulla täällä odotan heinäkuuta, kun meidän pienin täyttää kolme. Nyyh.

        1. K.S

          Voih niin iso mutta pieni. <3 Vuodet vierivät kyllä niin hujauksessa! 😮

    8. J

      <3 ihana.

    9. Maria

      Tämä on aivan ihana kirje, ja niin on blogisi ylipäätäänkin. Onnellisia ne naiset, jotka saavat jonain päivänä poikasi miehikseen! 🙂 Iloa teidän perheenne kevääseen!

      1. Jonna-Emilia

        Kiitos ihanasta kommentistasi. Se lämmitti juuri tänään, kun takana on useampia vastoinkäymisiä läpi viikon. Kiitos.

    10. Äiti

      Hieno kirjoitus. Kunpa pystyisi edes osan nuista välittämään omilleen. ☺

    11. Anne

      Aivan ihana kirjoitus! ♡
      Ihan minun ajatuksia. Oikeastaan ihan yllätyin, että joku muukin on ajatellut tätä kirje asiaa. Minun kauan odotettu Poikanen on vasta 10kk, mutta olen ajatellut kirjoittaa miniälleni (olkoon se sitten kumpaa sukupuolta tahansa) kirjeen.
      Minulla oli anoppi,joka ei ollut aina niin helppo. Myös hänellä oli ollut anoppi, joka ei ollut aina helppo. Silti molemmat naiset olivat suurisydämisiä ja kasvattivat vain poikia. Anopiltani haluan Poikasen elämään sen hassuttelun, välittävän rakkauden ja hyväksynnän, oli töppäillyt miten paljon tahansa. Anopillani oli laaja sydän kaikista elämän valinnoista huolimatta.Hänellä oli 4 poikaa ja omien sanojensa mukaan 7 miniää ..Ja kaikki olivat hautajaisissa.????
      Toivottavasti minä pystyn olemaan myös yhtä jalomielinen.

      1. Jonna-Emilia

        Samaa olen miettinyt, että miniän kanssa voi käydä hyvin tai huonosti. Mutta miniää on huomattavasti (ja vain hyvässä) jännempi odottaa kuin vävyä olisi.

    12. Nimetön

      Ihana kirje, kyyneleet valui. Eniten ehkä siksi, että noinham se on, sitten joskus (pian 10 v päästä) sitä joutuu äitinä väistymäön pojan viereltä sylittelijänä.

      1. Jonna-Emilia

        Aina voidaan olla sylinä pojillemme, ei se ikää katso. 🙂

    Vastaa