Olen raskaana. Joka päivä tunnen, kuinka pienet jalat ja kädet sätkivät tai kuinka pikkuinen venyttelee. Joskus on hauska silitellä vauvaa jalkapohjasta läpi vatsanpeitteiden. Se tuntuu niin todelliselta. Meidän välissä on vain millimetrejä ja silti en pysty häntä koskettamaan. Mieheni silittelee vatsaani ja juttelee pienokaiselle kaikenlaista. Tunnen suurta iloa, mutta sitten taas kylmä hiki nousee otsalleni. Mieheni ei ehkä ole vauvan isä. Eikä hän edes tiedä sitä.
Kuka on isä?
Kun tulin raskaaksi, meillä oli todella vaikea vaihe meneillään suhteessamme. Punnitsin hyviä ja huonoja puolia. Olin valmis lähtemään. Silti päätin jäädä hänen luokseen. Samoihin aikoihin tapasin kuitenkin eräissä juhlissa miehen, joka tuntui olevan kaikkea sitä, josta olin aina haaveillut. Olimme samassa pöydässä muiden kanssa, mutta jossain vaiheessa iltaa huomasimme istuvamme kahdestaan. Juteltavaa oli niin paljon. En todellakaan ajatellut aluksi, että tästä tulisi mitään sen kummempaa. Jotenkin kuitenkin ajauduimme miehen asunnolle ja lopun arvaattekin. Se kesti vain sen yhden yön. Sen jälkeen emme enää tavanneet.
Jonkun ajan päästä huomasin outoja oireita. Kovaa väsymystä sekä lievää pahoinvointia. Kuukautiset olivat myöhässä ja rintojakin tuntui kivistävän. Ensin ihmettelin, mitä tämä on. Ei tullut mieleenkään, että olisin raskaana. Olimme kyllä mieheni kanssa puhuneet ennen ongelmia, että lapsi olisi joskus tervetullut, mutta kun asiat muuttuivat huonoon suuntaan jäi tämä haaveilu taka-alalle. Olin lopettanut ehkäisypillereiden käytön puoli vuotta aiemmin, koska ne eivät tuntuneet sopivan minulle. Merkkiä olin jo vaihtanut useampaan kertaan.
Raskaus oli siis yllätys. Kun neuvolassa aloimme laskemaan viikkoja ja kerroin edellisten kuukautisten alkamispäivän, tajusin kauhukseni, että syrjähyppyni sattui juuri niihin aikoihin, jolloin vauva on todennäköisesti saanut alkunsa. Käytimme ehkäisyä, mutta voiko olla, että se on pettänyt… Vauva voi toisaalta olla miehenikin, koska meillä oli seksiä, vaikka asiat olivat huonosti. Nyt olen puun ja kuoren välissä. Mitä, jos isä onkin tämä yhden yön juttu? Mieheni oli alkuun hiukan järkyttynyt raskaudesta, mutta hän tuli todella onnelliseksi ja alkoi kohtelemaan minua kuin kukkaa kämmenellä.
Lue myös: Olin raskaana tietämättäni ja jouduin suoraan synnyttämään. Ihmepoika Ilmarin syntymätarina
Paljastus on edessä
En henno millään kertoa, että olen häntä pettänyt. Voinko millään kertoa hänelle, että olen tullut ehkä syrjähypystä raskaaksi? Hän on niin tohkeissaan vauvasta… En tiedä, mitä tekisin. Vauva syntyy pian. Asia paljastuu tavalla tai toisella. Isä on pakko selvittää, kun vauva on syntynyt. Keräilen tässä rohkeutta, että kertoisin. Hän ansaitsee tietää. Niin monen elämä on vaakalaudalla. Minun virheestäni maksaa moni.
Vai odotanko vauvan syntymää rauhassa, teen testit ja hyvällä tuurilla minun ei tarvitse koskaan kertoa miehelleni mitään. Koska vauva on hänen. Sen olen päättänyt, että jos vauva on toisen miehen, se on pakko kertoa. Se rikkoo mieheni ikuisiksi ajoiksi, mutta se minun on pakko tehdä. Koko lapsen elämää en voi perustaa valheeseen.
En tiedä milloin olisi paras hetki puhua tästä miehelleni? En voi puhua tästä itsekään kenellekään.
