• En tiedä, kuka on lapseni isä

    Olen raskaana. Joka päivä tunnen, kuinka pienet jalat ja kädet sätkivät tai kuinka pikkuinen venyttelee. Joskus on hauska silitellä vauvaa jalkapohjasta läpi vatsanpeitteiden. Se tuntuu niin todelliselta. Meidän välissä on vain millimetrejä ja silti en pysty häntä koskettamaan. Mieheni silittelee vatsaani ja juttelee pienokaiselle kaikenlaista. Tunnen suurta iloa, mutta sitten taas kylmä hiki nousee otsalleni. Mieheni ei ehkä ole vauvan isä. Eikä hän edes tiedä sitä.

    syrjähypystä raskaaksi

    Kuka on isä?

    Kun tulin raskaaksi, meillä oli todella vaikea vaihe meneillään suhteessamme. Punnitsin hyviä ja huonoja puolia. Olin  valmis lähtemään. Silti päätin jäädä hänen luokseen. Samoihin aikoihin tapasin kuitenkin eräissä juhlissa miehen, joka tuntui olevan kaikkea sitä, josta olin aina haaveillut. Olimme samassa pöydässä muiden kanssa, mutta jossain vaiheessa iltaa huomasimme istuvamme kahdestaan. Juteltavaa oli niin paljon. En todellakaan ajatellut aluksi, että tästä tulisi mitään sen kummempaa. Jotenkin kuitenkin ajauduimme miehen asunnolle ja lopun arvaattekin. Se kesti vain sen yhden yön. Sen jälkeen emme enää tavanneet.

    Jonkun ajan päästä huomasin outoja oireita. Kovaa väsymystä sekä lievää pahoinvointia. Kuukautiset olivat myöhässä ja rintojakin tuntui kivistävän. Ensin ihmettelin, mitä tämä on. Ei tullut mieleenkään, että olisin raskaana. Olimme kyllä mieheni kanssa puhuneet ennen ongelmia, että lapsi olisi joskus tervetullut, mutta kun asiat muuttuivat huonoon suuntaan jäi tämä haaveilu taka-alalle. Olin lopettanut ehkäisypillereiden käytön puoli vuotta aiemmin, koska ne eivät tuntuneet sopivan  minulle. Merkkiä olin jo vaihtanut useampaan kertaan.

    Raskaus oli siis yllätys. Kun neuvolassa aloimme laskemaan viikkoja ja kerroin edellisten kuukautisten alkamispäivän, tajusin kauhukseni, että syrjähyppyni sattui juuri niihin aikoihin, jolloin vauva on todennäköisesti saanut alkunsa. Käytimme ehkäisyä, mutta voiko olla, että se on pettänyt… Vauva voi toisaalta olla miehenikin, koska meillä oli seksiä, vaikka asiat olivat huonosti. Nyt olen puun ja kuoren välissä. Mitä, jos isä onkin tämä yhden yön juttu? Mieheni oli alkuun hiukan järkyttynyt raskaudesta, mutta hän tuli todella onnelliseksi ja alkoi kohtelemaan minua kuin kukkaa kämmenellä.

    Lue myös: Olin raskaana tietämättäni ja jouduin suoraan synnyttämään. Ihmepoika Ilmarin syntymätarina

    Paljastus on edessä

    En henno millään kertoa, että olen häntä pettänyt. Voinko millään kertoa hänelle, että olen tullut ehkä syrjähypystä raskaaksi? Hän on niin tohkeissaan vauvasta… En tiedä, mitä tekisin. Vauva syntyy pian. Asia paljastuu tavalla tai toisella. Isä on pakko selvittää, kun vauva on syntynyt. Keräilen tässä rohkeutta, että kertoisin. Hän ansaitsee tietää. Niin monen elämä on vaakalaudalla. Minun virheestäni maksaa moni.

    Vai odotanko vauvan syntymää rauhassa, teen testit ja hyvällä tuurilla minun ei tarvitse koskaan kertoa miehelleni mitään. Koska vauva on hänen. Sen olen päättänyt, että jos vauva on toisen miehen, se on pakko kertoa. Se rikkoo mieheni ikuisiksi ajoiksi, mutta se minun on pakko tehdä. Koko lapsen elämää en voi perustaa valheeseen.

    En tiedä milloin olisi paras hetki puhua tästä miehelleni? En voi puhua tästä itsekään kenellekään.

    Kommentit

    1. Jos lapsi on miehesi en kertoisi syrjähypystä. Ihan vaan sillä että onko pakko toiselle paha olo saada sillä että itselle tulee hyvä olo kertomisesta. Mutta jokainen tehköön tavallaan. Mutta siinä tapauksessa kertoisin jos lapsi onkin toisen.

    2. Ehdottomasti jätät kertomatta miehellesi. Kaikella todennäköisyydellä hän on lapsesi isä kun kerran syrjähypyn kanssa käytit ehkäisyä. Tulevaisuutenne vauvan kanssa pääsee näin alkamaan turvallisella tavalla ja kasvamalla perheeksi. Koska olet tehnyt syrjähypyn, joudut itse henkisestikin kantamaan seuraukset eli myös sen salaamisen, jos todella haluat jatkaa miehesi kanssa. En tiedä, miten isyystesti voi onnistua salaa, jos epäilisit toista miestä isäksi vauvan synnyttyä ulkonäköpiirteiden mukaan. Lapsesi isä on tietysti nykyinen miehesi anyway, jos olette naimisissa.

    3. Onko sillä lopulta yhtikäs mitään merkitystä että kuka on muksun biologinen isä. Isä on se joka lapsen elämässä on mukana. Ite unohtaisin koko asian. Jos ehkäisy oli käytössä syrjähypyssä ja miehen kanssa on oltu ehkäisyttä niin on melko epätodennäköistä että isä olis kukaan muu kuin miehesi. Ja jos nyt asian välttämättä selvittää haluaa niin tekisin sen juurikin niin että kertoisin vasta kun kerrottavaa on. Miks rikkoa kaikki yhden virheen takia jos siihen lopulta ei ole edes aihetta.

    4. Huhhuijaa mitä neuvoja.. Mun nykyisen miehen ex-vaimo teki just noin. Salasi koko raskauden ajan että oli käynyt vieraissa. Parikin kertaa. Antoi mieheni uskoa alusta asti että tämä on kauan toivotun lapsen isä. Kunnes vauvan synnyttyä ja hieman kasvettua alkoi mieheni katsella lastaan että tuossa ei ole kyllä yhtään hänen näköään. Itseasiassa vauva muistutti kovasti yhtä heidän ystäväänsä. Lopun voit varmaan arvata? Vauva oli 7kk kun DNA-testit osoittivat mieheni epäilyt oikeiksi.
      Tämän kaltainen petos rikkoo ihmisestä ihan oikeasti LOPULLISESTI jotain. Voin kertoa kun vieressä olen nyt useamman vuoden tämän miehen toipumista ”lapsensa” menetyksestä seurannut ja siinä tukenut. Myöskin oikeasta bio-lapsesta (me saimme yhteisen lapsen) hänen on ollut äärimmäisen vaikea iloita vaikka lapsi toivottu olikin. Pikkuhiljaa on mieheni uskaltautunut rakastumaan lapseensa mutta menetti kyllä useita kuukausia ja koko raskausajan tämän ex-vaimon pikku petoksen takia.
      En voi suositella piilottelemaan totuutta. Joskin ymmärrän hyvin miksi totuuden kertominen pelottaa.
      Totuus on että teit suuren virheen kun et alunperin kertonut miehellesi mikä on homman nimi.
      Omani kertoi että jos olisi saanut pettämisestä tietää heti raskauden alussa, olisi suhdekin ehkä voitu pelastaa vielä.

      Mieti tarkasti miten nyt etenet. Voimia jokatapauksessa.

    5. Mä jännäilen oonko raskaana…. kolme kersaa yhdessä, nyt on 1,5 kk kulunu mun suunnitellusta syrjähypystä….
      Tää ihastus asuu 2500 km meistä, ei siis joka kuukausi nähdä.

      Katsotaan. Jos lapsi on tuloillaan niin tulkoon. Mäkin aattelen etten kerro ennenkuin on pakko, jos on pakko koskaan. Ja kerron kyllä ulkomaille jos on tarve 😉

    Vastaa

    Sulje
    ×

    Cart