• You are currently viewing Maito vai kaurajuoma? Faktat pöytään

    Maito vai kaurajuoma? Faktat pöytään

    Oletko maito vai kaurajuoma ihmisiä? Vai käytätkö ehkä molempia?

    Kaurajuoma nousi otsikoihin, kun opiskelija teki valituksen Mainonnan eettiselle neuvostolle kaurajuoma Oatlyn mainonnasta. Lausunnon mukaan lapsiin suunnatussa markkinoinnissa hyödynnettiin lasten kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta. Oatly esittelee mainonnassaan suomalaisia maitomyyttejä ja kumoaa niitä.

    Suomalaiset maitoa litkivänä kansana eivät ehkä huomaa, että maitoa on mainostettu lapsiperheille aika samalla tyylillä iät ja ajat.

    Minä käytän kaurajuomaa, yksinkertaisesti siitä syystä, että en halua tukea eläinten tehotuotantoa.

    Rehellisyyden nimissä en ollut edes selvitellyt ennen tämän postauksen kirjoittamista, että mitä hyötyjä siitä on terveydelle, tai vaihtoehtoisesti haittaa. Mutta koska minua alkoi tämän uutisoinnin myötä erityisesti kiinnostamaan faktat, niin selvittelin niitä ja jaan ne teille muillekin tässä alla. Saatte toki korjata ja täydentää jos sellaista mieleen tulee.

    Jokatapauksessa nämä on koostettu mahdollisimman puolueettomasti.

    Maidon hyödyt ja haitat

    Suomalaiset juovat muihin maihin verraten paljon maitoa. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että aikuisen ei maitoa tarvitsisi juoda, sillä maidosta ei ole mitään terveyshyötyä, jos ruokavalio on muuten kunnossa. Maidossa on 2–6 kertaa enemmän proteiinia kuin esimerkiksi kaurajuomassa, mutta suomalaisten proteiininsaanti on yleisesti niin hyvällä mallilla, ettei lehmänmaitoa tarvitse proteiinin takia litkiä.

    Maidossa on paljon hyvää, siinä on hyviä ravintoaineita, siinä on proteiinia, B12-vitamiinia, kalkkia, D-vitamiinia ja jodia. Maito on hyvä kalsiumin lähde ja siksi sitä usein suositellaan kasvaville lapsille ja nuorille. (Kalsiumista lisää tekstin alaosassa) Maitoa juomattomissa kulttuureissa ei kuitenkaan eletä kalsiumin puutteessa, vaan kalsium saadaan muista maitotuotteista tai kasvikunnan tuotteista. Kasvikunta lieneekin ihmiskunnan alkuperäinen kalsiumin lähde. Kasvien kalsium imeytyy kuitenkin huonommin kuin esimerkiksi maidon ja vaatii riittävästi imeytyäkseen D-vitamiinia.

    Jos ihmisen kalsiumin tarve on alunperin täyttynyt kasvikunnan tuotteista, niin se selittää sen, miksi aikuisen elimistö ei välttämättä kestä maitoa. Maidon sisältämä laktoosi on sokeri, jonka pilkkomiseen tarvitaan laktaasia. Vauvojen elimistö tuottaa tätä entsyymiä, jotta he voisivat hyödyntää äidinmaidosta saamiaan ravintoaineita. Imetyksen loputtua laktaasin tuotanto ei välttämättä enää jatkukaan. Kaikkien aikuisten elimistö ei pysty pilkkomaan maitosokeria, tämä on tyypillisempää kulttuureissa missä maitoa käytetään vähemmän.

    Lue myös: Siskoni on karjakko ja minä vegaani

    Siitä on näyttöä, että maitotuotteiden erittäin runsas käyttö saattaa nostaa eturauhassyövän riskiä. joillekin erikoistapauksille maidosta voi tulla myös minimaalisia tulehdusreaktioita ja siihen liittyviä vatsavaivoja. Viimeisimpien tutkimusten mukaan liiallinen maidon nauttiminen voi johtaa osteoporoosin kehittymiseen pitkällä aikavälillä.

    Kaurajuoman hyödyt ja haitat

    Entäs sitten kaurajuoma? Mitä iloa siitä on?

    Kaurajuoma on hyvä vaihtoehto korvaamaan maitoa monessa tutussa tilanteessa, kuten kahvissa, tai vaikka smoothiessa. Pelkiltään kaurajuoman juominen ei ole sen tarpeellisempaa kuin maidonkaan.

    Kaurajuoman sisältämä rasva on yleisesti terveyden kannalta parempaa kuin maidon sisältämä rasva. Kaurassa on myös kuitua (noin gramma desilitrassa), kun taas  lehmänmaidossa ei ole lainkaan kuitua. Kaurajuomaa hörppimällä voi lisätä beetaglukaanin saantiaan ja onnistua laskemaan veren kolesteroli- ja sokeriarvoja. Tämän saavuttakseen tulee nauttia 3 g beetaglukaaneja päivässä, mikä vastaa 3 lasillista (2,5 dl) kaurajuomaa per päivä.

    Kaurajuomasta ei ole itsessään samoja vitamiineja kuin maidossa, mutta kaurajuomaan on usein lisätty D-vitamiinia, B12-vitamiinia, Kalsiumia ja Jodia.

    Mikäli sikäli hiilijalanjälkesi kiinnostaa, niin selvitysten perusteella kaurajuoman ilmastovaikutus litraa kohti vaikuttaa olevan jonkin verran pienempi kuin lehmänmaidolla. Puhumattakaan siitä jos eläinten hyvinvointi, siihen liittyvät biodiversiteetti ja muut vastaavat asiat kiinnostavat. Tällöin kaurajuoma on parempi vaihtoehto kuin maito.

    Miinuksena se, että kaurajuomia on tutkittu vielä melko vähän. Se miten ne vaikuttaa meidän elimistöön pidemmällä aikavälillä, on vielä mysteeri.

    Kalsium, saako sitä muusta kuin maidosta?

    Noh se suurin kysymys vanhempana tässä on varmasti kalsium. Erityisesti kasvavien lasten ja nuorten kalsiumin saantiin on kiinnitettävä huomiota, jotta luusto pääsee kehittymään normaalisti. Itsekin olen miettinyt omien lasteni kohdalla, että onko heidän kalsiumin saanti tarpeeksi korkeaa, koska käytämme paljon kaurajuomia maidon sijasta, esim muroissa ja ruuanlaitossa.

    Kalsiumia saa onneksi kasveistakin, kasvien kalsium imeytyy kuitenkin huonommin kuin esimerkiksi maidon ja vaatii riittävästi imeytyäkseen D-vitamiinia. Kaurajuomiinkin on yleensä lisätty kalsiumia ja niistä saa siksi nykyään lähes yhtä paljon kalsiumia kuin lehmänmaidosta.

    Mistä muusta saa Kalsiumia?

    • Lasillinen maitoa n. 200 mg
    • Annos jogurttia, viiliä tai rahkaa n. 200 mg
    • Juustoviipale n. 200 mg
    • 60 g tofu n. 200 mg
    • 1 dl manteleita n. 200 mg
    • Appelsiini (keskikokoinen) n. 100 mg
    • Parsakaali (reilu 300 g) n. 100 mg

    Kuinka paljon sitä kalsiumia sitten tarvitsee?

    • 6–11-kk ikäiset 540 mg
    • 1–5-vuotiaat 600 mg
    • 6–9-vuotiaat 700 mg
    • 10–17-vuotiaat 900 mg
    • Aikuiset 800 mg
    • Raskaana olevat ja imettävät 900 mg

    (Luvut: Terveystalo)

    Oma yhteenvetoni

    Joten tästä voisi päätellä, että ilman maitoakin pärjää oikein hyvin. Ihminen pärjää jopa täysin ilman maitotuotteita. Lasten ja nuorten kohdalla on hyvä kuitenkin olla tarkkana, että kaikki tarpeelliset vitamiinin ja se kalsiumin saannit on turvattua.

    Lue myös: Olen aika paska vegaani

    Meillä siis juodaan jatkossakin janoon vettä ja aina kun mahdollista, korvataan maitotuote kasvikunnan tuotteilla. Pojat ei kauheasti tykkää soija ja kaura välipaloista, joten tavallisia jogurtteja ja justoa ym meillä vielä toistaiseksi löytyy kaapista. Makuihin kuitenkin tottuu ja pikkuhiljaa totuttelemalla ne alkavat maistumaan paljon paremmalta kuin maitotuotteet. (Omalla kokemuksellani tämän kerron).

    Maitotuotteita hankkiessa katsomme aina luomua ja kotimaista! (Eläinten vuoksi). Pitääpä vielä kiinnittää huomiota tuohon kalsiumin saantiin paremmin jatkossa ja ostaa esimerkiksi manteleita tarjolle kippoon pöydälle. Eiköhän ne siitä hupene.

    Lähteet: Terveystalo, IltaSanomat, Tiede, IltaLehti, IltaLehti, Yle, Askelterveyteen

    Kommentit

    1. Äiti 74

      Kauramaidossa oleva kasvisöljy aiheuttaa sisäistä tulehdusta , tämä on ihan tutkittu juttu. Kasvisöljyistä kylmäpuristettu oliiviöljy ja kylmäpuristettu kookosöljy ovat ainoita ns terveellisiä kasvisrasvoja. Ihmiset saavat ihan liikaa omega6 ravinnosta. Se on juuri se sisäisen tulehduksen aiheuttaja. Rypsiöljy ja palmuöljy on myrkkyä ihmiselle. Millään muotoa se ei ole terveellisempää. Itse en lapsille moista juottaisi.
      Toinen asia, lehmä on ihmisen jalostama eläin, ihan samalla tavalla, kun esimerkiksi koira. Lehmä on jalostettu tuottamaan maitoa yli vasikan tarpeen. Lehmä ei kärsi lypsämisestä. Lehmän elämä on ihan yhtä hyvää, kun muiden lemmikki eläinten, JOS SILLE tarjotaan hyvät olosuhteet, siitä huolehditaan hyvin. Mitä mainostamiseen tulee, maito on kuulunut AINA ruokasuosituksiin. Ennen ei syöty lihaa niin paljon, joten maidosta saatu PROTEIINI ja KALSIUM oli tärkeää lapsille. Ei ne mainokset mainostaneet että ostakaa meidänmaitoa, vaan sen terveellisyyttä. Siinä muistutettiin lapsille , että maitoa olisi hyvä juoda. Ei se ollut mikään Valion mainos, että ostakaa Valion maitoa. Eihän siihen aikaan juuri muita edes ollut, ei ollut kilpailijoita. Te jotka ette sitä aikaa ole eläneet, pidätte suurinta meteliä niistä julisteisteista, vaikka että ole sitä aikaa edes eläneet.
      Kyse oli tässä toisen yrityksen mollaamisesta ja mainos oli täysin meidän ruokasuosituksen vastainen. Mainonta oli kohdistettu lapsiin vaikka kuinka toisin väittivät. Törkeää aiheuttaa lapselle syyllisyyttä siitä, että hän juo maitoa. Vanhemmat päättävät lapsensa ruokavaliosta miten parhaaksi katsovat. Meillä on paljon lapsiperhe köyhyyttä, luuletteko että on varaa kalliisiin kauramaitoihin. Syyllistetään ja lyödään lyötyä niinkö? Mitä jos annetaan ihmisten itse tehdä valinta omien mahdollisuuksien mukaan. Maidon juoja ei ole mikään syntisäkki ja huono ihminen. Onko tämä jotain itsensä pönkittämistä ja näyttämistä, että on jotenkin parempi ihminen, kun ei juo maitoa. Kannattaa muistaa, että kaikilla ei ole vaihtoehtoa. Suututtaa tämmöinen vastakkain asettelu ja ikävä, että tekin tässä ryhmässä alatte siihen .

      1. Jonna

        En nyt oikein ymmärrä palautettasi, minähän nimenomaan selvitin faktat mahdollisimman puolueettomasti, kuten teksissäkin sanoin. Vastakkainasettelua en tehnyt sen enempää, kun että selvitin kiinnostuneille faktat. Molemmista löytyi hyvää ja huonoa, oma yhteenvetoni oli, että janoon juodaan vettä.

        En nyt lähde tätä sen enempää vääntämään ja kääntämään, kun en tosiaan kirjoittanut tätä postausta vastakkainasettelun vuoksi vaan siksi, että koostin siihen kaiken löytämäni faktan tästä aiheesta, mikä nyt paljon puhuttaa. Jokainen valitkoot niiden mukaan itse mitä haluaa tehdä, eikä se muille kuulu. Eikä pitäisi kuulua sinullekaan esimerkiksi minun valintani.

        Tuosta tulehdusasiasta en löytänyt mikäänlaista tietoa, vaikka kuinka etsin? Olisiko siihen mitään linkkiä tarjota?

        Lehmän elämä toki saattaa olla yhtä hyvää kuin lemmikkieläimenkin, mutta läheskään kaikkien lemmikkieläinten elämä ei ole hyvää. Lisäksi pitää muistaa, että esimerkiksi poikavasiokoita tapetaan syntymän jälkeen, koska niistä ei ole iloa maitotiloille. Se on minusta aivan kamalaa. Se, että maidontuloa pidetään väkisin yllä läpi lehmän elämän, ei myöskään kuulosta kovin kivalta. Yleensäkin se ajatus että eläimen ainoa tehtävä on tuottaa hyötyä ihmiselle ja heti kun se ei sitä tuota, niin lihoiksi vain 🙁 Minusta se on todella todella surullista, mutta ymmärrän toki, että kaikkia ihmisiä nämä asiat ei kiinnosta, eihän meillä muutoin edes olisi tehotuotantoa.

        Tuohon mainontapuoleen en sen kummemmin osaa ottaa kantaa, mutta itse kyllä muistan ala-asteella, että maitomainoksia oli koulun seinillä missä sattuu…eikös se ole lapsille mainostamista? Ja kyllä niissä luki myös useassa valmistajan merkki. Tämä olin 80- ja 90- luvulla.

        Lapsiperheköyhyyteen nämä jutut ei liity mitenkään. Janoon voi juoda vettä ja kannattaakin. Se ei paljoa maksa ja lääkärikin sanoi ainakin meille, että vettä kannattaa juoda, maidon litkimisestä ei ole mitään iloa.

        Ps. tässä minun omassa blogissa esitetyt mielipiteet ja kirjoitukset ovat minun omiani, ne eivät liity Poikien Äidit yhteisöön mitenkään.

    2. Pia

      Aika ihmeellistä, että joku tosissaan uskoo, että tuotantolehmillä on asiat hyvin… Ei ole.

      1. Jonna

        Niin kaikki on suhteellista. Osa perustelee, että tuotantoeläimet saa jaloitella. Jos se on määritelmä hyvälle elämälle, niin kaippa niillä keskitysleirillä eläneilläkin sitten oli hyvä elämä? Minusta hyvä elämä vaatii paljon muutakin kuin jaloittelumahdollisuuden.

    3. Maitotilallinen

      Sonnivasikoiden tappaminen syntymän jälkeen ei kuulu suomalaiseen maidontuotantoon. On totta, että ulkomailla sitä tapahtuu ja siksi ei kannata ostaa ulkomaisia maitotuotteita. Suomessa sonnivasikat kasvatetaan yleensä noin 1,5-2-vuotiaiksi, jonka jälkeen ne teurastetaan. Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu paljon näihin maitotiloilla syntyneisiin sonnivasikoihin.

      1. Jonna

        Toisaalta aika surullista tuo 1,5-2 vuoden iässäkin teurastaminen. Eikös lehmä/sonni voisi elää vaikka 20 vuotiaaksi?

    4. Päivi

      Mistä on tullut tämmönen käsite että sonnivasikat tapetaan heti syntymän jälkeen? Ei pidä paikkaansa. Maitotilalta ne lähtevät jatkokasvatukseen toiselle tilalle. Ennen 30-40 luvulla ensikoiden vasikat tapettiin koska emät olivat metsälaitumilla vähillä eväillä ja katsottiin ettei niistä ole eläjiksi.

      1. Jonna

        Varmaan niistä entisajoista sitten. Ja jotenkin kun mietin, niin aika harvoin missään näkee sonneja? Ehkä ne eivät sitten pääse lainkaan jaloittelemaan laitumille?

    5. Tuulevi

      Kun nyt suremme poloisten äpylien inhimillistä kärsimystä ruuan tuotannossa, miksi meitä ei haittaa vaikkapa se, miten soijaa tuotetaan? Viljeltävät pellot ovat niin valtavia, että me poloiset sinisilmäiset suomalaiset emme edes osaa käsittää sitä, kun olemme tottuneet katselemaan kotomaisten maanteidemme vieressä vilkkuvia peltoja. Soijapellolla menee peräkkäin monta ryhmää koneita rivissä: ensimmäiset keräävät sadon, perässä tuleva rivi muokkaa maan seuraavaa kylvöä varten ja lopuksi jonon jatkona tulevat kylvökoneet. Siinä ei paljon maa lepäile eikä monimuotoisuudesta tai vuoroviljelejystä tarvitse edes puhua. On saattanut vähän sademetsääkin kaatua, että on saatu riittävän suuri viljelyala. Sen jälkeen soijaa muokataan monella tapaa ja siihen lisäillään sitä ja tätä ja blim! Meillä on kaupassa ihania, luonnonmukaisia soijatuotteita, joilla korvaamme pahat eläinten selkänahoista raavitut tuotteet. Saisimmeko kauran hyvistä puolista enemmän irti, jos söisimme sen vähemmän jalostettuna puurossa tai vaikka leivässä? Jos, haluaa luopua maitotuotteiden ja maidon käytöstä, miksi pitäisi totutella käyttämään sitä mukailevaksi tehtyä korviketta, jos voi totutella olemaan kokonaan ilman? Onko kahviin pakko lisätä mitään? Jos pitää kuitenkin totutella, eikö voi totutella juomaan kahvin mustana samantien?

      Jotkut suosivat mantelimaitoa eläinperäisten maitojen korvikkeena. Suurin osa kaikesta maailman manteleista tuotetaan kuivuudesta kärsivässä Kaliforniassa.

      Ja kyllä itse käytän kotimaisia maitotuotteita laidasta laitaan. Joskus pahistelen syömällä fetaa tai mozzarellaa. Kovasti jalostettuja soija- ja kauratuotteita välttelen, vaikka välillä ruokaan kaurakermaa toki lorahtaakin. Perheessä on lapsi, joka ei lehmänmaitoa tahdo juoda. Se on ihan ok, hän juo vettä sen sijaan ja syö kalsiumtabletteja.

      Länsimaisen ihmisen pyrkimys hyviin tekoihin ja ”oikeisiin valintoihin” on useinkin niin, että toiseen suuntaan kumarrat ja toiseen pyllistät. Luonto kärsii aina.

      1. Jonna

        Eihän kasvisyöjän ole pakko soijaa käyttää, kasvisproteiinia saa myös todella monesta kotimaisesta lähteestä. Tosin jos olen oikein ymmärtänyt (korjaa toki jos tämä ei pidä paikkaansa) niin suurin osa ulkomailta tuotavasta soijasta päätyy eläinten rehuksi. Mutta se on tosiaan totta, että useinkin valinnat ovat moniulotteisia. Omat valintani liittyvät lähinnä eläinten olosuhteisiin.

    6. Vera

      Heippa,
      Tämän luettua minua jäi kiinnostamaan, että monellako maitotilalla olet käynyt tutustumassa?

      Ja minkä lasket tehotuotanoksi? Suomessa on aika maltillisen kokoiset maitotilat, ja parsia ei juurikaan ole enää missään. Suomessa juotava maito tulee kotimaisilta tiloilta. Pihatoissa eläimet liikkuvat vapaasti ja pääsevät ulos ja sisään, eläimet ovat hoitajille työkavereita ja samalla tavalla tuttuja kuin useille lemmikit. Niiden sairastumista surraan oikeasti ja niihin kiinnytään. Eläimet tunnetaan ja tiedetään mistä kukakin yksilö pitää.

      Lihaa (ehkä maitoakin) tehotuotetaan maailmalla paljon. Kyllä! Ja hyvin erilaisissa oloissa kuin meidän kotimaiset maitotilat. Niitä ei oikein voi verrata.

      Kun matkailette maaseudulla, ja näette lehmiä märehtimässä, köllöttämässä ja syömässä tuoretta ruohoa laitumella, pitämässä huolta rantaniittyjen maisemoinnista – mitä sanot lapsillesi?
      ”Tuokin niitty olisi parempi niittää koneella tai antaa kasvaa lepikoksi, ja kyllä nämä kaikki lehmät pitäisi pitäisi hävittää koko Suomesta, kun kärsivät tuolla tavalla!”
      ”Viljaakin kun viljellään (sitä kauraakin), olisi siinä parempi käyttää synteettisiä lannoitteita. Tai vielä parempi olisi ostaa ulkomailta, ettei vaan kotimaista peltoa tarvitsisi lannoittaa millään..”

      1. Jonna

        Hei, olen käynyt maitotiloilla, en nyt tiedä kuinka monella, mutta usealla. Siskoni on itseasiassa karjakko ja häneltä välillä kyselen erilaisten yksityiskohtien perään. On ollut ihana kuulla, että Suomessa esimerkiksi eläimiin ei enää pumpata automaattisesti antibiotteja ja useilla tiloilla eläinten liikkuminen on mahdollista.
        Silti en koe itse tehotuotantoa miellyttäväksi, enkä halua sitä tukea. Siihen minulla on kaiketi oikeus?

    7. Kirsi

      Suomessa ei poikavasikoita, eli sonnivasikoita tapeta. Tehotuotanto taas Suomessa on sitä että mahdollisimman tehokkaasti on työt tehtävä pienissä perheyrityksissä. Yksilöllinen hoito on jokaisella lypsylehmällä, mutta toki pelkästään lemmikkinä ei ole lehmää varaa pitää.

    Vastaa