Ammattikouluissa on resurssipula. Se puhuttaa nyt ihmisiä ja asiantuntijat sekä järjestöt vaativat lisärahoitusta. Mitä sanoo tilanteesta oppilaat ja vanhemmat?
Viime päivinä Suomessa on käyty vilkasta ja huolestunutta keskustelua ammatillisen koulutuksen tilasta. Erityisesti resurssipula ja sen vaikutukset koulutuksen laatuun sekä työelämän osaajatarpeisiin ovat nousseet keskiöön. Useat asiantuntijat ja järjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että nykyinen rahoitustaso ei enää riitä vastaamaan koulutuksen vaatimuksiin.
Leikkaukset heikentävät koulutuksen edellytyksiä
Vuonna 2024 Suomen hallitus päätti leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla. Päätös on herättänyt laajaa kritiikkiä eri tahoilla, ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto, Rakennusteollisuus sekä Opetusalan Ammattijärjestö ovat varoittaneet sen vakavista seurauksista.
Pelätään, että leikkaukset pahentavat jo olemassa olevaa ammattiosaajapulaa, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua ja yritysten investointihaluja. Myös alueellinen koulutustarjonta ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat vaarassa, kun koulutuksen järjestäjät joutuvat sopeuttamaan toimintaansa.
Lue myös: Pojat kertovat, tästä syystä menin ammattikouluun
Opiskelijoiden tuen tarve kasvaa, mutta samalla resurssit hupenevat
Opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Samanaikaisesti opettajilla on aiempaa vähemmän aikaa varsinaiseen opetustyöhön, ja opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt. Tämä yhdistelmä on johtanut tilanteeseen, jossa opettajat kokevat resurssien olevan riittämättömiä koulutuksen järjestämiseen laadukkaasti.
EK, OAJ, Kuntaliitto, STTK ja monet muut tahot ovat yhdessä ilmaisseet huolensa ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Jatkuvat leikkaukset voivat romuttaa järjestelmän, joka on tähän asti tuottanut Suomeen osaavaa työvoimaa eri aloille.
Mitä sanoo oppilaat ja heidän vanhemmat?
Kysyimme ammattikouluissa opiskelevilta nuorilta ja heidän vanhemmiltaan, miltä tilanne näyttäytyy heidän silmissään? Nimet on muutettu.
”Poikamme käy koulussa pyörähtämässä noin kerran viikossa, muut ajat pelaa pleikkaria kotona. Luulimme aluksi, että hän lintsaa, mutta sitten saimme selville, että koulussa ei oikeasti ole opetusta kuin kerran viikossa. Opettajat eivät riitä.” –huolestunut äiti
”Meillä sähköpuolella opiskeleva nuori. Paljon- liian paljon- kotityöpäiviä jolloin ei tule koulusta mitään etätehtäviä yms. Nuori kokee ettei kellään aikaa neuvoa ja näyttää- ryhmä aivan liian suuri siihen että kerkeisi tulla oikeasti neuvotuksi.” -Mari
”No, välillä käyvät koululla vaan kääntymässä kun siel ei kuulemma tehdä mitään ja nuorille sanotaan että voitte vaikka lähteä kotiin..” -äiti
””Itseopiskelua” on ollut säännöllisesti. Nämä päivät tulevat myös lyhyellä varoitusajalla. Ja jos joku opettaja on sairas ei ole välttämättä koulua ollenkaan sinä päivänä.” -Kaisa
”Ollaan tässä jo pari vuotta ihmetelty, miten nämä ammattiin valmistuvat voi ikinä päästä mihinkään töihin kun opiskelu itsessään on jo ihan pelleilyä. Eikä tämä pelleily ole lapsen puolelta vaan koulun. Lapsi on itsekin välillä turhautunut kun koulussa ei tehdä mitään. 12 opiskelijaa tekee jotain tehtävää, eli 2 tekee ja mut seuraa eli selaa kännykkää.” -Minna
”Olen vanhemman sekä opettajan roolissa ammattikoulussa. On jo pitkään ollut ongelmana saada koululaisille harkkapaikkoja, sillä osaaminen ei enää riitä harjoitteluun. Opettajia ja resursseja on liian vähän. Moni valmistuu työttömäksi.” -Ville
”On ihan hauskaa, kun koulua on niin vähän. Käyn usein vain syömässä koulussa. Kyllä sitä silti miettii, että oppiiko siellä koulussa mitään.” -Tuleva merkonomi
”Meillä on usein tunneilla eri opettajat, henkilökunta ei riitä. Ei siellä sitten oikein opikaan” -Miko
Huolta on ilmassa, eikä syyttä.
Hallitus on kuitenkin myös käynnistänyt toimenpiteitä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kehittämiseksi on käynnistetty 8 vuotta kestävä kokeilu, johon voidaan ottaa enintään 40 koulutuksen järjestäjää. Tavoitteena on parantaa koulutuksen vaikuttavuutta ja työllisyyttä. Lisäksi rahoitusmallia muutetaan siten, että se kannustaa järjestämään koulutuksen tavalla, jossa opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun, valmistuvat ja työllistyvät tai siirtyvät jatko-opintoihin.
Nähtäväksi jää onko näistä toimista apua tarpeeksi.
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Suomenmaa.fi, OAJ, EK, Kuntaliitto, Iltalehti, Rakennusteollisuus RT, Energiateollisuus, Opetus ja Kulttuuri ministeriö.
