Oletko koskaan pohtinut minkälaisia vaikutuksia toiminnallasi on ympäristöön? Jaatko ihmisten huolenaiheen lääkejäämien pääsystä vesistöihin? Lääkejäämät ja estrogeeni ovat ongelma meidänkin vesistössä. Tässä artikkelissa tutkitaan asiaa erityisesti estrogeenivalmisteiden tiimoilta eli kuinka ne vaikuttavat vesieliöihin ja sitä kautta koko ekosysteemiin.
Nykyiset jätevesien puhdistusmenetelmät eivät aina poista lääkejäämiä tarpeeksi tehokkaasti myöskään Suomessa. Se voi johtaa hormonien kulkeutumiseen vesistöihin, mikä vaikuttaa laajasti koko ympäristöön. Vesistöissä yleisimpiä lääkejäämiä ovat kuitenkin antibiootit ja tulehduskipulääkkeet. Tilanne ei todennäköisesti helpotu väestön ikääntyessä ja lääkkeiden käytön lisääntyessä.
Estrogeenit voivat häiritä eläinten hormonitoimintaa
Suomessakin piilee näkymätön, mutta vakava ongelma: Anette Heinosen kandidaatintutkielma ”Synteettisten estrogeenivalmisteiden vaikutus vesieliöiden käyttäytymiseen” (Oulun yliopisto, 2023) kertoo, että synteettiset hormonit, erityisesti 17α-etinyyliestradioli (EE2), joita käytetään ehkäisypillereissä, voivat muuttaa kalojen käyttäytymistä, fysiologiaa ja koko vesiekosysteemien toimintaa.
Monet lääkeaineet, kuten hormonit, eivät poistu kokonaan jätevedenpuhdistamoissa. Sieltä ne kulkeutuvat luonnonvesiin. Vesistöissä ne voivat kerääntyä ajan saatossa ja vaikuttaa vesieliöihin, yleensä huomaamattomasti, mutta pitkäaikaisesti.
Synteettiset estrogeenit voivat häiritä erityisesti selkärankaisten eläinten hormonitoimintaa. EE2:lle altistuneilla kaloilla onkin havaittu useita hälyttäviä vaikutuksia: epämuodostuneet sukurauhaset ja kaksineuvoisuus eli yksilöllä on molemmat sukupuolet, populaation naaraspainotteisuus, koiraiden kasvun hidastuminen sekä heikentynyt lisääntymiskyky. Nämä fysiologiset muutokset heikentävät yksilöiden elinkelpoisuutta ja voivat pitkällä aikavälillä johtaa kalakantojen romahtamiseen.
Yksi tutkimuksen mielenkiintoisista löydöistä liittyy siihen, miten estrogeeni voi vaikuttaa kalan perimään. Synteettinen estrogeeni (EE2) voi muuttaa, miten jotkin geenit toimivat, vaikka itse geenit eivät muutu. Tätä kutsutaan epigeneettiseksi vaikutukseksi.Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, syntyykö kaloista enemmän naaraita kuin koiraita.
Yksittäisen lajin muutos ei jää eristyneeksi. Kun kalapopulaatioiden rakenne ja käyttäytyminen muuttuvat, sillä on seurauksia koko ravintoverkolle. Peto–saalis-suhteet horjuvat, lajien välinen kilpailu muuttuu ja koko ekosysteemi saattaa ajautua epätasapainoon.
Mitä voimme tehdä, miten estää lääkejäämät ja estrogeeni vesistössä?
Vesistöjen lääkeainejäämien vaikutuksia on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen aktiivisesti. Käynnissä on myös projekteja, joiden avulla pyritään vähentämään lääkkeiden ympäristövaikutuksia. Myös ihmisten vastuullista lääkkeiden käyttöä yritetään lisätä informaation ja tiedotuksen kautta. Käyttämättömät lääkkeet tulee asianmukaisesti viedä takaisin apteekkiin.
Heinosen tutkimus on tärkeä muistutus siitä, miten ihmisten arkipäiväinen lääkkeiden käyttö (kuten ehkäisypillerit), voivat vaikuttaa odottamattomilla tavoilla ympäristöön. Tarvitaan siis tehokkaampia vedenpuhdistusmenetelmiä ja lisää tutkimusta lääkejäämien vaikutuksista.
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Science direct, Vesitalous, Kanditutkielma ja MPDI
