Kun koulupäivä päättyy puolen päivän jälkeen, monessa kodissa alkaa muutaman tunnin tyhjiö. Vanhempien työpäivä ei jousta samaan tahtiin, ja iltapäiväkerhoihin ei ole enää asiaa nelosluokan jälkeen. Yhä nuoremmat lapset viettävät aikaa yksin koulun jälkeen. Tämä on tilanne, joka herättää paljon keskustelua, mutta harvemmin ääneen sanottua huolta.
”Muistan ensimmäisen kerran, kun poikani meni yksin kotiin koulusta ja koti oli tyhjä”, kertoo äiti Laura. ”Sydän oli kurkussa koko iltapäivän ja työnteosta ei tullut yhtään mitään. Kurkkasin puhelinta kymmenen minuutin välein, onko kaikki hyvin?”
Onko ongelma todellinen vai jännittääkö vanhemmat lapsia enemmän?
Usein ajatellaan, että kun lapsi osaa tehdä välipalan itse tai avata oven avaimella, hän pärjää. Mutta tunnepuoli, pelko, tylsyys, epävarmuus jäävät helposti paitsioon.
Yksinolo ei ole automaattisesti uhka, mutta se on tilanne, joka vaatii kypsyyttä ja selkeitä rutiineja. Lapsen on pärjättävä hetkessä, jossa aikuisen tuki ei ole fyysisesti läsnä ja se vaatii harjoittelua. Liian usein harjoittelu aloitetaan aivan liian myöhään, ehkä osittain siksi, että vanhempia jännittää päästää lapsestaan irti.
Lapset innostuvat usein yksinolosta, mutta yksinäisyys voi yllättää
Lasten yksi yleisimmistä reaktioista on aluksi innostus. ”Saa olla yksin kotona!” Lapsi voi olla ylpeä siitä, että pärjää yksin. Vapaus tehdä melkein mitä huvittaa ja voi olla ilman aikuisen määräilyä. Mutta nopeasti mukaan voi hiipiä myös toisenlainen tunne: yksinäisyys.
Tutkimuksissa on huomattu, että yksinolo voi lisätä itsenäisyyttä ja vastuuntuntoa, mutta liiallinen yksinolo ilman tukea voi johtaa ahdistukseen ja jopa koulumotivaation laskuun. Kyse ei ole siis vain käytännönjärjestelyistä, vaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Miten tukea yksin jäävää lasta?
Rakenna turvan tunnetta etukäteen
Yksinolo ei saisi tulla lapselle yllätyksenä. Harjoitelkaa tilannetta asteittain: ensin lyhyt aika yksin, sitten hieman pidempi. Harjoitelkaa mitä tehdä, jos joku koputtaa oveen, jos tulee huono olo, jos et saa äitiä tai isää kiinni jne.
Luo kevyt mutta säännöllinen yhteys vanhemman ja lapsen välille
Vältä liiallista valvontaa, mutta sovi yksi tai kaksi hetkeä, jolloin lapsi ilmoittaa olevansa kotona ja kaikki on hyvin. Esimerkiksi niin, että lapsi laittaa viestin kun saapuu kotiin. Jos mahdollista, videopuhelu voi tuoda konkreettista läsnäolon tunnetta.
Miettikää päivittäiset rutiinit valmiiksi
Valmiiksi suunniteltu aikataulu helpottaa yksinolon jäsentämistä. Yksinkertainen taulu keittiön seinässä tai jääkaapin ovessa riittää. Rutiini tuo turvaa.
Anna jotain konkreettista tekemistä, joka ei vaadi valvontaa
Lapset osaavat keksiä mielekästä tekemistä vapauden keskellä, mutta joskus voi tulla tilanne, että mielikuvitus ei tuota tekemistä. Voitte tehdä listan askareista joista lapsi voi valita mitä tehdä kun tulee tylsää. Tästä listasta saat hyviä ideoita.
Jos yksinolo ei sovi lapselle, etsi vaihtoehtoja
Kaikki lapset eivät sopeudu yksinoloon samalla tavalla. Jos lapsi kokee olonsa jatkuvasti turvattomaksi tai ahdistuneeksi, harkitse kaverin kutsumista seuraksi tai kyläilyä kavereiden luona. Yksi keino helpottaa lapsen oloa on aikuisten satunnaiset piipahdukset kotona (esim isovanhemmat).
Lähteet:Frontiers in Psychiatry, AIFS, Mottpoll
-Poikien Äidit toimitus-
