Toimituksemme löysi sosiaalisen median syövereistä kiinnostavan keskustelun, jossa ihmiset olivat sitä mieltä, että aikuisen miehen ei tulisi pitää äitiinsä yhteyttä kuin kerran kuukaudessa. Tiiviimpi yhteydenpito olisi keskustelijoiden mukaan merkki liian läheisestä äiti-poika-suhteesta.
Vastaavaa keskustelua on nähty julkisuudessa ennenkin ja se tekee meidät hyvin surulliseksi. Miten voi olla, että vain yksi ihmissuhde kaikista maailman ihmissuhteista on ”liian läheinen”?
Onko asia oikeasti niin, että äidin pitäisi pitää poikaansa vain 12 x vuodessa yhteyttä, jotta suhde ei muuttuisi epäterveeksi tai liian läheiseksi. Me selvitimme.
Hyvä äiti-poika suhde hyödyttää niin poikia kuin äitejäkin
Äidin ja pojan, tai ylipäätään minkään lapsi-vanhempi-suhteen, osalta ei löytynyt tutkimustietoa siitä, mikä olisi ”sopiva” määrä yhteydenpitoa. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä harvoja muitakaan ihmissuhteita mitataan viestinnän tai yhteydenpidon määrällä. Tärkeämpää kuin määrä, on yhteydenpidon laatu.
Sen sijaan löytyi useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että hyvä ja läheinen suhde aikuisen lapsen ja vanhemman välillä tuo monia myönteisiä vaikutuksia molemmille osapuolille.
Tutkimusten mukaan aikuiset, joilla on hyvät ja toimivat suhteet vanhempiinsa, kokevat keskimäärin vähemmän stressiä ja parempaa mielenterveyttä. Tämä koskee kaikkia aikuisia lapsia, sukupuolesta riippumatta.
Kun otetaan huomioon, että aikuisten miesten itsemurhat ovat Suomessa valitettavan yleisiä, on aiheellista kysyä: voisivatko läheiset ihmissuhteet, kuten oma suhde vanhempiin, toimia tärkeänä osana mielenterveyden tukiverkostoa?
Läheisestä suhteesta on iloa äidillekin. Nuoren aikuisen suhde vanhempiinsa on tärkeä tekijä siinä, miten suhde kantaa ja miten vanhempia tuetaan vanhentuessa. Jos siis haluamme vanhuksina apua ja tukea aikuisilta pojiltamme, on läheinen suhde siinä avain asemassa.
Läheisriippuvuus ei ole sama asia kuin läheinen suhde
Keskusteulussa esiin nousi useasti sana: läheisriippuvuus. Läheinen suhde rinnastettiin läheisriippuvuudeksi. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia.
Läheinen suhde tarkoittaa keskinäistä luottamusta, avoimuutta, tunnetta kuulluksi tulemisesta ja vastavuoroista yhteyttä. Tällainen suhde voi sisältää säännöllistä yhteydenpitoa, emotionaalista tukea ja toisesta välittämistä, ilman että kumpikaan osapuoli kokee joutuvansa luopumaan omasta itsenäisyydestään tai hyvinvoinnistaan. Hyvä läheinen suhde voi kestää elämänmuutoksia, kuten muuton pois kotoa, parisuhteen muodostumisen tai perheen perustamisen.
Läheisriippuvuus sen sijaan on tilanne, jossa ihminen kokee tarvitsevansa toista tunteakseen itsensä arvokkaaksi, turvalliseksi tai tasapainoiseksi. Se voi näkyä esimerkiksi ylivirittyneenä huolena toisen elämästä, kyvyttömyytenä asettaa rajoja, voimakkaana syyllisyytenä tai pelkona hylätyksi tulemisesta. Läheisriippuvuus ei ole aitoa läheisyyttä, vaan enemmänkin tunnesidettä, joka pohjautuu epävarmuuteen ja kontrolliin, joko omasta tai toisen suunnasta.
Terve läheisyys perustuu vapauteen, kun taas läheisriippuvuus perustuu pelkoon.
Aikuisten välinen läheinen suhde on tärkeä voimavara kaikille sukupuolille. Se voi tarjota tukea esimerkiksi tilanteissa, joissa parisuhteessa esiintyy väkivaltaa tai kun elämässä tapahtuu ero, samoin kuin työelämän odottamattomissa muutoksissa.
Kun suhteet omiin vanhempiin ovat hyvällä pohjalla, ne toimivat vahvana tukiverkkona, joka auttaa selviämään vaikeistakin elämäntilanteista.
Kuka nyt EI haluaisi tarjota tätä lapselleen?
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Pudmed, Verywellhealt
