Onko lapsellani autismi? 5 merkkiä, jotka vanhemman kannattaa tunnistaa
Mietitkö joskus, miksi lapsesi reagoi tilanteisiin aivan eri tavalla kuin muut lapset? Entä jos kyse ei olekaan vain ujoudesta, uhmaiästä tai vahvasta luonteesta? Autismi voi näkyä lapsen arjessa monin tavoin ja joskus merkit ovat niin hienovaraisia, että niiden tunnistaminen on vaikeaa.
Autismista puhutaan nykyään paljon, mutta vanhemmalle diagnoosiin liittyvä tieto voi tuntua sekavalta. Millainen lapsi sitten on autistinen? Onko autismi aina nähtävissä jo vauvana? Entä voiko vilkas, puhelias ja kavereista kiinnostunut lapsi olla autismikirjolla?
Autismikirjo on laaja
Ei ole olemassa yhtä tiettyä tapaa olla autistinen. Joillakin lapsilla piirteet näkyvät varhain ja selvästi, kun taas toisilla ne tulevat paremmin esiin vasta päiväkodissa, koulussa tai sosiaalisten vaatimusten kasvaessa.
Seuraavat viisi asiaa saattavat antaa vanhemmalle aihetta pysähtyä pohtimaan, olisiko lapsen käyttäytymisessä jotain sellaista, josta olisi hyvä keskustella ammattilaisen kanssa.
1. Lapsi kommunikoi omalla tavallaan
Ensimmäinen merkki voi liittyä puheeseen ja muuhun kommunikointiin. Lapsen puhe voi kehittyä eri tahtiin kuin ikätovereilla. Hän saattaa esimerkiksi toistaa kuulemiaan lauseita, käyttää puhetta hyvin kirjaimellisesti tai puhua pitkään itselleen erityisen tärkeästä aiheesta.
Toisaalta autismikirjossa oleva lapsi voi olla erittäin puhelias ja käyttää kieltä monipuolisesti. Haasteet voivat näkyä enemmän keskustelun vastavuoroisuudessa, kuten siinä, että lapsen voi olla vaikea huomata toisen reaktioita, vaihtaa puheenaihetta tai tulkita ilmeitä ja äänensävyjä.
2. Kaverisuhteet eivät suju odotetulla tavalla
“Eihän se vain halua leikkiä muiden kanssa?” Jos lapsi viihtyy toistuvasti yksin tai tuntuu olevan ulkopuolinen muiden lasten leikeissä, vanhempi saattaa ensimmäisenä ajatella lapsen olevan vain ujo.
Autismikirjossa lapsi voi kuitenkin haluta kavereita siinä missä muutkin, mutta sosiaalisten tilanteiden tulkitseminen voi olla vaikeaa. Hän ei ehkä tiedä, miten leikkiin liitytään, mitä toinen lapsi tarkoittaa tai miksi kaveri yhtäkkiä suuttui. Joskus lapsi oppii ulkoa sosiaalisia sääntöjä ja näyttää pärjäävän hyvin, vaikka tilanteet kuluttavat häntä paljon.
3. Muutokset ovat lapselle erityisen vaikeita
Moni lapsi pitää rutiineista. Autismikirjossa ennakoitavuuden tarve voi kuitenkin olla hyvin voimakas. Jos aamurutiini muuttuu, päiväkodissa on sijainen tai kauppareissu tehdään eri järjestyksessä, lapsen reaktio saattaa olla huomattavan suuri.
Kyse ei välttämättä ole “hankalasta käytöksestä”. Lapselle tuttu järjestys voi auttaa häntä ymmärtämään, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä häneltä odotetaan.
4. Aistit tuntuvat olevan jatkuvasti hereillä
Autismikirjoon voi liittyä tavallista voimakkaampaa tai poikkeavaa aistimusten kokemista. Onko lapsen mielestä imuri maailman kamalin ääni? Eikö hän suostu käyttämään tiettyjä sukkia? Ovatko ruokien koostumukset tarkkoja ja hajut joskus sietämättömiä?
Lapsi voi olla erityisen herkkä äänille, valoille, kosketukselle, hajuille tai ruoan koostumuksille. Toisaalta hän voi myös hakea voimakkaita aistikokemuksia esimerkiksi liikkumalla paljon, keinumalla tai painelemalla esineitä.
5. Yksi asia kiinnostaa aivan valtavasti
Jokaisella lapsella on suosikkinsa. Yksi kerää dinosauruksia ja toinen voisi katsoa junavideoita tuntikausia. Autismikirjossa kiinnostuksenkohteet voivat kuitenkin olla poikkeuksellisen voimakkaita, pitkäkestoisia ja yksityiskohtaisia. Lapsi saattaa esimerkiksi tietää valtavasti jostakin aiheesta ja palata siihen keskusteluissa kerta toisensa jälkeen.
Tällaiset kiinnostuksenkohteet eivät ole itsessään huono asia. Päinvastoin ne voivat olla lapselle tärkeä voimavara, ilon lähde ja tapa oppia.
Muista tämä!
On tärkeää muistaa, että vanhemman tehtävä ei ole tehdä lapselle diagnoosia kotona. Yksittäinen käyttäytymispiirre ei tarkoita, että lapsella olisi autismikirjon häiriö. Samankaltaisia piirteitä voi esiintyä monista muistakin syistä, ja jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan.
Sekin on tosiasia, että autismi ja ADHD voivat näyttää ulospäin yllättävän samanlaisilta. Lisäksi lapsella voi olla molemmat, joten kyse ei aina ole joko–tai-tilanteesta.
Jos kuitenkin useat edelliset mainitut asiat toistuvat ja tuntuvat vaikuttavan merkittävästi lapsen arkeen, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai muun lapsen kehitystä arvioivan ammattilaisen kanssa.
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Käypä hoito -suositus: Autismikirjon häiriö (2024); Centers for Disease Control and Prevention (CDC): Signs and Symptoms of Autism Spectrum Disorder, Screening for Autism Spectrum Disorder ja Clinical Testing and Diagnosis for Autism Spectrum Disorder.
