Kuopiossa lasten rakentaman majan purkaminen herätti laajaa keskustelua lasten ulkoilun ja leikin tilasta sekä mahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimusten mukaan yhä harvempi lapsi leikkii ulkona. Miksi lapset eivät enää viihdy ulkona ja, mitä voisimme tehdä asialle?
Kuopiossa 13-vuotiaat pojat (mukana parhaimmillaan 10 henkilöä) olivat rakentaneet Puijon metsään hienon leikkimajan. Lapset olivat tehneet sitä pitkään ja hartaasti yli kahden vuoden ajan metsästä löytyneillä risuilla ja muilla tarvikkeilla. He eivät olleet naulanneet mitään kiinni, katkoneet kasvavien puiden oksia tai tuoneet majaan ja sen ympäristöön roskia. Silti eräänä päivänä majalle oli ilmestynyt lappu Kuopion kaupungilta, jossa se kehotettiin purkamaan viikon sisällä. (is)
“Lapussa ei ollut minkäänlaisia yhteystietoja kaupungille. Olisimme halunneet tiedustella, mitä majalle olisi voinut tehdä, ettei sitä tarvitsisi purkaa,” Matiaksen (yksi pojista) äiti Taru Saarinen kertoo.
Turvallisuus vai liioiteltu kontrolli?
Kuopion kaupungin määräys herätti voimakkaita vastareaktioita sosiaalisessa mediassa. Monet kyselivät, että mitä haittaa harmittomasta leikistä muka on? “Ensin ollaan huolissaan siitä, että lapset eivät liiku tarpeeksi ja ruutuaikaa on liikaa. Sitten, kun lapset haluavat puuhastella luonnossa, lopputulos on tämä,” Saarinen harmittelee.
Ilta-Sanomien mukaan majan purkaminen perustui turvallisuussäädöksiin ja Kuopion kaupungin käytäntöihin. Vaikka viranomaisten näkökulma on ymmärrettävä, monet pitivät päätöstä ylimitoitettuna. ”Lapset eivät saa enää olla lapsia”, kuului yksi yleinen kommentti.
Ruudut vetävät puoleensa, eikä aikaa ja tilaa ole leikille
Tapaus nosti pintaan laajemman huolenaiheen eli lasten ulkona liikkumisen ja leikin vähenemisen. Se on ollut laskusuunnassa monta vuosikymmentä myös Suomessa.
Siihen on olemassa useita eri syitä, joista tunnetuin lienee digitaalisuuden ja ruutuajan lisääntyminen. Kaupunkiympäristöt ovat nykyään rakennettu sellaisiksi, että ne eivät houkuttele leikkiin (puistoalueita lukuun ottamatta). Luontoa ja puita on kaupungeissa liian vähän. Perheiden aikataulut ovat tiukkoja ja harrastuksia ylikorostetaan: aikaa ja energiaa ei jää vapaaseen ulkona leikkimiseen, niillä lapsilla, jotka harrastavat.
Tutkimusten mukaan puolestaan ne lapset, jotka eivät muutenkaan liiku, liikkuvat entistä vähemmän. Vanhempien tulisi myös tarkkailla omaa elämäänsä, valintojaan ja antamaansa mallia lapsille, kuitenkaan syyllistämättä itseään liikaa.
On ymmärrettävää, että aikaa liikunnalle on vaikeaa löytää raskaan työpäivän jälkeen: perheiden kannattaakin panostaa viikonloppuihin ja keksiä silloin yhteistä ulkona puuhaamista. Myös hyötyliikunnan lisääminen on helppo keino parantaa aktiivisuutta.
Monet vanhemmat kokevat nykyään, että ulkona leikkiminen ei ole enää samalla tavalla turvallista ja luontevaa kuin ennen. Pelätään, että ilman valvontaa tapahtuva leikki tai ulkona oleminen saattavat johtaa onnettomuuksiin, kuten esimerkiksi nuorten skuuttitapaturmissa on nähty käyvän.
Lue myös: Parhaat ulkoleikit -muistatko nämä omasta lapsuudestasi?
Lapsi leikkii jos muutetaan asennetta
Lasten leikkiminen ulkona voi aiheuttaa Kuopiossa tapahtuneen majajupakan kaltaisia yhteentörmäyksiä aikuisten ja heidän säännöksien sekä lasten välillä. Nykyään onkin puutetta yhteisöllisyydestä ja tiloista, joissa leikki on hyväksyttyä.
Mikä siis ratkaisuksi? Se on jo nähty, että kehotus lapsille viettää aikaa enemmän ulkona ei riitä: tarvitaan ennen kaikkea muutosta yhteiskunnallisissa asenteissa ja sekä avointa keskustelua aiheesta. Lapset ja nuoret tulisi ottaa huomioon jo kaupunkisuunnittelussa. Lapsille olisi järjestettävä paikkoja ja alueita, joissa he saavat vapaasti temmeltää, leikkiä, juosta, rakentaa ja viettää aikaa heille ominaisella tavalla. Leikkitilojen tulee olla luonnollisia, saavutettavia ja sallivia.
Lasten ja nuorten mielenterveydenhaasteiden ja tarvittavan päihdevalistuksen takia, näille alueille olisi hyvä järjestää aikuisia, jotka ovat paikalla tiettyinä aikoina lapsia ja nuoria varten. Ohjaajia ja sosiaalihuollon ammattilaisia tarvitaan kuuntelemaan lapsia ja nuoria, sekä heidän huoliaan. Aikuisten ei kuitenkaan saisi tulla paikalle ohjatun tekemisen muodossa, vaan antaa lapsille ja nuorille tilaa, sekä mahdollisuuden toteuttaa omia haaveitaan yhdessä toisten lasten kanssa.
Kuopion majakohun voi nähdä symbolina: kun lapsen omaehtoinen luovuus kohtaa aikuisten sääntelykulttuurin, jää usein jäljelle vain kasa purkujämiä ja hiljaisempi metsä.
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Ilta-sanomat, MTV, PHE Canada, SDU ja Super Lehti
