Monet neurokirjon lapset eivät saa koulunkäyntiinsä riittävää ja tarpeellista tukea oikea-aikaisesti. Koulunkäynnin tuki ei saa olla sattumanvaraista tai riippua koulun henkilökunnan resursseista, mutta valitettavan usein näin on. Monelle neurokirjon lapselle jo tavallinen koulupäivä voi olla uuvuttava ilman riittävää tauottamista tai selkeää rakennetta. He tarvitsisivat myös oppimisrauhan, joka ei toteudu liian suurissa luokissa tai ilman erityisopettajan apua. 1.8.2025 voimaan tullut perusopetuslain muutos uudistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, mutta ei ota riittävästi huomioon neurokirjon lasten yksilöllisiä tarpeita.
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saa tarpeidensa mukaista ja riittävää tukea koulunkäyntiin jo varhaisessa vaiheessa. Vaikka se tuo mukanaan toiveita paremmasta, herättää se myös huolta erityisesti neurokirjon oppilaiden näkökulmasta. Koska jatkossa ensisijaiset tukimuodot painottuvat ryhmäkohtaisesti, saattaa yksilöllisen tuen saaminen olla liian haasteellista. Vaarana on, että nepsy-lasten tarpeet hukkuvat yleisten tukitoimien massaan, jos yksilöllistä tarkastelua ei tehdä.
Eduskunnan nepsy-verkosto painottaa sitä, että jokaisen neurokirjon oppilaan tulee saada ajoissa sellaiset yksilölliset järjestelyt, joita he tarvitsevat. Niitä ovat muun muassa lyhyempi koulupäivä tai -viikko ja häiriötön paikka tehtävien tekemiseen. Tällä tavoin voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista, joka voisi vaikuttaa jatko-opintoihin.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjää mahdollistamaan vammaisen henkilön oppimisen edellytykset yhdenvertaisesti. Heillä tulee olla yhtälailla mahdollisuus oppia ja näyttää osaamisensa. Tämä tarkoittaa, että opetusta ja arviointia on tarvittaessa mukautettava yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Millaisia haasteita nepsy-lapset kohtaavat koulumaailmassa?
Kaikki meistä kokevat elämänsä aikana kuormittavilta tuntuvia asioita. Yksilöiden kuormituksen ja stressinsietokyky on erilainen. Siihen vaikuttaa elämäntilanteen lisäksi esimerkiksi persoonallisuuspiirteet ja mielenterveyden haasteet. Nepsy-lapset kuormittuvat yleisesti ottaen herkemmin kuin muut. Heille tavallinen koulupäivä voi olla liian iso stressi- ja kuormitustekijä. Siksi he tarvitsevat erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi Turussa on joissain kouluissa otettu käyttöön aistimökit sekä Valkeakoskella aistihuone. Niiden tarkoitus on tarjota nepsy-lapselle rentoutumisen mahdollisuus koulupäivän keskellä. Kyseisissä tiloissa käytetään mieltä rauhoittavia värejä ja valoja sekä äänimaailmaa.
Monet neurokirjon oppilaat ovat älykkäitä ja kognitiivisesti taitavia, mutta heillä voi olla haasteita esimerkiksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja oppituntien ulkopuolisissa tilanteissa. Tämän vuoksi tuen ei tule pohjautua ainoastaan oppilaan arvosanoihin, vaan kokonaistilanne huomioon ottaen.
Jokainen nepsy oireilee omalla tavallaan. Jos on tavannut yhden nepsyn se tarkoittaa, että on todellakin tavannut vain yhden. Vaikka parilla eri lapsella olisi sama neuropsykiatrinen diagnoosi, voivat he oireilla hyvin eri tavoin. Sen takia myös kouluissa on räätälöitävä yksilölliset tukikeinot.
Monille nepsyille muutokset koulupäivän aikana ja siirtymätilanteet aiheuttavat päänvaivaa. Esimerkiksi yläkouluikäiselle neuropsykiatrisista oireista kärsivälle kaikki voi vaikuttaa olevan yhtä kaaosta vaihtuvien opettajien ja luokkahuoneiden takia. Nepsyn koulupolulla tuen tarve ei pääty peruskouluun, vaan hänelle tulee järjestää tukea myös lukiossa ja ammattikoulussa.
Perusopetuksen tuen uudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta onnistuminen riippuu siitä, kuinka koulut käytännössä pystyvät toteuttamaan uudistuksen ohjeistuksia. Jotta se todella palvelisi kaikkia oppilaita, tulee erityisesti neurokirjon lasten yksilölliset tarpeet tunnistaa ja huomioida. Tuki ei saa jäädä ainoastaan paperille hyväksi suunnitelmaksi. Muutoin pahimmassa tapauksessa nepsy-lapsi ei pysty käymään koulua. Sen sijaan tarvitaan riittävät resurssit, osaamista ja tahtoa muuttaa kouluympäristö aidosti yhdenvertaiseksi. Näin voidaan varmistaa, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden kasvaa ja oppia omilla ehdoillaan.
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Autismiliitto, Nepsytietoa, Opettaja, Opetushallitus, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Yle
